Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Darboy ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
165
Darboy—Dareios
166
Darboy
buä’J, Georges (1813-71), [-Pariisin arkkipiispa v:sta 1863 alkaen; puolusti
Ranskan kirkon vapauksia paavillista kuuriaa ja
ultramontaaneja vastaan; Rooman konsiilissa
1870 vapaamielisten johtajia ja
erehtymättö-myysdogmin vastustaja. V. 1871 hänet Pariisin
kommuunin vangituttamana ammuttiin.
Darbyismi ks. P 1 y m o u t h-v e 1 j e t.
D’Arcet ks. D a r c e t.
Darcet (d’A reet) /darsc’], Jean Pierre
Joseph (1777-1844), ransk. kemisti,
rahapajan-mestari Pariisissa. Hänellä on suuret ansiot
kemiallisen teollisuuden alalla.
D’Arcet’n [darsë’n] metalli, ransk. kemistin
d’Arcet’n (ks. t.) keksimä metallilejeerinki, joka
sisältää 8 os. vismuttia, 5 os. lyijyä ja 3 os.
tinaa; sulamisp. 94,5°.
Dardanariaatti, viljan ja muiden
elintarpeiden hinnan kohtuuton kallistaminen; sana
johtuu Dardanarius nimisestä pahamaineisesta
roomalaisesta viljanhinnan kallistajasta.
Dardanelliastiat, Dardanellien rannoilta ja
Vähästä-Aasiasta tuodut kiiltävät ja
moniväriset, lasitetut fajanssiastiat.
Dardanellit. 1. Oikeastaan 4 Konstantinopolin
suojaksi rakennettua linnoitusta
Dardanel-1 i e n-s a 1 m e n (ks. D. 2.) varrella: Euroopan
puolella Siddel Bahr ja Kilid Bahr, aasianpuolisella
rannalla Kum Kalessi ja Kale Sultanie. — 2.
Aigeian- ja Marmarau-meren välinen D a r d
a-n e 1 1 i e n-s a 1 in i (turk. bahr sefed boghasi,
muin. Ilcllesponios), n. 75 km pitkä, keskimäärin
5-6 km leveä salmi; kapein kohta vain l,s km.
Salmen pohjoisella, Euroopan-puolisella rannalla
on G a 11 i p o 1 i’n kaupunki (siitä myös
Galli-poli’n-salmi) ja vastakkaisella, muinoin tärkeä
Lampsakos, nyk. L a p s a k i. Salmi oli jo
vanhalla ajalla historiallisesti kuuluisa.
Persialaissotien aikana Kserkses venesiltaa myöten
kulki sen yli. V. 1356 taas turkkilaiset
hyökätessään Eurooppaan tulivat sen poikki. Myöskin
monta tärkeätä meriottelua on näillä vesillä
tapahtunut. -— Kansainvälisessä suhteessa
D:n-salmi on huomattava 1841 tehdystä
valtainväli-sestä sopimuksesta, jonka mukaan vieraitten
valtain sotalaivat eivät saa kulkea sen läpi.
Tästä valtain välisestä sopimuksesta Turkki
kuitenkin on katsonut olevansa oikeutettu tekemään
poikkeuksia ja niinpä se salli ven.-japanil. sodan
aikana Venäjän n. s. vapaaehtoiseen laivastoon
kuuluvien laivojen, kauppalipulla varustettuina,
lähteä Mustasta-merestä. Tätä Turkin
menettelyä vastaan Englanti pani vastalauseensa.
Tl7. S-m.
Dardania, keisari Diokletianuksen kolmannen
vuosisadan lopussa muodostama room. provinssi,
käsitti osan Ylä-Mcesiaa ja sijaitsi Margus- eli
nykyisen Morava-joen molemmin puolin. Se
vastasi itäistä osaa nykyistä Serbiaa ja
turkin-puoleista Kosovon vilajeettia. Sen pääkaupunki
oli Naissus, nykyinen Nis. D:n nimi johtuu
illy-rialaisten Dardanein heimosta, joka jo varhain
roomalaistui. J. J. M.
Dardanos, Vähän-Aasian Trooas-maakunnassa
asuneen Dardanien heimon tarunomainen
ni-mikko-urho, Zeuksen poika, Troian
kuninkaan-suvun (Dardanidien) kantaisä, josta sekä
Pria-moksen että Aineiaan sukuhaara polveutui.
Hänen syntymäpaikastaan kerrottiin monta eri ta-
rua. Kun Rooman syntyä alettiin johtaa
Ainei-aasta (ks. t.), syntyi sellainenkin tarina, että
hänen kantaisänsä D. olikin ollut Italiasta
kotoisin ja sieltä vaeltanut Vähään-Aasiaan.
O. E. T.
Dardistan, jylhä vuoriseutu Aasiassa
Kara-korumin ja Hindukusin yhtymäpaikoilla.
Asukkaat ovat aarialaisia dardeja (kanjut),
muinais-intialaisen darada-kansan (kreik. d a r d a i)
jälkeläisiä. Ile ovat kookkaita, vaaleaihoisia
ruskeasilmäisiä ja tummatukkaisia.
Uskonnoltaan he ovat osaksi btuldalaisia, osaksi
muhamettilaisia (siittejä). D. on brittiläinen siirtomaa.
(V. v. F.)
Dareikki (kreik. dureiko’s < Dareios),
mui-naispers. kulta- ja hopearaha, jonka etusivulla
nähdään Persian kuningas polvistumassa,
vasemmassa kädessä jousi, oikeassa keihäs.
Kulta-dareikki oli arvoltaan = 20 attikalaista
hopea-drakhmaa = 1/5 minaa^^oo talenttia = n. 25 mkaa.
K. T-t.
Dareikos [-o’-] (kreik.) ks. Dareikki.
Dareios [däre’i-, mpers. Därajavaus, ass.
Däri-javus, Darius y. m., lat. DarVus], kolmen
Aklie-menidien sukuun kuuluvan pers. kuninkaan nimi.
1. Dareios I Hystaspeen poika, tuli
hallitsijaksi Kambyseen jälkeen 521 e. Kr.
kukistettuaan ja surmattuaan Gaumätan 1.
vale-Smerdiin, joka väittäen olevansa Kyyroksen
poika väliaikaisesti oli anastanut valtaistuimen.
D:n oli aluksi tukahuttaminen monta kapinaa
ja 520 hän Nidintu-Bëlin kukistamalla sai
Babylonin haltuunsa. Voittonsa hän kuvin ja sanoin
ikuistutti Behistunin (ks. t.) kirjoituksessa.
Haluten saada valtakuntansa vielä suuremmaksi
kuin se oli ollut Kyyroksen aikana, hän 513
vei 700,000 soturia Bosporos-salmen ja edelleen
Tonavan yli Euroopan skyyttiläisiä vastaan.
Mutta kärsittyään suuren mieshukan hänen
täytyi peräytyä, ja vähällä oli, ettei häneltä
Mil-tiadeen yritys hävittää Tonavan yli vievä silta
riistänyt palaamisen mahdollisuutta. Jätettyään
Megabytsoksen toimeksi 80,000 miehellä kukistaa
Traakian D. palasi Aasiaan, jossa hän laajensi
valtansa Indus-virran tienoille saakka.
Kostaak-sensa kreikkalaisille sen, että olivat joonialaisille
kaupungeille antaneet kannatusta näiden
pyrkimyksissä päästä Persian ikeestä, hän sitten 493
t. 492 lähetti suuren armeian Mardonioksen
johdolla Traakian ja Makedonian kautta Kreikkaa
vastaan. Mutta kun avuksi lähetetty
persialainen laivasto joutui haaksirikkoon Athoksen
edustalla, täytyi Mardonioksen peräytyä; uuden
Datiin ja Artaferneen johtaman armeian
Miltiades voitti Marathonin luona 490. Puuhatessaan
uusia yrityksiä Kreikkaa ja Egyptiä vastaan
D. kuoli 485 ja häntä seurasi hänen poikansa.
Kserkses. D. ei ollut yksinomaan soturi ja
valloittaja. Hän harrasti myös suuren
valtakuntansa sisällistä järjestämistä, jakoi sen
kahteenkymmeneen provinssiin ja kaunisti Susan ja
Persepoliin komeilla rakennuksilla.
2. Dareios II Nothos [-no’-] (kreik. =
.,äpärä") 1. O k h o s, Artakserkses Makrokheirin
jalkapoika, hallitsi veljensä Kserkses IT:n
jälkeen (423-404). Hän oli heikko ruhtinas, jota
hänen julma ja kavala puolisonsa Parysatis
johteli juonillaan. Kreikan asioihin Persian
valtakunnalla hänen aikanansa oli suuri vaiku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
