- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1299-1300

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Svenska Dagbladet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1299

Syvyyshajoitus—Syyria

13< M »

Kuva 2. a huovalla tahi
kumilla päällystetty painosilinteri,
b paperi, c väri, d syövytetty
levy, e painoalusta.

dostuu (kuva 1), niiu
s:ssa paperi
päinvastoin painetaan
sellaista joko laakaa tai
lieriömäistä piutaa
vasten, johon on joko
kaiverrettu tahi syö-

^■HHiHHivy’

va tai teksti (kuva 2).
S:oa osattiin aluksi käyttää vain irrallisten
kuvien painatukseen. Suuri edistysaskel
kirjapainotaidon alalla on s.-menetelmän sovelluttaminen
pika- ja eritoten rotatsionikoneeseen ja tekstin
ja kuvien samalla kertaa suoritettavaan
painatukseen. Tämän sovellutuksen ensimäinen
kehittäjä on saks. tohtori Eduard Mertens.

Valokuvauksen avulla siirretään painettava kuva
tahi painettu teksti vaskella päällystetylle
silinterille, johon se syövytetään kuten autotypia (ks.
t. I Os.), mutta päinvastaisessa järjestyksessä,
niin että ne paikat, jotka halutaan painettaessa
näkyviksi, syvennetään. Painokoneeseen
asetettuna syövytetty painosilinteri saa värityksen
erityisestä väritelasta, ja paperin painaa
syövytettyä silinteriä vastaan kumilla päällystetty
teräs-silinteri. Tärkein osa keksinnössä on se viivoitin
(raakkeli), joka painokoneen käydessä pyyhkii
syövytetylle silinterille saatetun värin niin
tarkkaan, ettei sitä jää muihin kuin syövytettyihin
paikkoihin. Viivoitin on niin rakennettu, että se
tahkoaa itsensä koneen käydessä. S :11a saadaan
tavalliselle karkealle sanomalehtipaperillekin
painetuksi onnistuneita, heliogravyyrikuvia
muistuttavia jäljennöksiä ja sitä käytetään ulkomailla
sanomalehtirotatsionikoneihin yhdistettynä
sano-malehtienkin painatukseen, joten täten painetut
sanomalehtien lehdet voidaan varustaa selvillä ja
kauneusaistiakin tyydyttävillä kuvilla. S :oa
käyttäen voidaan painaa monivärisiäkin kuvia.
Monivärisen s:n sovelluttaminen rotatsionikoneeseen
on kuitenkin toistaiseksi vielä kehittelyn alaisena.
Suomessa on tätä nykyä (1921) ainoa s.-kone
Kustannusosakeyhtiö Otavalla Helsingissä. Sillä
ovat ..Suomen kuvalehden" numerot v:n 1921
loppupuolelta alkaen painetut. [Hendell, ..Kirja
ja kirjapainotaito".] L. H. & Li Ln.

Syvyyshajoitus. Aikasytyttimillä varustetut
tykinammukset voivat pääasiassa niiden
etuosassa olevan kellolaitteen epätarkkuuden ja
ilmastosuliteiden vaikutuksesta räjähtää eri
korkeudella. Räjälidyskorkeuksien eroa sanotaan
s:ksi. ks. Syvyystuli, Täyd. W. E. T.

Syvyysrivistö, sot. S: ksi nimitetään
muodostelmaa, jossa pataljoonan komppaniat seisovat
joukkuerivistössä toistensa takana.
Pataljoonankomentajan paikka on 20 askelta etumaisen
komppanian ensimäisen joukkueen keskustan
edessä. Komppaniain johtajat ovat komppaniansa
etumaisen joukkueen oikealla sivustalla (kuva 1,
p. 1300). S. komppaniarivistöittäin saadaan, kun
pataljoonan komppaniat seisovat
komppaniarivis-tössä toistensa takana (kuva 2). W. E. T.

Syvyystuli, ampumistapa, jonka avulla joku
ala otetaan syvyyssuhteessa tulen alaiseksi.
Konekiväärillä ammuttaessa erotetaan 4 eri
s.-astetta, nim. 50 in (puoli viivaa), 100 m
(yksi viiva), 200 m (kaksi viivaa) ja 300 m
(kolme viivaa). S. saavutetaan kiertämällä
kiisi ratasta oikealle ja takaisin vasemmalle

Kuva X. Syvyysrivistö. Kuva 2.

määrätyn paljon, jolloin kuulasuihku menee
kauemmaksi tai lähemmäksi. Riippuen havain
noista, maalista ja etäisyyden määräämisen
tarkkuudesta käytetään joko enemmän tai vähemmän

Syvyystuli konekiväärillä.

s:ta. Jalkaväkiammunnassa saavutetaan se
määräämällä esim. eri ryhmille erilaiset tähtäimet.
Sitäpaitsi saavutetaan se jo kiväärien erilaisuu
desta johtuvana. W. E. T.

Syyläkasvain (papilloma) esiintyy joko iholla
tai limakalvolla. Sen perustuksena on
verisuoni-rikas sidekudos, jonka usein moninystyistä pintaa
peittää epiteli. S. kuuluu hyväntapaisiin
kasvaimiin. Y. K.

* Syyria oli v:een 1918 Turkin maakunta.
Sèvres’issä Turkin kaussa 10 p. elok. 1920
tehdyn rauhansopimuksen mukaan se tunnustettiin
itsenäiseksi, mutta jonkun mandaattivallan
ylivalvontaan asetettavaksi valtioksi. Liittoutuneiden
valtain ylimmän neuvoston San Reinossa 25 p.
huhtik. 1920 tekemän päätöksen mukaan Ranska sai
S:n mandaattivallan. S:n arabiankielinen väestö
ei kuitenkaan ole halunnut alistua tähän
järjestelyyn, ja arabialaisen Hidzasin kuninkaanpoika
emiiri Feisul, joka suurvaltain sodassa toimi
englantilaisten liittolaisena, julistautui 1920 S:n ja
Damaskoksen kuninkaaksi. Säilyttääksensä
asemansa S:ssa, jota pohjoisesta päin ovat
hätyyttäneet turkkilaiset, Ranskan täytyy pitää siellä
suurta sotavoimaa. Ranskan S:aa, jo>ta
Palestiina on erotettu Englannin mandaattivallan
alaiseksi valtioksi, rajoittaa lännessä Välimeri,
etelässä Palestiinan pohjoisraja, idässä
Mesopotamia, pohjoisessa Turkin kanssa maalisk. 21 p.
1921 tehdyn välipuheen mukaan Chobanbegin ja
Nisibiniu välinen Bagdadin rata. Sen pinta-ala

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:54:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0668.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free