Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen sotalaitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
175
1176
Siinä 8 valkoista liekkiä. Keskellä Hämeen
vaakuna, jota ympäröi koivunlehtiseppele. 10) Ka a
r-tin jääkäripataljoona. Lippu vihreä.
Keskellä rukiista ja ohrasta muodostetun
seppeleen ympäröimä valtakunnan vaakuna. Kulmissa
lävistäjän suuntaan asetetut kultaiset
Vaasan-lyhteet. 11) Pohjanmaan
jääkäripataljoona. Lippu vihreä. Keskellä rukiista ja
ohrasta muodostetun seppeleen ympäröimä
Pohjanmaan vaakuna. 12) Kajaanin
sissipataljoona. Lippu vihreä. Keskellä
peuran-jäkälä&eppeleen rajoittama Brahe-suvun vaakuna.
13) Uudenmaan rakuunarykmentti.
Historiallinen malli. Lippu valkoinen. Toisella
puolella palinunoksaseppeleen ympäröimä Uudenmaan
vaakuna, toisella puolella ratsastava Pyhä Yrjänä
taistelussa lohikäärmeen kanssa; koristeellinen
reunus, jonka muodostelun aiheena on kirjain F.
Ripsu ja tupsut keltaiset ja punaiset. 14)
Hämeen ratsurykmentti. Lippu vihreä
muistoksi siitä, että rykmentti vapaussodan
ai-k;ina muodostettiin jääkäreistä. Toisella
puolella kultaisen koivuseppeleen ympäröimä Hämeen
vaakuna, toisella puolen hirvensarvet
(jääkäri-aihe). Ruusuista, tähdistä ja rautaristeistä
muodostettu koristeellinen reunus. Ripsu ja tupsut
mustat ja valkoiset.
Liput, joista useimmat ovat Suomen käsityön
ystävien valmistamat toht. Carolus Lindbergin
suunnitelmien mukaan, ovat Suomen naisten
lahjoittamat armeialle. Kaartin jääkäripataljoonan
lippu ei vielä ollut valmis 1922. Kuvaliitteessä
esiintyvä Karjalan ratsujääkärirykmentin lippu
ei nyk. ole käytännössä, rykmentti kun on
hajoi-tettuna. ks. tähän kuuluvia kuvaliitteitä.
W. E. T.
*Suomen sotaväki. Nykyinen S. sk sai
alkunsa vapaussodan aikana maalisk. 1918
tapah-luneesta asevelvollisuuskutsunnasta siinä dsassa
maata, joka silloin oli laillisen hallituksen
puolesta taistelevien joukkojen miehittämä. Näin
muodostettiin jääkäripataljoonat. Sodan
päätyttyä ulotettiin asevelvollisuuskutsunta koko
maalian ja sen pohjaksi julkaistiin Suomen
valtakunnan väliaikainen asevelvollisuuslaki, annettu 8
p. helmik. 1919 (ks. Suomen sotalaitos
ja Asevelvollisuus, Täyd.). W. E. T.
Suomen sotaväen marssit ovat useatkin
taiteelliselta arvoltaan huomattavia ja
historialliseen tyylimerkit.ykseensä nähden samalla
mielenkiintoisia sävelmiä. Ennen muita herättävät
huomiota ..Suomen ratsuväen marssi 30-vuotisessa
sodassa" (nyk. Suomen ratsuväkiprikaatin) ja
„Porilaisten marssi" (nyk. Suomen armeian
kunniamarssi). Edellisellä nimellä käyvä on
nykyisessä muodossaan myöhäisaikainen sovitus, sen
trioainekseksi on otettu vielä miespolvi sitten
yleinen suom. kansansävelmä. Muun osan
alkuperästä ei ole tietoa. Mitään tyylillisessä
suhteessa erikoisesti 30-vuotisen sodan aikoihin
viittaavaa. enemmän kuin muutakaan
tyylitunnus-merkillistä siinä ei ole. Sinänsä marssi on uljas,
sytyttävä, ollen laajalti ulkomaillakin tunnettu ja
suosittu. Samoin on laita „Porilaisten marssin",
joka lienee ruotsinvallan aikuisen helsinkiläisen
kapellimestarin Christian Fredrik Kressin
(1767-1812) tekemä. 1800-luvun alulta tunnetaan
useampiakin tämän marssin käsinkirjoitettuja
piano-sovitelmia, joissa tekijäksi on merkitty Kress.
j Pääosiltaan tyylikäs 1700-luvun marssi on nyk.
Karjalan kaartinrykmentin kunniamarssi,
aiemmin tunnettu nimellä „Suomen armeian marssi
1808-vuoden sodassa". Sen trio on, kuten yleensä
tämäntyyppisten marssien, ilmeisesti myöhempää
perää. Tämän läheinen on myös „Parolan marssi"
j (nyk. Tampereen rykmentin kunniamarssi). Porin
jalkaväkirykmentin (ent. Porin rykmentin,
venä-läisvallan aikana I Uudenmaan pataljoonan)
kunniamarssissa on 1700-luvun perintöä 2 ensi taitetta.
Täysin puhdas, trioton 1700-luvun marssi on
Kenttätykistörykmentti II :n kunniamarssi,
pohjalaisena kansanmarssina säilynyt; samaa
tyyppiä on n. s. Vegesackin marssi, Suomen meriväen
nyk. kunniamarssi. Händelin ajoilta on
Kenttätykistörykmentti III: n marssi, sekin
kansan-marssi, muutamin lopukemuutoksin kumminkin.
Kansanmarssi (hämäläinen) on edelleen Raskaan
tykistörykmentin kunniamarssin pääosina, trio
H. Klemetin tekemä. Myös
Rannikkotykistörykmentin II:n ja III:n kunniamarssit ovat
osittain kansanaiheisia, kummankin ensi taitteet
kuor-I tanelaisista kansansoitoista; muu on H. Klemetin
tekoa. Kansanaiheinen on myös Suomen armeian
surumarssi. ’
Tuntematonta alkuperää on Valkoisen
kaartin-rykmentin, entinen Suomen kaartin, jostakin
Venäjältä päin kulkeutunut kunniamarssi.
Kokonaan yksityistä sepitettä ovat seuraavien
joukko-osastojen kunniamarssit: Kajaanin
sissipataljoonan „Sotilaspoika" (säv. F. Pacius),
I Kenttätykistörykmentin „Veljeslaulu" (säv. K.
Collan), Pohjois-Savon rykmentin „Savolaisen
laulu" (säv. sama kuin edellisen),
Jääkäriprikaatin „Vaasan marssi" (säv. sama kuin edell.),
Pohjolan jääkäripataljoonan „Sotilaan laulu"
Topeliuksen „Regina v. Emmeritzistä" (säv. J. A.
Söderman), Keski-Suomen rykmentin „Terve
Suomeni maa!" (säv. E. Genetz), Savon
jääkäriryk-mentin „Sotamarssi" (säv. R. Kajanus), Viipurin
rykmentin „Karjalaisten laulu" (säv. P. J.
Hannikainen). Kaartin jääkäripataljoonan „Suomen
jääkärien marssi" (säv. J. Sibelius) ja I
Rannikkotykistörykmentin (säv. H. Klemetti).
Yhteisiä koko armeialle ovat, paitsi „Porilaisten
marssia", vielä n. s. iltatapto „Karjalan marssi"
(„Kaunis Karjala"), erinäisten muistitietojen
mukaan 1700-luvulta, melodiarakenteeltaan
kumminkin 1800-luvun alkukymmenille viittaava, sekä
i „Rukous" (säv. A. v. Kothen) ja „Hymni" (säv.
R. Kajanus). H. K.
Suomen sotilasaikakauslehti ks. Sotii a
s-lehti, Täyd.
Suomen sukututkimusseura perustettiin 30 p.
tammik. 1917 ja sen tarkoituksena on sääntöjen
mukaan niin hyvin historiallisia kuin
biologisiakin näkökohtia silmällä pitäen edistää
sukututki-I muksen 1. genealogian harrastusta Suomessa.
Vuosikokouksensa se pitää 10 p. huhtik. Elias
Robert Alceniuksen kuolinpäivänä. Sen
käytettävänä on valtioneuvoksetar Jully Ramsayn
perillisten lahjoittama 10,000 ink:n suuruinen rahasto,
jonka korkoja voidaan käyttää seuran
harrastusten hyväksi. Seuran esimiehenä on
perustamisesta asti ollut prof. K. Grotenfelt ja sihteerinä
lehtori E. Granit-Ilmoniemi.
Suomen suuriruhtinaanmaan
valtiosih-teerinvirasto ks. Ministeri valtiosi h-
teeri, Täyd. flH ^Kf
%0
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
