Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Kuolleisuuteen - Valtiosääntö ja valtiomuoto - Oikeudenhoito
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 229
Suomi
1230
nen väenlisäys,olivat pienemmät kaupungeissa kuin
maaseudulla, kuten myös taulukosta IV näkyy.
Kaupunkien ja maaseudun väen lisäykseen
vaikuttaa luonnollisen väestöliikkeen rinnalla myös
seurakuntien välinen muuttoliike. Myös
suurvaltain sodan aikana ovat kaupungit tätä tietä
saaneet melkoisen väeniisävksen maaseudun kus-
4r
tannuksella. Kuitenkin ovat elintarve- ja
asuntopula aiheuttaneet sen, että siirto kaupunkeihin on
ollut pienempi kuin säännöllisinä aikoina,
osoit-tipa v. 1918 pientä käännettä päinvastaiseen
suuntaan. Yleensä on muuttoliike tuonnt. lisän
Kaikkien läänien kaupungeille, kun taas melkein
kaikkien läänien maaseutu- on kärsinyt
väestön-tappion muuttoliikkeen takia. Poikkeusasemassa
ovat vain Oulun ja Viipurin läänit, joiden
maaseutu on muuttoliikkeestä saanut lisiin väestöönsä.
Maamme väestön jakautuminen kaupunkien ja
maaseudun kesken on virallisen tilaston mukaan
ollut seuraava (V).
V Kaupunkilais- Maalais-
•• _ i • • • • •• _ i >» V
vaestoa vaestoa
iqoo 12,52 °/o 87,4« °/o
IQTO 14,67 ,, 85,33 ,,
I91? 15.5a .. 84,4 h
I920 15,93 ,, 84,0; „
Todellisuudessahan melkoinen osa
maalaisväes-t ostamme asuu kaupunkiemme esikaupungeissa
tai muuten kaupunkilaisesii asutuissa
taajaväki-sissä yhdyskunnissa.
Suomen v ä k i 1 u k u, jaettuna kaupunkien ja
maaseudun sekä eri läänien kesken oli v:n 1920
I äättyessä virallisen tilaston ennakkotietojen
mukaan seuraava (VI).
vi
[-Kaupungit Maaseutu Yhteensä Asukkaita-]
{+Kau- pungit Maa- seutu Yh- teensä Asuk- kaita+} km2:iä kohti
Kaup. rajain sisällä Kaup. rajain ulkop. [-Yhteensä Suomenkielisiä Ruotsinkielisiä Muunkielisiä-] {+Yh- teensä Suomen- kielisiä Ruotsin- kielisiä Muun- kielisiä+}
Helsingissa 160,705 25,111 185,906 116,933 64,1101 4.874
Turussa ...... 45,006 15,157 60,163 48,070 11,444 649
Viipurissa .... 24,972 28,796 53.768 48,264 2.632 2,872
Tampereella . . 40.713 7,152 47,865 46,071 1,655 239
Vaasassa...... 17,789 3,416 21,205 10,988 10,092 125
Oulussa ...... 15.958 3,288 19.246 18,301 865 80
Porissa ...... 1 i,6S8 5,6-8 17.366 16,199 1,081 86
Kuopiossa .... 16,309 532 16,841 16,525 272 44
Lahdessa...... 6,278 6,252 12,530 12,193 254 93
Kotkassa...... iof86o 596 11.456 10,264 078 214
ruetenmaan lääni 211,374 231,325 442,699 37,3
Turun-Porin ,, 86,193 408,012 494,205 22, u
Ahvenanmain,, 1,633 25,897 27,530 19,1
Hämeen ,, 61,276 298,839 360, its 20,4
Viipurin ,, 55.262 506,659 561,921 18,0 j
Mikkelin 11,258 193,307 204,^65 12,»
Kuopion ,, 26,534 329,276 355,810 o,h
Vaasan ,, 48,396 500,786 549,182 14,2
Oulun__„_34,418 I 337,067 3/I.515 2,3
Koko maa 536,374 2,831,168 3,367,542 10,0
siitä: miehiä 244,454 1,419,443 1,663,897
„ naisia 291,920 1,411,725 1,703,645:
V:n 1921 alusta 011 Suomen väkilukuun tullut
lisäksi Petsamon (ks. t. Täyd.) väkiluku, noin
1,700 henkeä.
Suurimpien kaupunkien ja niiden esikaupun
kien väkiluku näkyy 8 j>. jouluk. 1920 toimitetun
VII
todellisen väenlaskennan ennakkotietojen mukaan
laaditusta taulukosta VII.
Suomen viralliseen väkilukuun ei vaikuta niin
tärkeä tekijä kuin siirtolaisuus, koska
siirtolaiset enimmäkseen pysyvät kotiseurakuntansa
kirkonkirjoissa. Maan todelliseen väkilukuun se
sitä vastoin tietenkin vaikuttaa. Viime vuosina
siirtolaisten luku kuitenkin, kuten edellä (I ja II)
on osoitettu, 011 ollut melkoista pienempi kuin
aikaisemmin. Selvää onkin, että suurvaltain sodan
vaikeuttama liikenne ja varsinkin Ameriikan
Yhdysvaltain osanotto sotaan oli omansa vähentä
mään mahdollisuuksia ja halua matkustaa täältä
Ameriikkaan. Vasta 1920 on siirtolaisuus jälleen
alkanut kasvaa, mutta siirtolaisten luku oli kui
tenkin vain 11. 1/3 vuosikymmenen 1901-10 keski
luvusta. Huomattava on edelleen, että esitetyt
luvut koskevat passinottajia ja että
todellisuudessa viime aikoina jokunen osa näistä ei lopulta
olekkaan päässyt lähtemään, joten todellinen
siirtolaisuus 011 esitettyä pienempi. A. E. T.
V n 1 t i o s ä ä n t-ö ja valtiomuo t o. Jouluk.
6 p. 1917 eduskunta julisti S:ti itsenäiseksi ja
riippumattomaksi valtioksi. Sittenkuin ehdotus
S:n muodostamisesta kuningaskunnaksi oli
rauennut, vahvistettiin S:lle uusi hallitusmuoto 17 p.
heinäk. 1919. Sen mukaan S. on täysivaltainen
tasavalta. Valtiovalta kuuluu kansalle, jota
edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Valtion pääiniehenä on presidentti, joka valitaan
kuudeksi vuodeksi. Presidentin vaalin
toimittavat valitsijamiehet, joiden luku 011 300.
Lainsäädäntövalta:! käyttää eduskunta presidentin
kanssa. Ylin toimeenpanovalta on presidentillä
(ks. lähemmin H a 1 1 i t u s 111 11 o t o, Täyd. ja
S u o 111 e 11 tasavallan presidentti,
Täyd.).
Hallinto. S:n tultua itsenäiseksi valtioksi
011 maan korkein hallinto joutunut
valtioneuvostolle, johon kuuluu pääministeri
ja tarvittava määrä ministereitä. Tätä nykyä
(1922) 011 olemassa seuraavat ministeriöt:
oikeusministeriö, sisäasiainministeriö,
valtiovarainministeriö, kirkollis- ja opetusministeriö,
maatalousministeriö, kulkulaitosten ja yleisten töiden
ministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö,
sosiaaliministeriö, sotaministeriö, ulkoasiainministeriö.
Senaatin prokuraattorin tehtäviä hoitavat nyt
oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. —
Uusia keskusvirastoja ovat asutushallitus,
sosiaalihallitus, merenkulkuhallitus (entinen
luotsi-hallitus), kalastushallitus ja väliaikainen
lennä-tinhallitus. Teollisuushallitus on saanut nimen
kauppa- ja teollisuushallitus, koulutoimen yi i
-hallitus nimen kouluhallitus ja
maanviljelyshal-litus nimen maataloushallitus. Lääninhallitusten
päälliköillä 011 nyt nimenä maaherra (ennen
kuvernööri).
Oikeudenhoito. Ylimpänä
tuomioistuimena on nyt korkein oikeus (ks. t. Täyd.).
joka vastaa entistä senaatin oikeusosastoa. Ylintä
tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa
valitusasioissa käyttää korkein h a 11 i n t 0-0 i k e u s
(ks. t. Täyd.), joka myös valvoo alempain
viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
Sotaväen rikoksia käsittelevät alempina
oikeusasteina sotaoikeudet ja ylisotaoikeus.
Sotalaitos ks. S u o m e n sotalaitos,
Tävd.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
