- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1523-1524

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yhdysvallat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1523

Yhdysvallat

I

1 524

laisten (.iholta päätösehdotus, että
rauhansopimus vahvistettaisiin 15 ehdolla. Näistä ehdoista
mainittakoon seuraavat: Y. eivät halunneet
valta-keinoillaan taata rauhan luomaa asiaintilaa; ne
eivät halunneet ottaa vastaan niille annettavin
mandaatteja (esim. Armeeniaa); ne panivat
vastalauseensa sitä vastaan, että Englanti ja sen
dominionit saivat Kansainliitossa 6 ääntä, Y.
vain yhden; ne eivät hyväksyneet sitä, että
va-rustusteu supistaminen koskisi ainoastaan
Saksaa. Kun tämä ehdotus ei saavuttanut kahden
kolmanneksen määräenemmistöä, palautettiin
rauhansopimus maalisk. 1920 vahvistamattomana
presidentille. Kongressin molempain huoneiden
huhtik. - toukok. sam. v. tekemä päätös
rauhantilan palauttamisesta Y:u ja Saksan kesken
ilman rauhansopimusta raukesi Wilsonin „vetoon".
Menetettyään syksyllä 1919 terveytensä Wilson ei
juuri kyennytkään muuhun kuin „veto"illaan
sekaantumaan asiain menoon. Wilsonin
taitamattomuus saattoi koko hänen puolueensa,
demokraatit, huonoon huutoon, niin että heidän
ehdokkaansa kuvernööri Cox joutui marrask. 1920
toimitetussa presidentinvaalissa tappiolle.
Valituksi tuli tasavaltalaisten ehdokas H a r d i n g,
joka astui virkaan maalisk. 1921. Nyt joutui
rauhankysymyskin uuteen vaiheeseen, ja heinäk.
1921 tehtiin vihdoin Y:n ja Saksan kesken
eri-koisrauha.

Samalla kuin maailmansota tuntuvasti
heikensi Eurooppaa, vahvisti se Y:u valtiollista ja
taloudellista mahtia. Jo kauan ennen sotaa ne
olivat teollisuudessa ja maataloudessa
saavuttaneet vallitsevan aseman. Kaupan, merenkulun ja
pankkitoimen aloilla ne sitävastoin olivat
jääneet ehdottomasti jäljelle. Mutta juuri näillä
aloilla ameriikkalaiset nyt- pyrkivät ottamaan
johdon käsiinsä. Ne rahalliset uhraukset, joita
Y. tekivät sodan hyväksi, olivat kyllä
melkoiset, mutta samalla Y:sta tuli muun maailman
rahoittaja. Puolueettomuuskautenaan ne
maksoivat n. 5 miljaardia dollaria velkojaan ja
liittolaisilleen ne lainasivat n. 10 miljaardia dollaria.
Rahakeskuksena New Yrork jo alkaa päästä
Lontoon rinnalle. Maailmanvaltansa perusteella
Englanti onkin ainoa Euroopan valtioista, joka
saattaa taloudellisella ja valtiollisella alalla
esiintyä Yr: n kilpailijana. Merenkulun alalla
Englanti on edelleen kyennyt säilyttämään
ylivaltansa, huolimatta siitä, että Y:ssa valtio on
rakentanut 12 milj. tonnin kant öisen uuden
kauppalaivaston. — Väkeä Y. menettivät sodassa
verraten vähän (n. 50,000 kuollutta), mutta
samalla on huomattava, että maahanmuuttamisessa
tapahtui sodan johdosta seisahdus ja että
Eurooppaan on alkanut palata siirtolaisia.

YT:n ulkopolitiikassa ovat etualalle yhä
enemmän tulleet Itä-Aasian ja Tyynenmeren
kysymykset. Niiden vaarallisimpana kilpailijana tällä
taholla on Japani. Maailmansodan aikana Y.
ja Japani tosin tulivat liittolaisiksi ja Y.
tunnustivat marrask. 1917 tehdyssä sopimuksessa
Japanin erikoiset edut Kiinassa, mutta niiden
välinen jännitys ei ole senkään jälkeen
lauennut. Y. ovat edelleen karsain silmin katselleet
japanilaisten toimintaa Kiinassa, ja yhtenä
syynä, miksi Y. eivät vahvistaneet Versaillesin
sopimusta, oli se, että sen mukaan Sautungin
alue oli luovutettava Japanille. Tuo vanha riita-

kysymys japanilaisten asemasta Kaliforniassa
joutui uudelleen päiväjärjestykseen, kun
Kali-fornian valtiossa Japanin vastalauseesta huoli
matta jouluk. 1920 astui voimaan jo aikaisemmin
hyväksytty laki, joka kieltää japanilaisilta
maanhankinnan tämän valtion alueella.

Estääksensä Y:n ja Japanin välistä ristiriitaa
kärjistymästä presidentti Harding kehoitti
Englannin, Japanin, Kiinan, Ranskan ja Italian
hallituksia lähettämään edustajansa W a s h i n
g-t o n i s s a pidettävään konferenssiin, jossa
oli koetettava saada aikaan maailmanrauhaa
turvaavia sopimuksia varustusten supistamisesta
ja Tyynenmeren ja kaukaisen idän
kysymyksistä. Konferenssi aloittikin istuntonsa 12 p.
marrask. 1921. Sen ensimäisenä tuloksena oli.
että Englanti ja Japani suostuivat purkamaan
keskinäisen liittonsa ja että tämän liiton sijalle
saatiin Y:n, Englannin, Japanin ja Ranskan väli
nen sopimus Tyynenmeren saarista ja muista
j alueista. Sen mukaan nämä vallat sitoutuvat
tunnustamaan ja pitämään arvossa sekä
sopimus-kumppaniensa että jokaisen sopimuksen ulkopuo
leila olevan valtion omistusoikeuden
Tyynenmeren saariin ja muihin alueisiin. Jos ristiriitoja
kuitenkin syntyisi, niin ne on sovitettava
yh-j teisillä neuvotteluilla. Lisäksi sopimuksessa
sanotaan, että jos näiden neljän vallan oikeuksia
uhkaa joku muu valta hyökkäysaikomuksessa,
niin sopimuksen tehneet vallat ryhtyvät
neuvotteluihin siitä, minkälaisia toimenpiteitä siten
muodostunut tilanne mahdollisesti vaatii. Tämä
sopimuksen kohta on ilmeisesti suunnattu
Venäjää ja Kiinaa vastaan. — Mitä varustusten
vähentämiseen tulee, saatiin aikaan sopimus,
joka koskee etupäässä merivarustusten
supistamista. Sopimuksentekijävaltioiden
taistelulaivas-1 tojen tonnistot määrättiin seuraaviksi: Y:n ja
Englannin kummankin 525,000 :ksi, Japanin
315,000 :ksi. Ranskan ja Italian kummankin
I75,000:ksi tonniksi. Järeämpiä kuin 16 tuuman
tykkejä ei saa käyttää taistelulaivojen
aseistuksena. Minkään taistelulaivan tonnisto ei saa
olla suurempi kuin 35,000 tonnia. Myöskin
lentokoneiden emälaivojen tonnistot määrättiin.
Sopimus on oleva voimassa ainoastaan rauhan
aikana ja sopimuksen tehneet valtiot pidättävät
sodan varalta itselleen oikeuden ottaa sopimuksen
määräykset harkittaviksi yhteisessä
konferenssissa. Laivastosopimuksessa määrätään lisäksi,
ettei mitään uusia tukikohtia perusteta eikä
mihinkään toimenpiteisiin ryhdytä Tyynenmeren
nykyisten meritaisteluvoimien korjaus- ja
ylläpitomahdollisuuksien laajentamiseksi tai
rannik-I kopuolustuksen vahvistamiseksi. Sopimus ei
kuitenkaan koske erinäisiä Yhdysvaltain, Alaskan.
Kanadan, Austraalian ja Uuden Seelannin
rannikolla olevia saaria, eikä myöskään Panaman
kanavan aluetta, Aleuteja eikä Hawaii-saaria.
Sukellusveneiden käyttöä rajoitetaan ja
myrkyllisten kaasujen käyttö kielletään sodassa.
Kysymys maasotajoukkojen vähentämisestä jäi
etupäässä Ranskan vastahakoisuuden tähden avoi
meksi. — Kiinaan nähden päätettiin asettaa
komissioni tutkimaan tämän valtakunnan oloja,
varsinkin hallintoa, oikeudenkäyttöä, taloutta
sekä posti- ja poliisilaitosta. Kiinan tullituloja
päätettiin lisätä ja Englanti lupasi antaa
Vei-iiai-vein takaisin. Japanin ja Kiinan kesken

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:54:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0780.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free