Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurvaltain sota - Svaboda ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1295
Svaboda—Sveitsi
1296
land u. Amerika,’’ (1920); Th. v.
Bethmann-Hollweg, „Betrachtungen zum Weltkriege” (l:nen os.,
1919); Fürst v. Bülow, „Deutsche Politik”
(1917); O. Czernin, „Im Weltkriege” (1919);
v. Falkenhayn, „Die Oberste Heeresleitung
1914-1916 in ihren wichtigsten Entschliessungen"
(1920) ; J. W. Gerard, „Memoiren des
Botschafters G." (1919); V. Gérard, „Histoire de la
grande guerre" (2 os., 1919) ; K. Helfferich, „Der
Weltkrieg" (3 os„ 1919); v. Hindenburg, „Aus
meinem Leben" (1919, myös suom.); v. Jagow,
„Ursachen u. Ausbruch des Weltkrieges” (1919);
E. Ludendorff, „Kriegserinnerungen 1914-1918”
(1919, myös suom.) ja „Urkunden der
Obersten Heeresleitung über ihre Tätigkeit 1916-1918”
(1920) ; Graf Pourtalès, „Am Scheidewege
zwischen Krieg u. Frieden” (1919) ; L. v. Sanders,
„Fünf Jahre Türkei” (1920); H. Stegemann,
„Geschichte des Krieges” (4 os., 1918-19) ; A. v.
Tirpitz, „Erinnerungen” (1919).] — Tämä artikkeli
kirjoitettu maaliskuussa 1920. K. R. B.
Svaboda (ven. svobō’da), vapaus, sana, jota
Suomessakin käytettiin paljon v:n 1917
vallankumouksen jälkeen, tosin ivallisessa
merkityksessä, tarkoittamaan „vapautta" bolsevistisessa
mielessä.
Swan [-ā-]. 1. Johan Edvard S.
(1837-53), pikakirjoittaja ja koulumies, yliopp. 1856,
fil. kand. 1861, toimi latinan kielen opettajana
Heinolassa v:sta 1863 ja kotimaisten kielten
opettajana Haminan kadettikoulussa v:sta 1865.
Opiskeli valtion stipendiaattina pikakirjoitusta
Leipzigissa 1861, toimi pikakirjurina n. s.
Tammikuun valiokunnassa sekä 1863-64 valtiopäivillä
aatelissäädyssä; antoi myös pikakirjoitusopetusta.
Julkaisi oppikirjan „Lärobok i stenografi efter
Gabelsbergers system, för svenska språket
bearbetad” (1871), oli mukana 1872 perustamassa
pikakirjoittajain yhdistystä (ks. t. VII Os.) ja julkaisi
(yhdessä A. Fabritiuksen kanssa) 1872-78
aikakauslehteä „Tidning för stenografi”.
2. Carl Gustaf S. (1839-1916), edellisen
veli, koulu- ja sanomalehtimies, yliopp. 1857, fil.
kand. 1863, toimi opettajana Kaskisissa,
Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa.
Innokkaana Snellmanin-henkisenä suomalaisuuden
harrastajana hän viimemainitussa kaupungissa
kustansi ja toimitti paikkakunnan ensimäistä,
„Lappeenrannan uutiset” nimistä lehteä ja otti
myöhemmin osaa „Itä-Suomen sanomain”
toimittamiseen; julkaissut m. m. „Palestina”
(Maantieteellisiä kuvaelmia, II, 1; 1892) sekä uusien
kielten oppikirjoja ja engl.-suom. sanakirjan
(yhdessä H. Granströmin kanssa, 1904).
3. Jaakko Haniel S., edellisten veli, ks.
Päivärinta, J. H., Täyd.
4. Anni Emilia S. (s. 1875), S. 2:n tytär,
suom. kirjailijatar (naimisissa kirjailija Otto
Mannisen kanssa v:sta 1907), yliopp. 1895,
kansakoulunopettajattarena Helsingissä 1901-16,
julkaissut joukon sieviä ja suosittuja satu- ja
lastenkirjoja ynnä nuorisokertomuksia: „Satuja ja
tarinoita” (5 nid. 1901-17), „Lasten näytelmiä”
(1910), „Tottisalmen perillinen” (1914), „Iris
rukka” (1916), „Kaarinan kesäloma” (1918),
„Ollin oppivuodet” (1919), „Kootut sadut” (1920).
Suomentanut joukon nuorisokirjallisuutta ja ollut
„Pääskysen" toimittajana 1907-18 sekä „Nuorten
toverin" päätoimittajana v:sta 1919.
Swan (suön], John Mc Allan (1847-1910).
engl. kuvanveistäjä, tunnettu erinomaisen etevistä
eläinveistoksistaan, joissa hänen ransk.
opettajiensa Barye’n ja Frémiet’n vaikutus on
havaittavissa. S:n parhaita teoksia ovat „Orfeus
eläinten parissa”, „Puuma ja papukaija”, „Leopardi ja
kilpikonna”, „Syövä leijona”, „Juova
naarasleijona”. Hän harjoitti myöskin jonkun verran
maalausta. F. L.
Swan [suōn], Sir Joseph Wilson
(1828-1914), engl. fyysikko, teki kauppakemistinä
ensimäiset keksintönsä valokuvauksen alalla
parannellen valokuvauslevyjä ja
valokuvausmenetelmiä. Hän valmisti nopeasti toimivia
kuivalevyjä ja sai patentin keksimälleen
hiilipaino-menetelmälle (vrt. Pigmenttipaino, VII
Os. p. 582). — S. on suunnitellut
ensimäisen sähköhehkulampun, jossa hehkukappaleena
oli ohut kaistale sähköllä hiillytettyä paperia.
Myöhemmin S. sommitteli hehkulangaksi rikillä
käsiteltyä pumpulia. Tällaisia lankoja sisältäviä
lamppuja S. käytti ensiksi suuremmassa mitassa
Newcastleen (1880) järjestämässään
sähkölaitoksessa. Sittemmin hän käytti kollodiumista
valmistettua hehkulankaa. S. on lisäksi
menestyksellä suunnitellut sähkönmittauskojeita,
parantanut akkumulaattoreja ja keksinyt keinoja
metallien erottamiseksi liuoksista galvaanisella
menettelyllä.
Swartz, Karl Johan Gustaf (s. l858).
ruots. liike- ja valtiomies. S. on toiminut
johtavassa asemassa liike-, pankki- ja vakuutusalalla
varsinkin Norrköpingissä. Oli ensimäisen
kamarin jäsenenä v:sta 1900, toukok. 1906 - lokak. 1911
raha-asiainministerinä Lindmanin ministeristössä
ryhtyen tässä toimessa ollessaan uusimaan
välitöntä verotusta. Huhtik. 1917 - lokak. sam. v. S.
oli pääministerinä.
Svedberg [svedbärj], Teodor (s. 1884), ruots.
kemisti, fysikaalisen kemian professori Upsalan
yliopistossa 1912. S:n tutkimuksista, jotka
koskevat kolloidikemiaa ja jotka ovat herättäneet
suurta huomiota koko oppineessa maailmassa,
mainittakoon: „Studien zur Lehre von den kolloiden
Lösungen” (1907, väitösk.), „Über einen neuen
Beweis für die körperliche Existens der Moleküle”
(1909-10) ja „Die Methoden zur Herstellung
kolloider Lösungen anorganischer Stoffe" (1909).
„Om materien” (1912).
* Sveitsi. 3,861,508 as. (1920). — Historia.
Heti suurvaltain sodan alettua S. elok. 7
p. 1914 julistautui puolueettomaksi; jo sitä
ennen oli määrätty yleinen liikekannallepano
puolueettomuuden turvaamiseksi. Vaikka S:n
maantieteellinen asema ja sen saks.-ransk.-it.
väestösekoitus suuresti vaikeutti puolueettomuuden ylläpitämistä, noudatti S. sitä kuitenkin
mallikelpoisella tarkkuudella. Maan taloudellinen
asema joutui suurille vaaroille alttiiksi, varsinkin
sen jälkeen kuin S. Italian ryhdyttyä sotaan oli
kokonaan taistelevien valtojen ympäröimä.
Tavarain kuljetus muista maista, varsinkin
ympärysvalloista, tuli taloussodan johdosta kiusallisen
hankalaksi. Saksan kanssa saatiin toimeen
tavarain vientiä ja tuontia koskevia sopimuksia elok.
1915, syysk. 1916 ja toukok. 1917, Ranskan
kanssa vasta jouluk. 1917. Tammik. 1917 täytyi
ryhtyä säännöstelemään m. m. kaasun, jauhojen,
leivän y. m. kulutusta. Huolimatta sotaa käyvien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
