Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Császár ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
87
Csoma—Cuijp
88
mittama v:lta 1844 („Csokonai minden rnunkåi"),
jonka johdannoksi F. Toldy kirjoitti C:n
elämäkerran. C:n monista muista elämäkerroista
mainittakoot T. Szanan 1871 ja Gy. Haraszti>n
1880 kirjoittamat.
Csoma, S ä n d o r [ tsoma sändor] 1. Körösi
C. S. (1784-1842), unk. tutkimusmatkailija ja
kielentutkija, lähti, opiskeltuaan 1815-18
Göt-tingenissä, etsimään „unkarilaisten alkukotia"
Sisä-Aasiasta, matkustaen 1820-31 Egyptin ja
Syyrian kautta Teheraniin, sieltä,
armeenialai-seksi puettuna, Bukharaan sekä vielä Kasmiriin
ja Punjabiin. Tiibettiläisten laamojen avulla C.
perinpohjin tutustui tiibetin kieleen ja
kirjallisuuteen. V. 1831 hän matkusti Kalkuttaan, jossa
pääsi ,,Asiatic Soeiety"n kirjastonhoitajaksi ja
julkaisi molemmat tärkeät pääteoksensa: „A
grammar of the Tibetan language" ja „Essay
towards a dictionary Tibetan and English"
(molemmat 1834). Sitäpaitsi hän myös „Asiatic
Researches’"in 20:nnessä osassa julkaisi
perinpohjaisen katsauksen tiibettiläisten pyhiin
kirjoihin. C. aikoi jatkaa tutkimuksiaan Lhassassa
(jonne Dalai Lama lupasi hänen matkustaa),
mutta kuoli matkalla Darjeelingissa. Hänen
pienemmät kirjoituksensa ynnä elämäkerran on
julkaissut T. Duka 1884 unkariksi ja
englanniksi („Life and travels of Alex. C. de Körös").
Csorba -järvi [tsorba-J (unk. Csorbai to),
Korkean Tatran etelärinteen suurin järvi
(Pohj.-Unkarissa) Väg- ja Popräd-jokien välisellä
vedenjakajalla, 7 km:n päässä Csorban kylästä, 1,351
m:n korkeudella; sen pinta-ala on 20,i ha, suurin
syvyys 20,7 m. Seutu on erinomaisen kaunis.
Kuuluisa ilmaparantola (Csorba-fürdö), suosittu
matkailijapaikka, hyvä hotelli, paljo huviloita;
posti- ja sähkös.-toimisto. V. 1896 rakennettiin
C.-järveltä hainmasrata Csorban kylässä olevalle
rautatieasemalle (Kassa-Oderbergin radan
varrelle) .
Ctenoidisuomu ks. Suomu.
Ctenophora ks. Kampamaneetit.
Cuba ks. K u b a.
Cubitum (lat.), kyynärvarsi,
muinaisrooma-lainen pituusmitta, väli kyynärpäästä
keskisormen huippuun (=: 6 palmusta, 24 digitusta) =
0,44 m.
Cubra, sekarotuinen, ks. Tummaihoiset.
Cucujo (Pyropliorus), kovakuoriaissuku
seppien (Elateridae) heimossa. Tunnetuin laji on
Pyropliorus noctilucus, joka tavataan kaikilla
Länsi-Intian saarilla. Sen etuselässä on
kummallakin puolella suuri vahankeltainen täplä,
joka hyönteisen lentäessä pimeässä yössä
levittää omituista vahvaa valoa. U. S-s.
Cuculus ks. Käki.
Cucumaria ks. M e r i m a k k a r a t.
Cucumis ks. Meloni.
Cucurbita ks. Kurpitsa.
Cucurbitaceæ, kurkkukasvit, kasviheimo
kaksisirkkaisten luokassa. Meheviä yrttejä
(harvoin ruohova rpuja), joilla on heikko, rento tai
kärhien avulla kiipeilevä varsi. Lehdet
useimmin kourasuonisia, liuskaisia, karheita. Kukat
säteettäisiä, tavallisesti yksineuvoisia, teriö
useimmin keltainen tai valkea, 5-lehtinen, samoin
kuin verhiökin sikiäispäällinen, hetiö
yhdisleh-tinen, hedelmä omituinen marja (kurkkuhedelmä),
siemenet litteitä. Heimossa 80 sukua, n. 700
lajia, enimmät kuumissa maissa. Useat
sisältävät katkeraa, lääkkeenä käytettyä ainetta.
Qudra [tsu-J, neljäs, alin (käsityöläisten,
päiväläisten, palkollisten) muinais-intialainen kasti
(ks. t.).
Qudraka [tsu-J, intial. kuningas, joka
prologissa mainitaan vanhimman meidän päiviimme
säilyneen intialaisen draaman, „Mrichakatikä"n
(„Pienen savivaunun") tekijäksi tai pikemmin
suojelijaksi. Näytelmä lienee peräisin 300- tai
400-luvulta e. Kr.
Cudworth [kaduSp], Ralph (1617-88), engl.
filosofi, pappi ja Cambridgen yliopiston opettaja.
Teoksissaan „Todenperäinen intellektuaalinen
maailmansysteemi" (1678) sekä sen vasta 1731
painetussa jatkossa „Tutkimus ikuisesta ja
muuttumattomasta moraalisuudesta" hän
vastustaa mekaanista luonnonkäsitystä ja ateismia,
kannattaa ihanteellista, uskonnollista
maailmankäsitystä sekä siveellisten aatteiden ehdotonta
pätevyyttä. Hän perusti järkiperäisen suunnan
Englannin filosofiassa, Cambridgen
.platonilaisen" oppikunnan, jolla oli paljon kannattajia.
A. Gr.
Cuecillo [kue])i’ljo], mullasta ja kivestä
rakennetut muinais-ameriikkalaiset pyramidit.
Cueto [-e’-], Leopoldo de (1815-1901),
Valmarin markiisi, esp. kirjailija ja
kirjallis-historioitsija, on m. m. kirjoittanut huolellisen
erikoistutkimuksen 18:nnen vuosis. runoilijoista.
Alfonso X:n runoja „Cantigas en loor de Santa
Maria" koottaessa C:lla oli vaivaloisin
kokoomis-työ.
Cueva [-e’-], Juan de la (1550, k. v. 1607
jälkeen), kuuluisa esp. runoilija, viljeli useimpia
runoudenlajeja, mutta onnistui parhaiten
draamassa ja oli yksi kansallisen draaman perustajia.
C:n toiminta oli hyvin uudistuksellista. Hän
kohotti draamallista tyyliä ja jakoi draaman
kolmeen jornadas-osaan. Hänen suuri
tuotteliaisuutensa kuitenkin vahingoitti hänen teostensa
arvoa. Hänen teoksensa „Obras" (Sevilla 1582)
sisältävät: sonetteja, kantsoneja, elegioja,
eklo-geja y. m. italialais-klassilliseen tyyliin; „Coro
Febeo de romances historiales" (1587-88) ;
,,Pri-mera pårte de las comedias y tragedias" (1588),
johon kuuluu neljä murhenäytelmää ja
kymmenen komediaa. J. H-l.
Cugnot [kynjö’], Nicolas Joseph (1725.
1804), ransk. insinööri-upseeri, veturin
ensimäi-nen keksijä. V. 1769 hän rakensi
kolmipyöräisen höyryllä käyvän vaunun. Hallituksen
tilaama C:n piirustusten mukaan rakennettu
maan-tieveturi osoittautui kuitenkin liian vaikeaksi
käsitellä, joten tämä periaate ei vienyt sen
laajempiin käytännöllisiin tuloksiin.
Cui bono? (lat.), „kenelle hyväksi?", „mitä
varten ?"
Cui [kyV], César ks. K j u i, Tsezarj
Antono-vits.
Cuijp [köip], hollant. taidemaalariperhe, jonka
jäsenistä kuuluisin on A e 1 b e r t C. (1620-91).
Hänen aikaisemmat maisemataulunsa
muistuttavat Jan van Goijenin ja Ruysdaelin maalauksia.
Ominaista hänen maisemilleen, joissa hän
mielellään käyttää ihmisiä ja eläimiä ,,staffaasina",
täytteenä, on niiden realistinen todenmukaisuus
ja värien aurinkoinen kultaloiste. Hänen
merkityksensä ja asemansa taidehistoriassa opittiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
