Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valvatusjärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1435
i i:;o
saskoristeinen, kaunis, puusta veistetty
alttari-kaappi flanderilaista tekoa, luultavasti keskiajan
viimeisiltä vuosilta, sekä kolme kirkon lattialta
seinustalle nostettua vanhaa hautakiveä.
Alttaritaulun „Kristuksen kirkastus" 011 maalannut
R. V. Ekman 1862. [A. 0. Heikel, „Kertomus
muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa"
(Tiedeseuran „Bidrag" 29, 1878) ; J. Rinne,
„Vanajan kirkko" (Suomen museo XVII, 1910); K. O.
Lindeqvist, „Vanajan ja Hattulan pitäjien sekä
Rengon ja Tyrvännön kappelien taloudellisesta
tilasta ison vihan aikana" (Kaikuja Hämeestä
VIII, 1913).] K. J. V.
Van Bemmelen [fan huumolon], Jakob
Maarten (1830-1911), holl. kemisti, oli 1852-60
assistenttina Groningenin yliopiston • kem.
labo-ratorissa toimien samanaikuisesti sikäläisen
maanvil jelysopiston opettajana sekä sittemmin
reaalikoulun johtajana, tuli 1874 kemian
professoriksi Leidenin yliopistoon. V. B. oli aikansa
huomatuimpia maanviljelyskemistejä. Hänen
huo-inatuimmat tutkimuksensa liikkuivat
kolloidikemian aloilla kohdistuen erityisesti
absorptsioni-ilmiöön. Absorptsioniyhdistyksiä koskevien uraa
uurtavien tutkimustensa vuoksi V. B. 011
luettava kolloidikemian perustajiin. Hänen
teoksistaan mainittakoon „Eenige hoofdstukken der
nieuwere scheikunde naar den brieven van J. v.
Liebig" (1863) sekä sangen lukuisat julkaisut
tieteellisissä aikakauskirjoissa.
Van der Vlugt [fan dor floht], Willem (s.
1853), alankom. oikeusoppinut, tuli 1879 filosofian
ja lainopillisen ensyklopedian professoriksi
Lei-denin yliopistoon; oli 1902-06 toisen kamarin
jäsenenä kuuluen vapaamielisten ryhmään.
Yhteiskunnallisella alalla V. on
kotimaassaan harrastanut
n. s. Toynbee-työtä (ks.
T o y n b e e-H a 1 1, IX
Os.). Erityisesti
huomattava on hänen
esiintymisensä pienten kansain
oikeuksien puolustajana.
Buurisodan aikana hän
ajoi buurien asiaa m. m.
kirjoitelmallaan
„Transvaal versus Great Britain"
(1899). Suomen puolesta V.
on usein esiintynyt
koettaen esitelmillä ja
kirjoituksilla herättää ulkomailla
myötätuntoa maatamme
kohtaan. V. 1899 hän
julkaisi „Finland, de
rechts-vraag" (myös ransk. 1900) ja sam. v. hän
kuului siihen lähetystöön, jonka tehtävänä
oli viedä Venäjän keisarille n. s.
eurooppalainen adressi (ks. t. II Os.). Vv. 1901-03
V. johti viikkolehteä ,.L’Européen", jossa
omistettiin erityistä huomiota Suomen
kysymykselle. Hän oli myöskin yksi niistä kahdeksasta
ulkomaalaisesta oikeusoppineesta, jotka
allekirjoittivat helmik. 1910 julkaistun manifestin
Suomen oikeudellisesta asemasta.
Ahvenanmaanky-symystä käsiteltäessä Kansainliiton neuvostossa
V. julkaisi Suomen kantaa puoltavat
lentokirjaset „La question des lies d’Aland, considérations
sugg<»rées par le rapport des juristes" (1921) ja
„Réponse au livre bleu du gouvernement de
Van der Vlugt.
Suède" (1921). Käydessään kesällä 1921 Suo
messa, missä hänet otettiin.vastaan suurilla
kunnianosoituksilla, hän antoi mainitun eurooppa
laisen adressin, jota siihen asti oli säilytetty
Haagin kuninkaallisessa kirjastossa, tasavallan
presidentille valtionarkistoon sijoitettavaksi. V:n
tieteellisistä julkaisuista, jotka ovat siroteltuina
etupäässä hollantilaisissa aikakauskirjoissa, m. m.
,,I)e Gids"issä, mainittakoon „De rechtstaat
vol-gens de leer van Rudolf Gneist" (1879) ja
tutkielma Samuel v. Pufendorfista.
Vandurasilkki 1. s e 1 a t i i n i s i 1 k k i, lii’
v a k k o s i 1 k k i, on keinotekoinen silkki, joka
muodostuu alunan, kaliumbikromaatin ja eräiden
muiden kemikaalien vaikutuksesta liimaan,
albumiiniin tai kaseiiniin, jotka täten tulevat
veteen-liukenemattomiksi. E. J. 8.
Vanhanpojanvero. Ranskassa edustajakamari
huhtik. 1920 hyväksyi ehdotuksen, jonka mukaan
30 v. täyttäneille vanhoillepojille, joilla ei ole
sukulaisia elätettävinä, määrättiin 25 %:n
veronkorotus.
Vanhempainneuvosto ks. Kouluhallitus.
Täyd.
*Van Hise, Charles Richard, kuoli
1918.
* Vanhuusvakuutus. Saksassa 011 v. 1916 ikii.
jolloin vanhuuseläkkeen maksaminen alkaa,
alennettu 70 v:sta 65 v:een. Vakuutuslaitosten
suoritettava eläkkeen osuus, joka ennen oli eri
palkkaluokissa 60-180 Saksan mk., on korotettu 30^
2,000 mk:ksi. Italiassa (ks.
Työkyvyttömyysvakuutus, Täyd.) lasketaan
vanhuuseläke samojen perusteiden mukaan kuin
työkyvyttömyyseläke ja alkaa sen maksaminen 65 v:n
iästä. Ranskassa on vanhuuseläkkeen
maksamisen alkamisiäksi määrätty 60 v:n ikä.
Tanskassa annetaan kansalaishuoltoon (ks. T y
ö-väenvakuutus, X Os.) perustuvat
vanhuuseläkkeet 62 v:n iästä alkaen. Norjassa tehdystä
ehdotuksesta ks.
Työkyvyttömyysvakuutus, Täyd. * O. II n.
Vankilantarkastaja ks.
Vankeinhoitohallitus, X Os.
Vannemuodostuma 1. fasciatsioni, kasvi
tauti, joka useimmissa tapauksissa
todennäköisesti johtuu siitä, että varsiosien kasvupiste 011
silmusuomujen sivullisesta puristuksesta
litistynyt. Tavallisimmin tämä vika esiintyy lepän,
kuusen ja männyn oksissa. Mehevissä
ruohovar-sissa tapaa toisinaan samanlaisia
epämuodostuk-sia. Muutamissa tapauksissa v. on perinnöllinen
vika. J. /. L.
Vannérus [-nè’-]> Allen (s. 1862), ruots.
filosofi, yliopp. 1881, fil. toht. 1890; palveli
yli-määr. amanuenssina Tukholman kunink.
kirjastossa 1889-95, pankki- ja kauppakonttoreissa
1896-1903, piti 1895 luentoja Tukholman
korkeakoulussa ja oli 1901-02 dosenttina Gööteporin
korkeakoulussa; on vrsta 1906 amanuenssina
Ruotsin kauppakollegissa. V. on erittäin tuottelias
filosofinen kirjailija ja on koettanut luoda
itsenäisen filosofisen oppijärjestelmän, joka on
pääsuunnaltaan naturalistinen ja osoittaa hänen
saaneen vaikutuksia etenkin Spenceriltä ja
Wundt-ilta. Julkaissut m. m.: „Vetenskapernas
sys-tem" (1892), täydellisesti uudelleen muovailtuna
nimellä „Vetenskapssystematik" (1907), „Om
psy-kisk energi" (1896), „Vid studiet af Wundts psy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
