Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Confrater ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3
Connétable—Conseil d’état
4
kamariin 255 jäsentä. C. lähettää
liittokongres-siin 4 edustajaa. Valtio on jaettu 8:aan
kreivikuntaan. Pääkaupunki on Hartford. —
Ensi-mäiset siirtolaiset tulivat C:iin 1634; se on yksi
niistä 13:sta valtiosta, jotka alkuaan
muodostivat Yhdysvaltojen liittotasavallan. — 2.
C.-j o k i saa alkunsa Kanadan rajaseuduissa. Se
on Vermontin ja New Hampshiren valtioitten
rajajoki ja virtaa Massachusetts- ja C.-valtion
läpi sekä laskee 540 km pitkän juoksun jälkeen
Long Island Soundiin. Koski- ja
vesirikkau-tensa vuoksi se on teollisuudelle tärkeä; 80 km
siitä on purjekduskelpoista (aina Hartfordiin
asti). IV". S-m.
Connétable /-ta’bl] (ransk., < lat. comes
stabiili = tallimestari), konnetabeli. Itä-Rooman
keisarien ja myöhemmin frankkilaishallitsijain
hovissa e:Ila oli tallien hoito sekä ratsuväen
päällikkyys. Myöhemmin c. oli Ranskassa koko
maasotajoukon ylipäällikkö ja arvossa kuningasta
lähinnä. Ludvik XIII lakkautti tämän arvon
1627. Napoleon I antoi sen jälleen veljelleen
Ludvikille 1804; restauratsionin aikana se
uudestaan lakkautettiin. O. li.
Connubium [cönnü’-] (lat. con 1. cum - yhdessä,
ja nilbrre = mennä naimisiin), avio, avio-oikeus.
Conolly [Iconali], John (1794-1866), engl.
psykiaatteri ja mielenvikaistenlaitoksen johtaja
Hanwellissa; tullut tunnetuksi
,,Non-restraint"-järjestelmänsä vuoksi, joka pyrkii mielisairasten
hoidossa välttämään kaikkia pakkokeinoja.
Hänen julkaisuistaan mainittakoon „Tlie
treat-ment of the insane without mechanical restraint"
(1856) , „Construetion and government of
luna-tic-asylums" (1847). M. O-B.
Conquistador [lconkistado’r] (esp., < lat.
conquVrere - etsiä, ajaa takaa), valloittaja; tätä
nimitystä käytetään varsinkin niistä
valloittajista, jotka 16:nnella vuosis. perustivat Espanjan
vallan Ameriikassa; kuuluisimmat niistä olivat
Cortez, Pizarro ja Almagro (ks. n.).
Conrad, Johannes (s. 1839), saks.
taloustieteilijä, v:sta 1872 professorina Haliessa,
tutkinut varsinkin maataloudellisia kysymyksiä.
Hänen teoksistaan mainittakoon laaja
taloustieteen oppikirja: „Grundriss zum Studium der
politischen Oekonomie"(1896-1900) ; „Jahrbiicher
für Nationalökonomie und Statistik"
aikakauskirjan ja „Handwörterbucli der
Staatswissen-schaften" teoksen toimittajia.
Conring, Hermann (1606-81), saks. oppinut,
vaikutti filosofian, lääketieteen ja politiikan
professorina Helmstädtissä. Sen ajan ruhtinaat
kysyivät hänen neuvoaan usein ei ainoastaan
lääketieteessä, vaan myös valtion asioissa. Hänen
muistinsa sanottiin olleen tavattoman.
Teoksellansa „De origine juris germaniei" (1643) hän
tuli saks. oikeushistorian perustajaksi. A. T.
Consalvi [-a’-], Ercole (1757-1824),
kardinaali; 1799 Pius VII nimitti hänet paavillisen
kuurian valtiosihteeriksi, jossa virassa ollessaan
hän m. m. otti osaa niihin neuvotteluihin, joiden
tuloksena oli 26 p. Messidor-kuuta v. IX (15 p.
heinäk. 1801) hyväksytty konkordaatti Ranskan
tasavallan ja paavin välillä. Napoleonin
painostuksesta C. 1806 luopui virastaan ja sai kärsiä
nöyryytyksiä 1809-13 Ranskan hallituksen ja
paavin välisten selkkausten aikana. Wienin
kongressissa C. erittäin taitavasti valvoi paavin
etuja. Kirkkovaltion sisällisiä oloja
järjestäessään hän sai aikaan useita reformeja. K. ö.
Consanguineus /-ö-i’-] (lat., cön = kanssa, ja
savguis = veri), veriheimolainen.
Conscience /kösjn’ts], Hendrik (1812-83),
huomattavin flaamilainen novellisti,
uusflaami-laisen kirjallisuuden perustajia. Oltuaan ensin
opettajana, hän astui sitten vapaaehtoisena
anneiaan ja liittyi sotapalveluksen päätettyään
1836 pontevasti flaamilaisen kieliliikkeen
kannattajiin ja toimi siinä erinomaisen
elähyttä-västi. V. 1837 hän kirjoitti ensimäisen
romaaninsa „In’t wonderjaer 1566", joka ollen
ensi-inäiuen uuden kirjallisuuskauden tuote herätti
suurta huomiota. V. 1840 hän sai
kuninkaallisen eläkkeen ja nimitettiin muutamia vuosja
myöhemmin Antverpenin taideakatemian
sihteeriksi. Kertomus „IIoe men sehilder wordt"
(1843) aloitti sarjan noita pieniä hollantilaisen
elämän kuvauksia, joiden alalla hän on mestari.
Parhaat näistä ovat: „Siska van Roosemael"
(1844), „De loteling" (1850), „Rikke-tikke-tak"
(1851) ja „Het geluk van rijk te zijn" (1855).
V. 1S68 C. nimitettiin Brysselissä olevan Wiertzin
museon päälliköksi. C. on myös kirjoittanut
joukon romaaneja. (Kootut teokset Antv. 10:nä
nid. 1867-80). [C:n elämäkerran kirj. Pol de
Mont, 1883.] (J. H-l.J
Coixsecratio [-ö-ä’-ö] (lat. cönsccrä’re =
pyhittää, vihkiä), jumalaksi julistaminen,
korottaminen muinaisessa Roomassa, ks. Apoteoosi.
Myös vihkiminen, siunaaminen, esim. viinin ja
leivän Herran ehtoollisessa. K. J. II.
Consecutio temporum [-cü’tiö] (lat.), eri
aikamuotojen sisällisestä riippuvaisuudesta
johtuva käyttö, vars. latinan kielessä. K. J. II.
Conseil /köse’i] (ransk., < lat. cönsi’lium),
neuvo, neuvottelu; neuvoskunta, valtioneuvosto,
vrt. K o n s e 1 j i.
Conseil académique fJcöse’i akademi’k] (ransk.) r
opetuspiirineuvosto. Tällainen on olemassa
jokaisen Ranskan 17 opetuspiirin (académies)
johtajan (recteur) rinnalla. Sen valvonnan
alaisena on kaikki, mikä koskee piirin
keskikouluja.
Conseil de prud’hommes [köse’i da prydo’m]
(ransk.), ammattituomioistuin ; ks.
Ammatti-tuomioistuimet.
Conseil d’état [köse’i detä’] (ransk.),
valtioneuvosto; Ranskan kuningasvallan aikana tämä
nimi, joka tuli käytäntöön Henrik ITI:n
hallitessa, annettiin sille kuninkaan neuvoston
osastolle, joka käsitteli etupäässä valtiollisia asioita.
Napoleonin konsuli- ja keisarivallan aikana se
oli erityinen virkakunta, jonka tehtävänä oli
valmistaa lakiehdotuksia ja hallintosääntöjä ja
ratkaista hallintoa koskevia riitoja. Tätä nykyä
C. on osaksi Ranskan korkein hallinnollinen
tuomioistuin, osaksi neuvosto, jolta hallituksen
eräistä asioista, varsinkin hallintoa koskevista
lakiehdotuksista, täytyy ja jolta se toisista
asioista saattaa vaatia lausuntoja. Se
jakaantuu viiteen osastoon, joista yksi käsittelee
hallinnollisia riita-asioita ja neljä yleistä hallintoa
koskevia kysymyksiä. Sen muodostaa
oikeusministeri puheenjohtajana ja 32 vakinaista ja
19 ylimääräistä valtioneuvosta (conseillers
d’é t a t), 32 revisionisihteeriä (maltres
de-requëtes), 40 „auditööriä" (auditeurs}
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
