Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tieteellinen keskuslautakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1341
Tieteellinen keskuslautakunta—Tilusten rauhoittaminen
1312
maanteiden tekemisestä ja kunnossapidosta
johtuvat menot suoritetaan valtionvaroista.
Poikkeuksen tästä säännöstä muodostavat n. s. p a
i-kal listi et; niiden tekeminen ja
kunnossapito kuuluu tien osakkaille eli niille, jotka tietä
tarvitsevat säännöllisesti ajoihinsa. —
Maanteiden hoidosta huolehtii joko välittömästi valtio tai
maalaiskunta. Huhtik. 9 p. 1920 annetun
tiease-t uksen mukaan määrää valtioneuvosto, mitkä
maantiet ovat valtion välittömään hoitoon
otettavat. Kunnan toimesta hoidettavista teistä
huolehtii tielautakunta, jossa on oleva kolme
3 v:ksi valittua jäsentä ja varajäsentä. Teiden
kunnossapito sekä aukipitäminen talvisaikana on
tarjottava urakalle huutokaupassa, jonka
tielautakunta toimittaa. Muuten on tielautakunnan
velvollisuutena tieasioista annettujen päätösten ja
määräysten toimeenpaneminen, lausuntojen
antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä
koskevissa asioissa. Erityisesti on tielautakunnan
vuosittain valmistettava täydellinen menoarvio
seur. v:ksi sen toiminta-alueella olevain
maanteiden tekemisestä ja kunnossapidosta.
Menoarvion tarkastaa kunnallishallitus ja lähettää sen
lausuntonsa kera maaherralle, joka antaa asiasta
päätöksen ja alistaa sen valtioneuvoston
tutkittavaksi. Urakoitsijan työtä valvotaan
katselmuksilla, jonka nimismies ja kaksi tielautakunnan
jäsentä toimittavat keväällä ja syksyllä. —
Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta sisältää
edellämainittu laki ja asetus yksityiskohtaisia
määräyksiä. Niistä mainittakoon, että
paikallistietä varten on tienosakasten asetettava
tielautakunta, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja
ja kolme varajäsentä. Osakkaat ovat velvolliset
ottamaan osaa tien rakentamis- ja
ylläpitokustannuksiin n. s. tieyksikköjen mukaan, joiden
lukumäärän vahvistaa tielautakunta vuosittain
kunkin osakkaan paikallistien piiristä saaman
vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun hyödyn
perustuksella. Tieyksiköltä maksettavan
vuosimaksun suuruuden määrää vuosittain viimeistään
huhtikuulla pidettävä paikallistien osakasten
kokous. Tienosakasten ja kunnan välillä tehdyn
kirjallisen sopimuksen nojalla voi kunta ottaa
paikallistien tehdäkseen ja kunnossapitääkseen.
Siitä aiheutuvat kustannukset suoritetaan silloin
kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
M. R. P.
Tieteellinen keskuslautakunta ks. Valtion
asiantuntija lautakunnat tiedettä
ja taidetta varten, Täyd.
♦Tietäväinen, Algot, sekaantui punaiseen
kapinaliikkeeseen, vangittiin ja tuli ammutuksi
yrittäessään paeta 1918.
* Tigerstedt [tl-], Carl Christian Oskar
Robert (s. 1882), R. A. A. T:n (ks. t. IX Os.)
poika, suom. fysiologi, fil. kand. 1904, lääket.
kand. 1906, lääketieteen ja kirurgian toht. 1910,
Helsingin yliopiston fysiologisen laitoksen
laboraattori 1910, fysiologian dosentti 1912 ja isänsä
jälkeen fysiologian professori Helsingin
yliopistossa v:sta 1920. T:n lukuisat tieteelliset työt
koskettelevat etupäässä verenkiertoa (väitöskirja
„Till kännedomen ora den af vänstra hjärtat
ut-drivna blodmängden i dess beroende af olika
variabla", 1908) ja ravintofysiologiaa, jolla
alalla hän viime vuosina erikoisesti on
työskennellyt tutkien etenkin pula-ajan ravintoainesijak-
keita ja niiden merkitystä ruumiille. Näitä seik
koja koskettelevista julkaisuista mainittakoon:
„Lavarna såsom människoföda" (1918), „Försök
öfver hydrocellulosans näringsvärde" (1919).
„Über den Nährwert der Fichtenbaumrinde beim
Menschen" (1919) ja „Der Nährwert des
Heu-mehls beim Menschen" (1919).
Tiheys. Metsän t. ilmaistaan tav. joko
kokonaisilla luvuilla 10-0 tai desimaaleilla 1-0, jolloin
edellisessä tapauksessa 10 ja jälkimäisessä
tapauksessa 1 merkitsee täysitiheätä metsää ja 0
aukeata alaa. Esim. siemenpuuasentoa vastaava
tiheys merkitään 3 tai 0,3. Yli normaalin oleva
tiheys voidaan merkitä esim. 11 tai l,i. L. I-o.
Tiitus ks. Kivinen, Ilmari, Täyd.
Tiivisteet, telen., kaikenlaiset välineet, joita
käytetään nesteen tai kaasunpitävän liitoksen
aikaansaamiseksi pintojen kesken. T:nä
käytetään enimmin rohtimia, nahkaa, pumpulia,
kumia, asbestia, metallia. Kuituaine- ja nahka-t.
täyttävät tehtävänsä tiivistysholkeissa (ks. t.
IX Os.) vain niin kauan, kuin ovat kimmoisia
ja paisuvia. Pitkä vuototie, siis tiivistysholkki,
on näitä käytettäessä edullinen, ettei tiivistettä
tarvitse kovasti puristaa, jolloin se hankauksesta
pian kuluisi ja kuluttaisi tangonkin.
Nahkatii-visteessä ei ole huokosia, ja jos tanko on aivan
sileäksi kiilloitettu, on nahkatiiviste (mansetti)
erinomaisen hyvä vettä vastaan, jonka lämpötila
on alle 60° C, mutta jos tangon pinta on
karkea, on se kaikista huonoin. Joustavina t:einä
tiivistysholkeissa käytetään kylmiä nesteitä
varten taliin kastettua hamppua tai puuvillalankaa,
höyryä vastaan varta vasten asbestista ja talkista
valmistettua tavallisesti nelikulmaista ja
joustavuutta silmälläpitäen kumisydämistä nuoraa.
Putki- y. m. laippa-t:nä käytetään asbestista
tehtyä pahvia, vulkanoitua kumia, tai erikoisesti
valmistettuja, ohueksi levyksi muodostettuja
valmisteita, klingeriittiä y. m. Metallisina t:nä,
milloin höyryn paine on suuri, ovat käytännössä
teräs-, lyijy- tai vaskirenkaat, joiden ylä- ja
alapinta on pallomainen ja jotka tiiviisti
sopivat laippojen vastaavanlaiseen syvennykseen.
P-o P-o.
*Tikkanen, Johan Jakob, nimitettiin
Hjalmar Linderin lahjoitusvaroilla perustetun
taidehistorian professorinviran ensimäiseksi
haltiaksi 1920.
Tilapäinen varallisuusvero ks.
Varallisuusvero, Täyd.
Tilkkitaltta, tylppäpäinen taltta.
Levyliitok-sien tilkitsemiseen (ks. t. IX Os.) käytetty t. on
hieman kupurapäinen, alasärmä pyörennetty, jotta
se ei vahingoittaisi toista levyä; puulaivojen
sau-main tilkkimiseen käytetty taltta on urapäinen
(uria joko yksi tai kaksi), jotta tilke painuisi
paremmin saumaan. P-o P-o.
Tilusten rauhoittaminen. Helmik. 18 p. 1921
annetun lain mukaan t. r:sta kotieläinten
vahingonteolta on jokainen, joka pitää kotieläimiä,
velvollinen niitä niin varjelemaan, etteivät ne pääse
toisen tiluksille. Tämän tarkoituksen
saavuttamiseksi voivat rajanaapurit myös sopia
yhteisestä aidan panosta ja kunnossa pidosta sekä
laissa lähemmin säädetyllä tavalla muodostaa
tilusrauhoitusyhdistyksiä, jotka ovat oikeutetut
vapaasti päättämään siitä, miten
aitausvelvolli-suus yhdistyksen laiduntamisalueella on järjestet-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
