Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viro ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 191
Viro
1 UH>
ohra 5,6-kertaisen, kaura 5,sa-kertaisen ja peruna
4.o-kertaisen sadon. V. 1920 korjattiin V:ssa
163,500 ton. rukiita. 130,000 ton. ohria, 16,700
ton. vehniä, 134,800 ton. kauroja ja sekaviljaa
sekä 687,500 ton. perunoita. Liivinmaalla on */10
peltomaasta perunamaana. Tärkeä viljelyskasvi
on myös pellava, jota V:ssa 1910 korjattiin n.
25,000 ton. Puutarhanhoito on kannattavaa;
enimmän viljellään omenapuita ja keittiökasveja.
Viime aikoina on alettu yhä yleisemmin siirtyä
vii jankasvattamisesta ka rjauhoitoo n, jota
jo aikaisemmin suurtiloilla menestyksellä on
harjoitettu. V:ssa oli 1920 kaikkiaan 164,502
hevosta, 442,668 nautaa, 530,291 lammasta ja
260,693 sikaa. Varemmin valmistettiin voi
kotona, sitten perustettiin osto- ja osuusmeijereitil.
V:ssa oli 1917 165 osuusmeijeriä ja näillä
kes-kusosuuskunta, jonka kokonaismyynti oli lähes
5.4 milj. mk. — Maataloustyökalujen ja
-koneiden y. m. hankintaa varten oli 1920 V:ssa 220
m/
osuuskuntaa (jäsenmäärä n. 90.000). Näiden
keskuskunta ylläpitää maanviljelyskouluja, palkkaa
erikoisasiantuntijoita neuvonantajiksi ja
toimeenpanee vuosittain näyttelyjä. Sitäpaitsi on
karjan jalostusvhdistvksiä. — Maatalouden
sivuelin-keinoista ovat siipikarjan- (1920 kanoja 284,950)
ja mehiläistenhoito mainittavat. —
Metsänhoito ei yleensä suurtiloillakaan ole nykyaikaisia
metsänhoidollisia periaatteita vastaava. Metsistä
1914 kuului moisioille S4.4 valtiolle 13,i %,
kirkolle ja kaupungeille 2,4 %, talonpojille
ainoastaan 0,i %. Vallankumouksen jälkeen valtio
on ottanut moisioiden metsät haltuunsa. —
Metsästys on mitätön, kalastus sitävastoin
meren ja Peipsenjärven rannoilla melkoinen
(tunnetut ovat Tallinnan ja Paltiskin kilohailit).
Koko saaliin määrä 1914 oli 2,000 ton. —
Kotiteollisuutta harjoitetaan vain omiksi
tarpeiksi. Tehdasteollisuus on tärkeämpi.
Teollisuuslaitoksia 1920 oli 2.690, näistä 173
sellaista, joissa enemmän kuin 20 työläistä.
Useimmat suuret tehtaat ovat Tallinnassa ja
Viru-maalla. Teollisuusryhmistä huomattavimmat:
metalli- ja koneteollisuus, puuvillateollisuus
(Narvan ja Tallinnan suurten tehdasten tuotantoarvo
1920 oli yli 100 milj. mk.), sahateollisuus,
huonekalujen valmistus (Tartossa ja Tallinnassa),
laivanrakennus (Tallinnassa), sementinvalmistus
(tuotantoarvo 1910 oli 16 milj. mk.; Port-Kundan
tehdas valmistaa vuosittain n. 500,000 ton.),
paperiteollisuus (ennen vallankumousta 165
vaunullista kuussa), kemiallinen ja villateollisuus.
Aksi isistä vapaan teollisuuden tuotantoarvo 1910
oli Vironmaalla yhteensä 70,i milj. mk..
Liivin-maalla (Riian tehtaat mukaan luettuina) 264 milj.
mk., työväestön lukumäärä Vironmaalla 21,086.
Liivinmaalla 57,047. Aksiisinalaisista
teollisuuslaitoksista. joissa 1913 työskenteli kaikkiaan
Vironmaalla 1,324 ja Liivinmaalla 2,606 henkeä,
mainittakoon viinanpolttimot (v. 1914 käytettiin
V:ssa n. 330,000 ton. perunoita alkoholin
valmistukseen; sam. v. valmistettiin Vironmaalla n. 74
milj. 1 alkoholia), olutpanimot (1913 valmistettiin
Vironmaalla 5.»s milj. 1 ja Liivinmaalla 86,8 milj. 1
oliitta), tupakka- ja tulitikkutehtaat. —
Vuori-työ tuottaa, paitsi jo mainittua palavaa
ki-veä, jota 1921 louhittiin 94,600 ton.,
rakennus-kiveä (hiekkakiveä, eräänlaista marmoria y. m.),
kipsiä ja fosfaatteja. — Turvetta saadaan laa-
joista turvesoista, jotka peittävät n. 4,700 km-.
Liikenne ja kauppa. Rautateitä 1,044
km (1921), kuljettavia sisävesiteitä n. 350
km (Narvajoki, Emäjoki, Pärnujoen suuosa.
Peipsen järvi, Vörts järvi). Keskiajalla kulkivat
(lienet alukset edellämainittua, bifurkatsionin
aiheuttamaa vesitietä Pärnunlahdesta
Pärnu-jokea Vörts järvelle ja edelleen Emäjokea myöten
Peipsen järvelle. On suunniteltu tämän
umpeenkasvaneen väylän kanavoimista ja uudelleen
liikenteelle avaamista. Maantieverkko on tiheä
(Vironmaalla maanteitä lähes 5,000 km).
Postitoimistoja oli (1921) kaikkiaan 179,
sähkölennä-itinjohtoja (1920) 1,682 km, puhelinjohtoja 5,872
j km. Kauppalaivasto käsitti 1921 484 alusta.
Ulkomaisessa merenkulussa V:n satamissa
(Tallinnassa, Narvassa, Pärnussa y. m.) 1913
selvitettiin 1,4 milj. rek.-ton. aluksia (Tallinnassa 1920
293,803 rek -ton.). Paras satamista on vuodet
läpeensä avoin Paltiski. tärkein Tallinna. —
Tuontitavaroista 1920 olivat vilja ja jauhot,
siirtomaantavarat. maanvil jelyskoneet, mineraalit
j ja kangastavarat. vientitavaroista puutavarat,
vä-kiviina (l.esi milj. 1), pellava (n. 3,700 ton.),
perunat (25,100 ton.) ja sementti (5.300 ton.)
tärkeimmät. V:n satamiin tuotiin 1913 tavaroita
231 milj. mk:n arvosta ja niistä vietiin sam. v.
tavaroita 78,? milj. mk:n arvosta.
Kauppakaupungeista Tallinna on tärkein. —
Rahayksikkönä on markka = 100 penniä. Paitsi valtion
keskuspankkia (Eesti pank) ja useita osakepankkeja
oli (1916) V:ssa 16 keskinäistä luottoyhdistystä
sekä 92 luotto- ja säästökassaa. Mitat samat
kuin Venäjällä (ks. t. X Os.), jotapaitsi
muutamia vanhoja mittoja samoinkuin metrimittoja
käytetään.
Valtiomuoto ja hallinto.
Perustuslain hyväksyi V:n perustava kokous kesäk. 15 p.
1920. Sen mukaan V. on tasavalta. — Korkein
valtiomahti on kansalla, joka äänioikeutettujen
i jäsentensä välityksellä saa tahtonsa kuuluville
kansanäänestyksen, n. s. kansanaloitteen
(rahva-algatamine) tai eduskuntavaalien kautta.
Äänioikeus on jokaisella 20 v. täyttäneellä,
vähin-i tään 1 v:n ajan V:n alamaisena olleella
kansalaisella. Kansanaloitteella voi vähintään 25,000
äänioikeutettua kansalaista vaatia uusien
asetusten säätämistä samoinkuin vanhojen muuttamista
tai kumoamista. Tällainen kansanaloite
aiheuttaa, ellei se saa eduskunnan enemmistöä
puolelleen ja näin johda tulokseen, kansanäänestyksen.
Samoin joutuu eduskunnan hyväksymä laki, jos
vähintään J/n eduskunnan jäsenistä kahden
kuukauden kuluessa lain hyväksymispäivästä lukien
vaatii, kansanäänestvksen alaiseksi. Jos kansan
V
äänestyksen tulos on ristiriidassa eduskunnan
kannan kanssa, ja kansa näin on julkilausunut
epäluottamuksensa edustajiaan kohtaan, on uudet
i eduskuntavaalit toimitettava. Kansanäänestyksen
: alaisiksi eivät kuitenkaan voi joutua tulo- ja
menoarviota, sotalaitosta ja suhteita ulkovaltoihin
| käsittelevät asetukset ja kysymykset. —
Eduskunnan (riigikogu), jolle lainsäädäntö ja verotus
kuuluvat ja jonka jäsenet kansa valitsee yleisen,
yhtäläisen, suoranaisen ja salaisen,
suhteellisuuden peri aatteeseen nojautuvan vaalin perustalla,
on 100 3 v: ksi valittua jäsentä. Se
kokoontuu joka vuosi, lokakuun alussa, ja valitsee itse
puhemiehensä (csimees). — Toimeenpanovalta on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
