Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tennessee ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1329
Tennessee Termiinamarkkinat
1330
♦Tennessee. 2,337,459 as. (1920).
Teollisuuden keskuslaboratori, jonka
päämääränä on yleishyödyllisessä tarkoituksessa
harjoittaa kem. tutkimis- ja kokeilutoimintaa
Suomen teollisuuden tarvetta varten sekä järjestää ja
johtaa kokeilutoimintaa ja uusien
valmistustapojen käytäntöönottamista teollisuuslaitoksissa,
perustettiin Helsinkiin 1910, mutta muutettiin 1919
Turkuun, missä sopiva huoneisto Turun
kirjapaino- ja sanomalehti o.-y:n talossa asetettiin
yhtiön käytettäväksi; omistaja A.-b.
Centrallabora-torium - Keskuslaboratorio o.-y., jonka säännöt
vahvistettiin 4 p. huhtik. 1916 (muutetut 17 p.
jouluk. 1919). V. 1920 järjestettiin
laborato-rin yhteyteen erikoinen puunjalostusteollisuuden
osasto, jota Suomen puunjalostusteollisuuden
keskusliitto ylläpitää ja joka nykyjään (1922) tekee
perustavia tutkimuksia selluloosan
standardisoimista varten maassamme. — Laboratorin
hoitokulut olivat 1920 Smk. 220,000:—, yhtiön
osakepääoma Smk. 341,100:— jaettuna
nimellisarvoltaan Smk. 100:— suuruisiin osakkeisiin, jotka
ovat etupäässä, teollisuusyhtymäin, mutta myös
yksityisten teollisuudenharrastajain hallussa.
Kes-kuslaboratorin syntysanat lausui prof. Ossian
Asehan, ja olivat yhtiön perustajina August
Ramsay, Edv. Hjelt, G. Langenskiöld, Th.
Wege-lius, Ossian Asehan, Rudolf Elving, A. E.
Alfthan, Gust. Fogelholm y. in. teollisuus- ja
tiedemiehet. Toimeenpanevana johtajana ja
laboratorin esimiehenä oli 1921 maist. G. K. Bergman,
muita toimihenkilöitä: neuvotteleva kemisti (prof.
Asehan), neljä korkeakoulusivistyksen saanutta
kemistiä sekä tarpeellinen apuhenkilökunta.
♦Teollisuus ks. Sodanaikainen
teollisuus, Täyd.
Teollisuusmuseo, aikaisempi nimitys useissa
Keski-Euroopan kaupungeissa oleville laitoksille,
joiden tehtävänä on antaa varttuneemmille
ammattilaisille, ensi kädessä itsenäisille ammatti- ja
teollisuusliikkeenharjoittajille, mutta myöskin
toisen palveluksessa oleville, täydentäviä
ammattitietoja ja -taitoja. Alussa rajoittui näiden
laitosten toiminta ammatinharjoittajille soveliaiden
malliesineiden, koneiden ja työkalujen pysyviin
näyttelyihin, mutta kun niihin uudempien
rinnalle kerättiiu myöskin sellaisia, joiden merkitys
oli oikeastaan historiallista, alettiin laitoksia
nimittää museoiksi. Sikäli kuin ohjelmaa
lavennettiin ottamalla siihen ennen muuta lyhyempi- ja
pitempiaikaisia opetuskursseja eri ammateille ja
niiden erikoispuolille, alettiin entistä nimitystä
pitää vähemmin tarkoitusta vastaavana. Sen
sijasta annettiin jo toimiville ja varsinkin
myöhemmin perustetuille yleisesti uusi nimi
,.ammat-tienedistämislaitos" (saks.
Gewerbeförderungsinstitut).
Nykyhetken vaatimukset f täyttävä
aminattien-edistämislaitos on sangen monipuolinen. Siinä
on: eri ammateille tarkoitetut
opetuskurs-s i t, n. s. mestarikurssit, milloin tietopuoliset,
milloin käytännölliset, laitokseen järjestetyissä
erikoisissa mallityöpajoissa ja laboratoreissa,
milloin molempia puolia edustavat; suuret
konehallit, missä uusia voima- ja työkoneita
näytellään jopa käynnissä pitämällä; hyvin valikoitu
a m m a 11 i k i r j a s t o ja siihen liittyvä
lukusali monine aikakausi- ja ammattilehtineen. Ne
järjestävät pysyviä ja kiertäviä teollisuustuottei-
den ja varsinkin oppilastöiden näyttelyitä,
samoin pysyviä ja kiertäviä
luentotilaisuuksia. Yhtä tärkeää kuin tämä opetuspuoli
on näissä laitoksissa niiden
neuvontatoiminta mitä erilaisimmissa, ammattilaisia
koskevissa kysymyksissä, kuten voima- ja työkoneiden,
työkalujen, raaka- ja muiden tarveaineiden
ostoissa, jopa kokonaisten työpajojen kuntoonpa
noissa ja järjestelyissä; tähän samaan
toimintapuoleen kuuluu näihin laitoksiin yhdistetyt a
i-neenkoetuslaitokset, niin edelleen
laitoksen avustus p a tenti nhakuasioissa;
vähäiseksi ei myöskään voida arvioida niiden
osuutta välittäessään valtion antamia
työtilauksia (esim. armeian tarpeeksi)
varsinkin pienemmille ammattiliikkeille tai
valtio-lainojen tai luoton järjestelyssä, kun
ammatinharjoittajat liikkeitä pystyynpannessa tai uusiessa
tulevat näitä tarvitsemaan.
Huomat uimmat ammattienedistämislaitokset
ovat: Saksassa Kölnissä ja Nürnbergissä,
Itävallassa Wienissä, Unkarissa Budapestissä ja
Tanskassa Kööpenhaminassa. Meillekin on tällaista
puuhattu, mutta pääsemättä vielä 1921
ehdotusta (joista ensimäisen hallitukselle antoi
am-mattikasvatuskomitea 1913 julkaisemassaan
mietinnössä) pitemmälle. — Teollisuusmuseo sanan
varsinaisessa merkityksessä on Deutsches Museum
Miinchenissä historiallisen tarkasti kuvastaessaau
teollisuuden ja tekniikan kehitystä aikaisemmista
vaiheista aina viimeisiin saavutuksiin saakka.
J. K:ncn.
Teollisuusneuvos ks. Kauppa- ja
teollisuushallitus, Täyd.
Teollisuusomistusoikeus ks.
Patentti-unioni, Täyd.
Teos, muinaisjoonilainen kaupunki
Vähän-Aasian Lyydian rannikolla, 40 km Smyrnasta
lounaaseen, Dionysoksen palvonnan pääpaikkoja,
Anakreonin syntymäpaikka, kävi huomattavaa
kauppaa Egyptiin saakka, oli kuuluisa
joonilais-tyylisestä Dionysoksen temppelistä. Persialaisten
saapuessa sen useimmat asukkaat pakenivat
traa-kialaiseen Abdera-siirtolaansa. Raunioita nyk.
Sigliadzikin luona. U-o N.
Terestsenko /-e’s-/, Mihail Ivanovit s
(s. 1885), ven. politikko, rikkaan sokeritehtain jan
poika Kiovasta. Suurvaltain sodan sytyttyä T.
tuli 1914 yhdeksi sotateollisuuskomissionin
varapuheenjohtajaksi ja rupesi vallankumouksen
jälkeen maalisk. 1917 raha-asiainministeriksi ja
toukok. ulkoasiainministeriksi pysyen tässä toimessa
marrask. 1917 tapahtuneeseen
bolsevikkikumouk-seen saakka, jolloin vangittiin. Päästyään
maa-lisk. 1918 vapaaksi T. pakeni ulkomaille.
Terijoen-Koiviston rata ks. Koiviston
rata, Täyd.
♦Terijoki. 4.601 as. (1919).
Kansallisosakepankin haarakonttori. Kirkon alttaritaulun
„Kristuksen ristiltä ottaminen" maalannut Ilmari Lau
nis; saatu 1914. K. J. V.
Termiinamarkkinat 1. -k a u p a t (ks. Pörssi,
VII Os. p. 1292) ovat puuvillapörssissä suoritetut
puuvillankauppaukset. Termiinakaupassa puuvilla
ostetaan tai myydään määrätyn ajan esim. 3
kuukauden kuluttua toimitettavaksi. Tämän tarkoitus
on taata myyjälle ja ostajalle puuvillasta kaupan
päättämispäivänä noteerattu hinta, vaihdelkoon
markkinahinta kuinka paljon tahansa kaup-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
