Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurvaltain sota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1251
Suurvaltain sota
12.Y2
Puolaan. Syysk. lopulla hän oli valmis yhdessä j
arkkiherttua Friedrichin uudestaan
järjestyneiden armeiojen kanssa hyökkäyksiin.
Hindenburgin joukot etenivät nopeasti Etelä-Puolassa
Veik-seliä kohti, löivät venäläiset 3 p. lokak. Opatowin
ja Kliinontowin luona sekä lähestyivät
Ivango-rodia Veikselin varrella, jopa itse Varsovaakin,
jonka eteläpuolella kiivaat taistelut alkoivat 10 p.
lokak. Nikolai Nikolajevitsin t*äytyi
keskittää voimansa Veikselin linjan puolustamiseen,
mutta siitä oli seurauksena heikontuminen
Ga-litsiassa. Itävalta-unkarilaiset valloittivat
Uzso-kin solan takaisin lokak. 4 p.; saarrettu
Prze-mysl, joka lokak. 9 p. oli torjunut
venäläisten hyökkäyksen, vapautettiin seuraavana
päivänä piirityksestä. Mutta San-joen varsilla
linnan pohjoispuolella sekä Staro-Samborin ja 1
Stryjn seuduilla Przemyslin itäpuolella
itävaltalaiset turhaan koettivat saada venäläiset
horjumaan. Kaukaisimmassa idässä Czernowitz
joutui 20 p. lokak. kenraali Pflanzer-Baltinin
haltuun, mutta jo 29 p. lokak. hänen oli jälleen
luovuttava siitä, ja vähitellen venäläiset valloittivat
koko Bukovinan. Ennen pitkää Nikolai
Nikolajevitsin onnistui taisteluiden päänäyttämöllä
jälleen saada aloite käsiinsä. Hän oli
toimeenpannut suuria armeiansiirtoja Veikselin linjan
turvissa, keskittäen Varsovan seuduille Ruzskijn
johdolla armeian, joka 18 p. lokak. ylivoimaisin
joukoin alkoi hyökätä saksalaisten pitkän
rintaman pohjoista sivustaa vastaan. Myöskin
Ivan-gorodista käsin venäläiset tekivät kiivaita
hyökkäyksiä, pakottaen 25 p. lokak. kenraali Danklin
täälläpäin taistelevan armeian vetäytymään
takaisin. Lokak. 27 p. Hindenburgin oli pakko
keskeyttää taistelut sekä pitkin rintamaa vetää
Puolassa joukkonsa takaisin. Peräytyminen
suoritettiin erittäin nopeasti ja perinpohjaisesti
hävittämällä tiet, joten venäläisten armeiat eivät voineet
tehokkaasti toimittaa takaa-ajoa. Ainoastaan
Danklin oli Opatowkan luona 1 p. marrask. pakko
antautua suurempaan taisteluun peräytymisensä
turvaamiseksi. Marraskuun alussa liittolaiset jo
olivat poistuneet koko siitä Puolan alueesta, jonka
he lokakuun hyökkäyksen aikana olivat
miehittäneet. Sanin^luona ja Przemyslin itäpuolella
taistelevien itävaltalaisten oli myöskin heikontunein
voimin vetäydyttävä takaisin osaksi Karpaattien
soliin, osaksi entisiin asemiinsa Dunajecin taakso.
Przemyslin toinen piiritys alkoi 10 p. marrask.
Suuriruhtinas Nikolai valmistautui valtaavan
suurella armeialla, „höyryjyrällä", kuten engl.
lehdissä sanottiin, hyökkäykseen Sleesiaan ja
Määriin. Nopeilla liikkeillä Hindenburgin
kuitenkin onnistui saada tämä ehkäistyksi.
Peräytymisensä jälkeen hän siirsi rautateitse pääosan
joukoistaan kenraali v. Mackensenin johdolla
Thor-nin ja Hohensalzan alueelle Venäjän Puolan
luo-teisrajalle. Sieltä hän 10 p. marrask. aloitti
äkillisen hyökkäyksen länteen ja lounaiseen päin
etenevien ven. armeiojen kylkeen. Marrask. 15 p.
saksalaiset Kutnon luona saavuttivat ensimäisen
suuren voiton. Venäläisten oli pakko vähitellen
keskeyttää hyökkäyksensä ja lähettää joukkonsa
pohjoisesta päin uhkaavaa v. Mackensenia vastaan.
Lodzin ja Lovitsin rintamalla syntyi
marraskuun jälkimäisellä puoliskolla sarja jännittäviä
taisteluita, jolloin kummaltakin taholta
toimeenpantujen kiertoliikkeiden johdosta vuoroin suuret
ven., vuoroin saks. armeiaosastot olivat vaarassa
joutua saarretuiksi. Jouluk. 6 p/ venäläiset
luopuivat Lodzista. Myöskin «Lounais-Puolassa oli
tällävälin tapahtunut kiivaita taisteluita Czensto
ch o wo n rintamalla. Venäläisten siirrettyä
päfi-voimansa pohjoiseen saattoivat täälläpäin
toimivat kenraalit Dankl ja Woyrsch ryhtyä
hyökkäämään. Jouluk. 16 p. itävalta-unkarilaiset
valloittivat Petrokowin. * Vähitellen venäläiset vetivät
rintamansa yhä lähemmäksi Veikseliä, asettuen
puolustusasemiin. Taistelut jatkuivat koko
joulukuun ajan, ollen kiivaita ja verisiä etenkin
Bsura- ja Ravka-jokien varsilla Varsovan
suunnalla. Liittoutuneiden yritykset murtaa
venäläisten rintama tältä kohdalta epäonnistuivat.
Mutta Puolan taisteluiden tuloksena oli, että
suuriruhtinas Nikolain suurisuuntainen
hyökkäys-aloite oli tullut torjutuksi.
Puolan taisteluihin liittyen tapahtui myöskin
Länsi-Galitsiassa taisteluita, jotka etenkin
joulukuun alussa saivat ratkaisevan luonteen.
Kenraalien Radko Dmitrievin ja Brusilovin johdolla
venäläiset olivat menneet Dunajecin yli ja
uhkasivat Krakovan linnoitusta. Monipäiväisten
taisteluiden jälkeen arkkiherttua Josef Ferdinand, joka
Rava Ruskan luona voitetun Auffenbergin sijaan
011 saanut armeian päällikkyyden, ja Boroevié
Limanovo-Lopatowin voitolla 11 p. jouluk.
torjuivat venäläiset ja pakottivat heidät
vetäytymään takaisin Dunajecin itäpuolelle.
Vuoden lopulla oli itäiselläkin rintamalla,
kuten läntisellä, muodostunut yhden jaksoinen
rintama, joka Itämeren rannalta, kulkien ensin
kaarena Itä-Preussin ympäri osaksi Saksan alueella,
sitten halki Puolan Veikselin vasemmalla
puolella Länsi-Galitsiaan ja vihdoin pitkin Karpaat
-tien rinteitä, ulottui Roinaanian rajalle asti.
Taistelut saivat idässäkin suureksi osaksi
asema-taisteluiden luonteen. Mutta suurilla
sotaliikkeillä oli kuitenkin itäisellä rintamalla suurempia
mahdollisuuksia kuin läntisellä.
Taistelut itäisellä rintamalla
a 1 k u - v : 11 a 1915. Talvi- ja
kevätkuukausina rintama Puolassa pysyi jotakuinkin
muuttumattomana. Itäisen rintaman pohjoisella ja
eteläisellä sivustalla sitävastoin tapahtui suuria
) taisteluita.
Masurian järvien voiton jälkeen syyskuussa
1914 oli saksalaisten ollut pakko pohjoisella
rintamalla pysyttäytyä etupäässä puolustuskannalla.
Olipa heidän sillä välin kuin Hindenburg syksyllä
kiiy-tti kaikki käytettävissä olevat voimansa
sotaliikkeisiin Puolassa täytynyt jonkunverran
vetäytyä takaisinkin. Rintama kulki vuoden
vaihteessa jälleen järvialueella Lötzenin-Angerburgin
linjalla Itä-Preussissa. Mutta helmikuun alussa
saksalaiset keskittivät tälle rintamalle suuria
osaksi äsken muodostettuja joukko-osastoja ryh-%
niitettyinä kahteen armeiaan, pohjoisempaan
kenraali von Eichhornin, eteläisempään kenraali von
Belowin johdolla. Venäläisten täällä toimivien
joukkojen ylipäällikkönä oli kenraali Sievers.
Helmik. 7 p. saksalaiset molemmilla sivustoilla
aloittivat yllättävän hyökkäyksen, joka
muutamassa päivässä johti suureen voittoon. Helmik.
12 p. Eichhornin joukot, murrettuaan
vastarinnan jo olivat tunkeutuen kauas rajan yli,
valloittaneet m. m. Mariampolin ja Kalwarijan
kaupungit. Helmik. 14 p. v. Below valloitti Lyckin.
f
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
