Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Crustacea ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
83
Cröell—Csårdås
84
vanha. Yleisinä töinä ovat pääasiallisesti
kaivos-työt. Suomalaisia on täällä asunut vähissä
määrin noin parikymmentä vuotta: heidän
lukumääränsä on vähitellen kasvanut; 1903 kuului
suom. seurakuntaan 445 henkeä. Sitäpaitsi on
siellä joukko liikkuvaa suom. nuorta kansaa.
Suom. raittiusseura on toiminut n. 18 v. ja sillä
on oma talo. P.
Cröell, Samuel, kamariviskaali,
kauppiaan-poika Viipurista. C. oli ainakin 1630 Viipurin
linnan sihteerinä, mutta 1637 menetti virkansa,
syytettynä lahjusten ottamisesta. Kuitenkin hän
pääsi 1646 uudelleen hallituksen armoihin ja
sam. v. nimitettiin Viipurin läänin sekä 1647
Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin viskaaliksi.
Mainituissa toimissa hänen tehtävänään oli tuoda
julki virkamiesten väärinkäytökset, joita hän
säälimättä ja säätyyn katsomatta paljastelikin.
Erittäin räikeä oli hänen 1649 laatimansa kuvaus
Käkisalmen läänin oloista, jonka vuoksi
Savonlinnan maaherran Jordanin ja Käkisalmen
maaherran Metstaken täytyi luopua viroistaan ja
kenraalikuvernööri Mörnerin siirtyä toiseen
toimeen. Vihdoin 1653 maaherra Törnsköld telkesi
C:n vähäpätöisistä syistä Käkisalmen linnaan,
jossa tämä kitui 3 vuotta. C:n myöhemmistä
kohtaloista ei ole tarkempia tietoja. — C. on
aiheena kirjailija Arvid Järnefeltin näytelmässä
,,Samuel Cröell" (1899). K. S.
Csäkäny [tsäkänj] (unk.; turkkil.-tataril.
alkuperää oleva sana, vrt. kirg. tsakan =
tappara). 1. Sotakirves, tappara. 2. Nyk. c. tavall.
merkitsee hakkua, jota käytetään eritt.
kivihiilikaivoksissa.
Csäky [tsäki], Albin (s. 1841), unk.
valtiomies, vista 1867 Szepesin komitaatin
yli-ispaa-nina, 18S8 magnaattihuoneen toisena
varapresidenttinä, vv. 1888-94 kirkollis- ja opetusasiain
ministerinä, v:sta 1900 magnaattihuoneen
presidentti; otti jo aikaisin huomattavalla tavalla
osaa valmistaviin töihin hallinnon ja
magnaattihuoneen uudistamiseksi. Ministerinä hän
osoittautui lujaksi vapaamielisten uudistusten
mieheksi, varsinkin tärkeissä, pakollista
siviiliavioliittoa ja eri uskontoa olevien vanhempain lasten
kastamista koskevissa kysymyksissä. Jälkimäistä
kysymystä koskeva riita johti juuri laajoihin
kirkkopoliittisiin uudistuksiin, joiden
perille-viemisessä C:lla on ollut mitä huomattavin osa.
Y. W.
Csalloköz ftsallö-J (saks. Grosse SchüttJ,
Tonavan suurin saari, Länsi-Unkarissa, n. 84 km
pitkä ja 15-30 km leveä. C:n pohjoispuolitse
virtaavaa Tonavan haaraa nimitetään Pieneksi
Tonavaksi (Kis-Duna). Matalahko saarimaa, jota
tulvat usein ahdistelevat, on kuuluisa
hedelmällisyydestään (viljaa, hedelmiä, tarhakasveja). C:ssä
on 140 kuntaa ja n. 90,000 as. (suurin kunta:
Guta, n. 7,800 as.). C. kuuluu suurimmaksi osaksi
Pozsony’in komitaattiin.
Csängo-magyaarit ftsä^gö-J (unk. csängok)
on nimenä etupäässä niillä unkarilaisilla, jotka
pääasiallisesti 14-17:nnellä vuosis., mutta myös
myöhemmin Itä-Unkarista (Erdély’istä 1.
Sieben-biirgenistä) ovat siirtyneet Romaanian
Molda-vaan, missä heitä nykyään Seret-joen
kummallakin puolen asuu n. 40,000 etupäässä Bacäun
ja Romanin piireissä (jälkimäisessä on vanha
asutuskerros säilynyt puhtaimpana; myöhemmät
siirtolaiset ovat asettuneet etupäässä edelliseen
piiriin). C.-magyaarit ovat saaneet paljon
vaikutteita ympäröiviltä romaanialaisilta: heidän
kielimurteessaan, joka muuten lähinnä liittyy
Itä-Erdély’in székely-murteihin, on suuri joukko
ro-maanialaisia lainasanoja ja romaanialainen on
heidän pukunsakin, jota he yhä säilyttävät, vaikka
ympäristön romaanialaiset itse sen jo suureksi
osaksi ovat hyljänneet. Useassa csängö-kylässä
on suurempi tai pienempi osa asukkaita
kieleltään jo kokonaan romaanialaistunut; mutta he
ovat kuitenkin säilyttäneet room.-katolisen
uskontonsa (romaanialaiset ovat kreikk.-katolisia)
ja he nimittävät itseään myös unkarilaisiksi.
Onpa useita sellaisiakin kyliä, jotka kokonaan
ovat tällä tavalla romaanialaistuneet. Yleensä
Bacäun piirin c:t kauan tulevat säilyttämään
kansallisuutensa, he kun yhä vielä saavat
lisävoimia Unkarista tulevista siirtolaisista.
C:ksi nimitetään vielä myös niitä
székely-unkarilaisia, jotka n. puolitoista sataa vuotta
sitten siirtyivät sotamiehenottoa pakoon
Itävallan Bukovinaan, kuin myös erästä
romaania-laisteu ja saksilaisten ympäröimää
székely-unka-rilais-saareketta Kaakkois-Unkarissa
(Erdé-lv’issä) lähellä Brassön kaupunkia. Edellisistä,
joita asuu seitsemässä kylässä, osa 1880-luvulla
emämaan auttamana siirtyi takaisin Unkariin,
ja nykyään on jälleen ryhdytty puuhiin
bukovina-laisten siirtolaisten takaisinvoittamiseksi;
jälkimäiset asuvat etupäässä Ilétfalu nimisessä
pitkässä kyläjonossa. Yhteisen csdngö nimen kaikki
nämä eri c:t ovat saaneet muilta
maamiehil-tään luultavasti siitä syystä, että he ovat
sortuneet erilleen muista unkarilaisista
romaania-laisten keskuuteen ja näiden vaikutuksen
alaisiksi. Itse he, pitäen csång6 nimeä pilkkanimenä,
nimittävät itseään magyaareiksi. Y. W.
Csanki, Dezsö [tsärjki däzöj (s. 1857), unk.
historioitsija, valtionarkistonhoitaja ; hänen
teoksistaan ovat etupäässä mainittavat: „Unkarin
historiallinen maantiede Hunyadyen aikana"
(1890) sekä „Matias I:n hovi".
Csänyi, Läszlö [tsunji läslö] (1790-1849),
unk. valtiomies ja vapaudentaistelija, oli mukana
1809-15:n sotaretkillä ja otti sitten innokkaasti
osaa valtiolliseen elämään; oli Frans Deäkin (ks.
t.) ystäviä ja kannattajia. Vapaudentaistelun
aikana hän, Unkarin hallituksen valtuuttamana
asiamiehenä, toimi eri armeiaosastoissa, m. m.
Görgeyn rinnalla; v. 1849 huhtikuussa Kossuth
hänet kutsui kulkulaitosten ministeriksi:
Vilä-gosin kapitulatsionin jälkeen C. antautui
venäläisille, jotka luovuttivat hänet itävaltalaisille;
lokakuun 10:nä nämä hänet hirttivät
Budapestissä. — Yleensä C. kaikkialla koetti välittää,
missä riitaisuuksia esiintyi kansalaisten kesken
(m. m. Kossuthin ja Görgeyn välisissä
riitaisuuksissa) ; vapaudentaisteluun tarvittavien
varojen hankkimisessa hän osoitti erittäin suurta
tc uneliaisuutta.
Csarda /tsärdaj (unk.), pustalla, tien varrella
oleva kapakka, jossa matkailija mielellään
levähtää ja hevostansa syöttää, ja lähikylän nuoriso
tanssejaan pitää.
Csärdäs ftsärdäs] (< csärda = kapakka, vrt. t.),
unk. kansallistanssi, selvärytminen, alussa hidas,
keskiosaltaan vilkas, lopuksi tulisen kiihkeä.
Soiton tahti: 2j, t. 4jt. Luonteenomaisia liikkeitä:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
