Tietosanakirja / 11. Täydennysosa / 1347-1348 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Toledo ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1347

Tomion-Karungin rata—Traktori

1348

ruots. toiminimi „Bergsunds mekaniska
verkstäder” ia kääntösillan moottorit y. m. eräs tansk.
yhtiö. Suomen puolella on lisäksi valtamaantietä
ja kyläteitä varten rautabetoniset helsinkiläisen
O.-y. Constructorin rakentamat alikäytävät, 3:11a
7 m:n ja 2:11a 9 m:n jännevälit. Suomen osuus
rakennuskustannuksiin nousi n. 9,5 milj. mk:aan,
josta 4,5 milj. mk. Tornionjoen siltarakennukseen.

Tornion-Karungin rata ks. Karungin
rata, Täyd.

* Torp, Alf, kuoli 1910.

Torronsuo sijaitsee n. 60° 44’ pohj. lev. ja n.
1° 20’ länteen Helsingistä. Tammelan pitäjässä
Hämeen l:ssä, n. 10 km Forssasta etelään. T. on
Etelä-Suomen suurimpia yhtenäisiä
rahkasuoalueita. pituus lännestä itään 15 km, leveys
keskimäärin 2-3 km, pinta-ala 2,600 ha. T. on
vedenjakajasuo, 102-106,5 m yl. merenp., yleensä aivan
puuton ja aukea, vain siellä täällä, etenkin
reunoilla, vaivaismäntyjä kasvava, paikoittain hyvin
vetinen. Turve on miltei kaikkialla lahoamatonta
rahkaturvetta n. 3-4 m:n syvyydelle, keskiosissa
aina 5-6 m:iin saakka, sen alla lahonneempaa
rahka- ja sekaturvetta, alinna saran ja kortteen
muodostamaa mutasuoturvetta; koko
turvekerroksen syvyys savipohjaan asti 5-8, paikoitellen yli
10 m. — T. on vielä melkein kokonaan
luonnontilassa, ainoastaan reunamilla on siellä täällä
vähän viljelyksiä. Turvepehkun valmistukseen
saadaan T:sta tavattoman suuria määriä
raaka-ainetta. Polttoturpeen nostamiseen ja
viljelystarkoituksiin se on huonoa. Suon on tutkinut
Suomen suoviljelysyhdistys. E. A. M.

Torvensoittaja, sot. Rykmentin ja
pataljoonan esikuntaan kuuluu Suomen armeiassa 1
aliupseerinarvoinen torvensoittaja,
jalkaväkikomppaniaan 1 aliupseeri ja 3 miestä t:ina. W. E. T.

* Tottijärvi. 1,352 as. (1919). Kirkon
alttaritaulun „Ehtoollinen” maalannut C. F. Blom 1854.
[A. O. Heikel. „Kertomus Pirkkalan kihlakunnan
muinaisjäännöksistä” (Tiedeseuran Bidrag-sarja
38, 1882); Tampereen sanomat n:o 174. 1911:
K. J. Kiehelä, „Piirteitä Vesilahden pitäjästä”
(Aamulehti n:o 171, 1912).] K. J. V.

Toutain 1. lampivimpa (Aspius rapax),
iso särkikala, lähinnä sukua salakalle. Ruumis
matala, pitkäveteinen, sivuilta litistynyt, suomut
pienet, alaleuka yläleukaa pitempi, kita suuri,
selkä- ja vatsaevä vahvasti kovertuneet,
samoinkuin rinta- ja pyrstöeväkin, suippokärkiset.
Selkäpuolen väri tumma, vihreänhohtoinen, kupeet
hopeanvalkoiset; selkä- ja pyrstöevä tummat,
parilliset evät ja peräevä vaaleat, hiukan
punertavat. Asustaa siellä täällä harvinaisena
Etelä-Suomen järvi-, joki- ja merenrantavesissä. On
varsinkin vanhemmalla iällä päinvastoin kuin
särkikalat yleensä ahnas petokala, ahdistellen
salakka- ja kuoreparvia. Kasvaa 1 m:n
mittaiseksi ja muutaman kg:n painoiseksi. Liha on
löyhää, mutta sitä kehutaan hyvänmakuiseksi. —
T. nimeä käytetään myös turvasta (ks. t.
IX Os.). K. J. V.

Townshend [taunzend], Charles Vere
Ferrers (s. 1861), engl. kenraali, otti osaa
siirtomaasotiin Sudanissa ja Intiassa sekä
1899-1900 buurisotaan Etelä-Afrikassa. V. 1911 hän
ylennettiin kenraalimajuriksi. Suurvaltain
sodassa hän taisteli Mesopotamiassa, tunkeutui
marrask. 1915 Bagdadia kohti, mutta kärsi tappion
ja joutui jouluk. saarroksiin Kut-el-Amarassa.
missä hänen täytyi ruokavarain puutteessa
antautua huhtik. 1916.

Tovostinin kokoelma, n. s. Antellin
kokoelmiin (ks. t. I Os.) kuuluva, Suomen
kansallismuseossa säilytetty arkeologinen esinekokoelma,
saanut nimensä kerääjästään kauppias I. P.
Tovostinistä (Minusinskista). Kaikkiaan on T.
k:ssa 1,053 esinettä, kerätyt Minusinskin aroilta
Jenisei-joen yläjuoksun kahden puolen.
Esineistä on 39 kivestä, n. 660 pronssista, 2 kullasta.
1 hopeasta j. n. e. Arvokkain on sen
pronssikautinen osa (ensimäisen vuosituhannen
keskipalkoilta e. Kr.) lukuisine pronssikirveineen,
-tikareineen ja -veitsineen. mitkä todistavat
kulttuuriyhteyttä muinaisen Skyytian kanssa.
Nuoremman ajan esineissä on silminnähtävä kiinalainen
leima. [A. M. Tallgren, „Collection Tovostine des
antiquités préhistoriques de Minoussinsk” (1917).] A. M. T.

Pyörätraktori.

Tankkitraktori.

Traktori (lat. tractor = vetäjä) on kone, jota
käytetään pääasiassa maanmuokkauskoneiden ja
kuormien vetämiseen, mutta myös paikallaan
seisovien työkoneiden voimakoneena. T:n pääosat
ovat: voimakone, voimansiirto- ja ohjauslaitteet,
runko sekä veto- ja kannatuspyörät.
Voimansiirto- ja ohjauslaitteet, vieläpä useasti runkokin
ovat samanlaiset kuin kuorma-autoissa.
Voimakoneena on yleisimmin 4-sylinterinen. 4-tahtinen
polttomoottori, jossa käytetään polttoaineena
tavallisimmin petrolia, mutta myös bentsiiniä,
gasoliinia ja naftaakin. Pyöriä on tavallisesti 4.
joista kaksi etumaista on ohjaus- ja
kannatuspyöriä sekä takimaiset veto- ja kannatuspyöriä.
On myös 3- ja 2-pyöräisiäkin t:eita. Paitsi näitä
pyörät:eita on vielä n. s. tankki- l. ryömijä-t:eita, joissa pyörien asemasta koskettavat maata
ja siten välittävät liikettä leveät päättömät
ketjut, mitkä kiertävät t:n kummallakin puolella
taka- ja
etupyörien ympäri.

Muutamissa
tankkit:eissa on
vielä ohjauksen
helpottamiseksi
maata
koskettavat etupyörät.
Jotta t. kykenisi
kulkiessaan
vetämään perässään määrätynsuuruista
kuormaa, täytyy hankauksen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>