Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Varsinaiset metsämaat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1143
Vastikkeet
1 114
tuinen kalanmaku voidaan poistaa. Luonnollista
lihalientä korvataan liemikuutioilla, jotka
kuitenkin sisältävät pääasiallisesti hiivaekstraktia.
Eräiden näytteiden on todettu sisältäneen jopa 60 %
keittosuolaa.
Kaupassa esiintyvistä munan-v:sta toiset eivät
sisällä yleensä mitään munanvalkuaisaineita, kun
taasen toisissa’ on kasvimunanvalkuaista tai
mai-tornunanvalkuaista (kaseiinia). Huonoimmat
en-sinmainituista sisältävät pääasiallisesti
keltaiseksi värjättyä maissijauhoa; muutamiin lajeihin
on sitäpaitsi lisätty natriumbikarbonaattia tai
sen ja viiuikiven seosta korvaamaan munan
käy-tevoimaa. Sentapaiset tuotteet ovat joka
tapauksessa vain leivinjauheita eikä niitä voida missään
suhteessa pitää oikeina munan-v:na.
Varsinaiset maidon-v. ovat jälleen nopeasti
hävinneet liikkeestä, ne kun pääasiallisesti olivat
täysin rasvattomia emulsioneja, joilla oli
maitomainen ulkonäkö ja fysikaalinen luonne.
Nykyisin on markkinoilla tiivistettyä kuorimatonta
ja kuorittua maitoa peltirasioissa. Edelleen on
olemassa maitojauheita, joista ainoastaan
muutamat täysin täyttävät tarkoituksensa, kun sen
sijaan useimmat ainoastaan sangen vaikeasti ja
epätäydellisesti liukenevat tai liettyvät veteen
jonkinlaiseksi „maidoksi". Matkoilla
käytettäväksi tiivistettiin maitoa myöskin tableteiksi.
Erinomainen voin vastike on margariini,
kunhan se on moitteettomasti ja maukkaaksi
valmistettu. Mutta onhan itsestään selvää, ettei
margariiniakaan ollut sota-aikana liiemmältä
saatavissa, ja monena vuonna oli pakko tulla toimeen
kokonaan ilman kookosvoita, jota saattaa käyttää
voin-vastikkeena ruuanvalmistuksessa. Niin ollen
ei ole ihme, että voin säästö- ja lisäaineina
käytetään jauhovalmisteita ja kaseiinimassaa. Perin
kelvottomia voin v:ta ovat jauhoja ja
juuston-jätteitä sisältävät tuotteet, joita tekaistuilla
nimillä varustettuina lähetetään kauppaan.
Ravintorasva-aineiden puutteen vuoksi on
ehdotettu käytettäväksi monenlaisia uusia
rasvan-saantikeinoja. Niinpä nykyjään öljyä
puristetaan ja uutetaan erilaisista siemenistä. Edelleen
kiinnitettiin suuria toiveita erikoisen
rasvahii-van viljelyyn ; kuitenkaan ei tämä Lindnerin aloite
ole käytännössä toistaiseksi onnistunut.
Aikoinaan toivottiin myös viljan iduista voitavan
menestyksellä valmistaa rasvaa, jota ne sisältävät
n. 12%.
Todellisia sokerin-vtta ei toistaiseksi ole
olemassa, vaan käytetään sokerin lisäkkeenä
siirappia, jota saadaan kiinteästä sokerista
sentrifugoi-malla. Marmeladeja, virvoitusjuomia y. m.
makeutetaan nykyjään paljoa enemmän kuin ennen
sotaa tärkkelyssokerilla tai -siirapilla, myös
me-lassilla. Sakariinia voidaan pitää sokerin
vastikkeena ainoastaan makuun nähden, mutta
ravintoaineena se on aivan arvotonta. Paljon on myös
alettu käyttää keinotekoista hunajaa, jota
valmistetaan invertoimalla ruokosokeria ja
lisäämällä sopivia väri- ja aromiaineita.
Keinotekoiset hunajajauheet sisältävät joko värjättyä
ruokosokeria, seassa aromi-, väri- ja
invertoimis-aineita (viini- tai sitruunahappoa), tai ainoastaan
invertoimisaineita yhdessä väri- ja hajuaineiden
kanssa, jolloin ostaja itse lisää seokseen
ruokosokeria.
Marmeladien ja hyytelöiden joukossa on monia
I seoksia, joissa ei ole jälkeäkään luonnollisista
hedelmistä. N. s. marmeladi jauheet eivät
pohjimmaltaan juuri eroa keinotekoisista
hunajajau-heista, sillä nekin sisältävät pääasiallisesti
ruokosokeria ja invertoimisaineita, ainoastaan väri ja
aromi on erilainen; väri vastaa hedelmälajia, jota
on määrä jäljitellä, ja lisäksi tulevat vastaavat
mehusteet ja hedelmähapot.
Hedelmähyytelöjau-, heet eroavat marmeladi jauheista etupäässä
suuremmalla liivakon- (selatiinin-) pitoisuudellansa.
Monet marmeladilajit ovat ainoastaan värjättyjä
tärkkelysl iistereitä.
Kotimaasta saatavilta kahvin-v:lta puuttuu
koffeiinin kiihottava vaikutus. Suurimman
suosion saavuttaneita ovat sikuri, ohra ja ruis; var
sinkin mallaskahvi on tunnettua tavaraa. Kahvi
v:na käytettiin sodan aikaua paahdettuja
lanttuja ja parsanmarjoja, paahdettua maissia,
voikukan juurta, herneitä y. m. Koska maassamme
ei kasva teiiniä sisältäviä kasveja, voivat
kotimaiset teen-v. olla teetä ainoastaan ulkonäöltään
ja maultaan mutta ei lainkaan fysiologisilta
vaikutuksiltaan. Niitä voidaan parhaiten valmistaa
mansikoista, sinivatuista, mustan viinimarjan,
kirsikan ja puolukan lehdistä.
Lähinnä ruokatavaroita on sota-aikana ollut
puute vaatetavaroista, joten niillekin on monia
v:ta keksitty. Sodan alussa kokeiltiin Saksassa
enemmällä kuin 400:11a eri kasvilajilla, joista
kuitenkin ainoastaan muutamat harvat antoivat
tyydyttäviä tuloksia. Jo aikaisemminkin oli
nokkosta käytetty vaatetustaikoituksiin, mutta
kiusallisten polttiaiskarvojensa vuoksi se oli jäänyt
pois käytännöstä. Samoin oli sen kuitujen pituus
sangen vaihteleva, kasvupaikasta ja -seudusta
riippuen. Nykyään erotetaan tästä kasvista
kuituaines sitä ensin ammoniakinpitoisella vedellä
käsittelemällä ja sitten liottamalla kuten pellavia.
Nokkoskuidut muistuttavat lähinnä pellavaa,
mutta ovat tätä paljon kestävämpiä ja kauniini
pia. Liinavaatteiksi y. m. on noklroskangas aivan
erinomaista. Typha-kuidut ovat myös sangen
kestäviä ja saattavat kasvaa jopa 2 m:n mittaisiksi.
Niistä voidaan menestyksellä valmistaa peitteiden
ja huopien ohella myös vaatekankaita, joiden
väri- ja pesukestävyys ynnä lujuus on varsin
tyydyttävä. Turvekuiduista valmistetaan karkeata
lankaa, peitteitä ja purjeita, mutta hienompia
tuotteita tehtäessä sekoitetaan niihin
keinotekoista villaa, puuvillanjätteitä tai niintä. Näin
saadaan villaisia muistuttavia sekalankoja, joita
voi kutoa työpukukankaiksi y. m. On myös
onnistuttu valkaista näitä kuituja. — Oljesta
tehtyjen stranfa-kuitujen on määrä korvata juutti.
Ru-kiinoljet halotaan valssien välissä ja näin saadut
syyt liotetaan lipeässä, huuhdellaan ja kuivataan.
Tämä raaka-stranfa pehmitetään vielä uudelleen
toisen menettelytavan mukaan. Stranfa-kuiduista
yksistään saadaan karkeaa lankaa purjetavaroita,
säkkejä y. m. s. varten; yhdessä rohdinten kanssa
saadaan niistä jonkunverran hienompia tuotteita.
Keinotekoisista kangastuotteista valmistetaan
kaikkein enin paperikankaita. Raaka-aineena
käytetään erikoislaatuista selluloosapaperia.
Tarvittava selluloosa saadaan puusta joko natron- tai
sulfiittimenetelmällä. Hienokuituiseksi halottu
selluloosamassa sekoitetaan veteen
„kangasmai-doksi" ja samalla liimataan. Tämä massa kulkee
paperikoneen läpi, jolloin siivilätelalle erottuu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
