Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Kauppa - Kauppalaivasto - Laivaliikenne
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1215
Suomi
1216
VIII
1913
1914
1915
191611917 1918 1919
Maatalous sivuelin-
keinoilleen ...... 17,2 23.0 27,4 n,7 11,3 4,7
Metsänhoito ja puu-
teollisuus........ 57,0 42,« 14,8 15,0 18,0 27,8 65,7
Paperiteollisuus .... 17,8 23,4 36,7 6,4 50,9 49, a 51.8 25,7, 0,5
Kehruu- ja
kutoma-teollisuus ...... 2,4 4,2 5»0 7,5 0,8
Nahkateollisuus .... 1,2 1 1.8 1,6 Ofo 0,2 9 0,G 1,1
Metalliteollisuus.... 1,9 2,2 8,n 10,3 7,4 m 4.S 1,0
Muu teollisuus .... 2,4 2,0 4.3 4»9 6,3 2,6 M
Muut elinkeinonhaa-
rat ............1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,5 0.2
Yhteensä 100 lOO IOO ioo| IOO TOO; IOO
Kaikki edellisessä esitetyt luvut koskevat
virallisia tietoja tuonnista ja viennistä.
Ensimäi-sinä sotavuosina oli kuitenkin „näkymätön
vienti" sangen suuri. Kaikki ne varustus- ja
sotatarpeet, jotka vietiin Venäjän armeian
laskuun, ovat näet jääneet äsken esitettyjen
lukujen ulkopuolelle, ja tämä vienti nousi varsinkin
vv. 1915 ja 1916 huomattaviin summiin,
edellisenä arviolta 150, jälkimäisenä 300 milj. mk:aan.
Tietenkään eivät myöskään salakuljetetut
tavarat sisälly viralliseen tilastoon. Tunnettua
011 kuitenkin, että sekä viennin että tuonnin
puolelle olisi lisättävä melkoisia määriä
salakuljetettua tavaraa, salakuljetus kun viime vuosina
ankaran säännöstelyn, tuonti- ja vientikieltojen
ja valuuttasuhteiden sekä korkeiden tullien takia
on ollut sangen huomattava. Varsinkin on
väkijuomien salainen tuonti ollut omansa
huonontamaan maamme maksutasetta.
K au j> p a 1 a i v a s t o. Suomen kauppalaivasto
kärsi maailmansodan aikana melkoisia tappioita:
joitakin laivoja ajautui sotivien valtojen
asettamiin miinoihin ja toiset joutuivat vedenalaisten
laivojen toiminnan uhreiksi. Täydellisten tietojen
puutteessa mainittakoon, että ensimäisen
sotavuoden aikana upotettiin 15 höyry- ja 23
purjelaivaa, joiden yhteenlaskettu kantavuus oli 51,486
rek.-ton. Kun pitkin aikaa ja varsinkin vv.
1918-19 on hankittu melkoinen määrä uusia laivoja,
011 kauppalaivasto kuitenkin tänäkin aikana
lisääntynyt. Ottamalla huomioon vain 19 rek.-ton.
suuremmat laivat, koska tätä pienempiä laivoja
koskevat tiedot ovat sangen epätarkkoja,
saadaan seuraava kuva kauppalaivaston
kehityksestä (IX).
IX
Vuosi Höyry- ja moottoriin ivoja Purjelaivoja ja proomuja Yhteensä
Luku Rek.-ton. Luku Rek.-ton. Luku Rek.-ton.
1914 638 82,133 3.384 389,758 4,022 471,891
191.S 648 77,&22 3,660 383,066 4.308 460,888
1916 704 83.59J 3.931 415.363 4,635 498,954
1 1917 736 81.978 4,088 444,285 4,824 526,263
1918 864 98,718 4.284 433,930 5.148 532,648
19x9 919 104,862 4.438 433.430 5.357 538,292 1
Kuten vertailu laivojen luvun ja niiden
tonni-määrän kasvun välillä osoittaa, ovat uudet
laivat olleet enimmäkseen pieniä.
Yksityiskohtaisemman kuvan kauppalaivaston kokoonpanosta
1919 saa yhdistelmästä X.
Kauppalaivastomme on laivojen lukuun
nähden sangen huomattava, mutta sen kokoonpano on
x
Rauta- ja teraslaivoja Puula ivoja Yhteensä
[-Luku Rek.-ton. Luku Rek.-ton.-]
{+Lu- ku Rek.- ton. Lu- ku Rek.- ton.+} t,u- [-Rek.-ton.-] {+Rek.- ton.+}
Höyrylaivoja............553 66,512 256 26,039 809 92,55r
Moottori aluksia .... o 812 101 11,409 rro i2,3ri
Purjelaivoja ............35 47.5031,082 92,6591.117140,162
Proomuja ................66 7,306 3,255 285,062 3,327 293,268
Yhteensä 663 122,133!4,6911416,15915,357538,292’
paljon epäedullisempi kuin useimpien muiden
maiden. Sen pääosana ovat proomut, joita ei
kaikkialla edes oteta mukaan tilastoon
kauppalaivoista, jota vastoin höyry- ja moottorilaivat,
jotka muualla yleensä muodostavat vähintään
puolet laivastosta, ovat meillä vain
kauppalaivaston mitättömänä osana. Kuitenkin on
kehitys käynyt terveeseen suuntaan: v. 1914 oli
höyry- ja moottorilaivojen tonnimäärä 17,4 %
kauppalaivaston koko kantavuudesta ja 1919 oli
vastaava suhdeluku jo 19,5 %. Laivaston arvoa
vähentää edelleen se, että laivojen kantavuus
enimmäkseen 011 pieni. V. 1918 oli kaikkiaan
39 laivaa 1,000 rek.-ton. suurempia, niistä vain
5 kpl. 2,000 rek.-ton. suurempia, kun sensijaan
3,774 oli 100 tonnia pienempiä. Viime aikoina on
laivojen keskimääräinen kantavuus
entisestäänkin vähentynyt eli 117,3 tonnista 1914 100,5
tonniin 1919.
Laivaliikenne. Maailmansota katkaisi
useat laivalinjat keskeyttäen laivayhteyden
kaikkien muiden kuin Itämeren rannoilla olevien
maiden kanssa, ja näistä Saksa vihollisvaltana
sekä esti liikenteen omiin satamiinsa että pyrki
katkaisemaan Suomen laivayhteyden kaikkiin
muihinkin maihin. Vihollissatamissa pidätettiin
myös kauppalaivastoomme kuuluvia laivoja 5
höyry- ja 40 purjelaivaa, joiden kantavuus oli
19,190 rek.-ton. Näissä oloissa laivaliikenne
tietenkin tuntuvasti väheni, vaikka liikenne
lähimpiin naapurimaihin vilkastuikin tuntuvasti.
xi
Vuosi Saapuneita laivoja Lähteneitä laivoja
Luku Rek.-ton. Luku Rek.-ton.
t9!3 11,901 3,696,330 11.937 3,628,905
1914 8,399 2,552,282 8,538 2,326,217
IQI5 7,744 1,208,832 8,106 1,229,103
1916 10,317 1,780,375 9.949 1,685,855
1917 6,471 1,175,312 6.404 1,084,176
1918 2,585 856,236 2,922 ! 880,495
Ylläolevista lukusarjoista (XI) näkyy, kun
vertaa laivojen luvun ja niiden tonniston
kehitystä, että v:een 1917 saakka varsinkin
suurempien laivojen liikenne osoitti jyrkkää
vähenemistä, pienemmät laivat välittivät sitä vastoin
vilkasta liikettä Suomen- ja Pohjanlahdella. V.
1918 pysähtyi sensijaan myös pienten laivojen
välittämä laivaliike Suomenlahdella, ja vaikka
laivayhteys Saksan kanssa aukeni, oli
tavaran-puute niin suuri, että kokonaisliikenne tuntuvasti
supistui edelliseenkin vuoteen verrattuna. —
Huomattava on edelleen, että lastissa kulkeneiden
laivojen liikenne verrattuna ennen sotaa
vallinneisiin oloihin väheni enemmän kuin
painolastissa kulkeneiden. Asian luonnosta johtuu, että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
