- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1507-1508

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viviani ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1507

Voionmaa —Vorländer

i:>u.s

* Voionmaa, Kaarle Väinö, valittiin 1910
sosiaalidemokraattisen puolueen ehdokkaana edus
kunlaan, otti 1920 yhtenä Suomen valtuutettuna
osaa Tarton rauhanneuvotteluihin ja kävi v:n
1920 lopulla Moskovassa vaihtamassa ratifioidut
rauhankirjat.

* Vojejkov, Aleksandr Ivanovit fi,
kuoli 1916.

Vokaaliastevaihtelu ks. Ä ä n t i ö a s t e-

vaihtelu, X Os.

Woldstedt, Fredrik (1813-61), suom.
tähtitieteilijä ja geodeetti; yliopp. 1829, fil. kand.
1835, fil. Iis. 1837,* fil. toht. 1844; Helsingin
tähtitiet. observatorin amanuenssina 1835-42;
otti vista 1835 (v:sta 1836 johtajana) osaa
Suomen astemittaustyöhön, jonka suureksi osaksi
itse suoritti ja jonka viimeistelemiseksi oli
1842-45 Pulkovan observatorin palveluksessa; otti
tällöin m. m. osaa tiet. retkikuntaan Pulkovan ja
Altonan välisen pituuseron määräämiseksi;
tähtitieteen professorina Helsingin yliopistossa v:sta
1846; Suomen tiedeseuran puheenjohtajana
1853-54. Julkaisuja: ,,De gradu præcissionis
positio-num cometæ anni 1577 a Cel. Tychone Brahe per
distantias a stellis fixis mensuratas ..." (1844).
„Dissertatio academica de longitudine et
lati-tudine geographica ex azimuthis, ope dicti
Uni-versalis observatis determinanda" (1845), „Die
Höhen der Dreieckspunkte der Finländischen
Gradmessung über der Meeresfläche"
(Tiedeseuran Acta III, 1849), „Untersuchung der
Thei-lungsfehler des Reichenbach-Ertelschen
Meridiankreises der Sternwarte in Helsingfors" (sam. paik.
1852), „Die Biegung des Meridiankreises der
Helsingforser Sternwarte aus den Beobachtungen
des Herrn Professor Argelander hergeleitet"
(sam. paik. IV, 1855), „Lösung der Aufgabe:
Denjenigen Punkt zu finden, dessen Abstände
von drei gegebenen Punkten zusammengenommen
ein Kleinstes sind" (sam. paik. 1858). •

*Wolf, J u 1 i u s, tuli 1913 taloustieteen
professoriksi Berliinin tekn. korkeakouluun.
Maailmansodan puhjettua hän julkaisi: „Die
Kriegsrechnung" (1914) ja yhdessä G. v. Schanzin
kanssa „Finanzwirtschaftliche Zeitfragen",
sittemmin „Finanz- und volkswirtschaftliche
Zeit-fragen".

Wolf, Max Franz Joseph Cornelius
(s. 1863), saks. astronomi,
Königstuhl-Heidel-bergin astrofyysillisen observatorin esimies v:sta
1893, professorina Heidelbergissä v:sta 1901. W.
on suorittanut laajoja tähtivalokuvauksellisia
töitä, keksien lukuisia pikkuplaneettoja ja
tähtisumuja. Teoksia: „Stereoskopbilder vom
Sternhimmel" (3:s pain. 1909), „Die Milchstrasse"
(1908) sekä lukuisia kirjoitelmia pääasiassa
sarjoissa „Publicationen des astrophysikalischen
Observatoriums Königstuhl-Heidelberg" ja
„Astronomische Nachrichten".

""Wolff, Carl Oskar Eugène, lahjoitti
1919 lähes 4 milj. mk. eri tarkoituksiin, m. m.
1 milj. Viipurin kaupunginkirjastolle, 500,000
Viipurin linnan museoksi sisustamista varten,
900,000 Vaasan kaupungin museolle.

Wolff, Theodor (s. 1868), saks.
sanomalehtimies, rupesi 1887 „Berliner Tageblatt" lehden
avustajaksi ja tuli tämän lehden päätoimittajaksi
1906. Hänen Pariisista lähettämiääu kirjoituksia
on julkaistu valikoima nimellä „Pariser Tagebueh"

(1908) ; on kirjoittanut myöskin romnauejff. m. m.
.,Der Heide" (1891) ja näytelmiä, m. m. „Niemand
weiss es" (1894).

Volkens [fol /, Georg (1855-1917), saks.
kasvitieteilijä, etenkin ekologi ja maantieteilijä, Bei
liiuin yliopiston dosentti 1887, sai professorin
arvonimen 1895, Saksan siirtomaita varten peruste
tun kasvit, keskustoimiston kustos 1898. Kävi
tutkimusmatkoilla Egyptin hiekka-aavikoilla ja
Kilima Ndzarolla, Karoliineilla ja Mariaaneilla.
Julkaisuja: „Zur Kenntnis der Beziehungen
zwischen Standort und anatomischem Bau der
1 Vegetationsorgane" (1884), „Die Flora der
ägyptisch-arabischen Wüste..." (1887), „Der
Kilimandscharo" (1897), „Die Vegetation der
Karolinen" (1901), „Die Flora der Marshallinseln"
(1903), „Laubfall und Lauberneuerung in den
j Tropen" (1912).

Volterra
te’r-J, Vito (s. 1860), it. [-matemaatikko ja fyysikko, tuli mekaniikan professoriksi
Pisaan 1883 ja Torinoon 1893 sekä
matemaattisen fysiikan professoriksi Roomaan 1900. Useat
hänen aikaisemmat (tärkeimmät 1885-89 sekii
j 1899 ilmestyneitä) julkaisunsa koskettelevat
osit-taisdifferentsiaaliyhtälöiden teoriaa. V. on
edelleen tutkinut valovärähdyksiä kahtaistaittavissa
aineissa (Acta mathematica XVI, 1892),
isotrooppisten kimmoisten kappaleiden heilahduksia (sam.
paik. XVIII, 1894), kimmoisuusoppia, muutamia
sähköilmiöitä ja sähködynamiikan kaavoja (1909).
Eräs hänen julkaisusarjansa käsittelee Abelin
ensiksi tutkimia integraaliyhtälöltä (1895 ja 1896).
Mittag-Lefflerin funktsionien teoriaa ja käyttöä
hän esittää Torinon akatemian ,,Atti"-sarjassa
(1899). Muista hänen tärkeimmistä julkaisuistaan
mainittakoon: „Sur une généralisation de la
théorie des fonctions d’une variable imaginaire"
(Acta math. XII, 1889) ja „Sur la théorie de
la Variation des latitudes" (sam. paik. XXII,
1898). Useimmat tutkimuksensa V. on julkaissut
Accademia dei Lincei seuran „Atti"-sarjassa.

U. 8: n.

Wood [vud], Robert Williams (s. 1868),
amer. fyysikko, kokeellisen fysiikan professorina
John Hopkinsin yliopistossa Baltimoressa v:sta
1901. W. on m. m. suorittanut tutkimuksia
fysikaalisen kemian (1893-96), valokuvauksen
(1903-08), akustiikan ja etenkin valo-opin alalla.
Hänen tärkein valo-opillinen keksintönsä on
natriumin, kaliumin, jodin ja elohopean y. m.
kaasujen fluoressenssi (1905). Hän on niinikään
tutkinut näiden kaasujen auomaalista
dispersio-nia, absorptsionia ja magneto-optillisia
ominaisuuksia. Tärkeät spektraalianalyysille ovat
hänen tutkimuksensa heliumin ja muiden jalojen
kaasujen heikontavasta vaikutuksesta resonanssi
-spektreihin. W. on tehnyt havaintoja katodi- ja
Schumann-säteiden kyvystä herättää fluoressenssia
natriumi- ja muissa kaasuissa. —
Tutkimuksensa W. on julkaissut „Philosophical magazine"
aikakauskirjassa, „Astrophysical journal"issa ja
Lontoon Physical societyn ,,Proceedings"issa.
Sitäpaitsi hän on julkaissut teoksen „Physical
’ optics" (1905).

Vorländer [förlendør], Karl (s. 1860), saks.
filosofi, kymnaasinopettaja Solingenissa, kuuluu
I n. s. uuskantilaiseen suuntaan. Julkaissut m. m.
„Die kantische Begründung des Moralprinzips"
(1889), ..Kant und der Sozialismus" (1900), „Die

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:54:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0772.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free