Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Debyytti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
193
Debyytti—
Decemviri
194
orkesteri- ja kamarimusiikkisäveltäjä, tyyliltään
kaikkein uudenaikaisimpia. I. K.
Debyytti (ransk. débutj, ensikertainen
(laulajan, näyttelijän, kirjailijan j. n. e.)
esiintyminen. — Debyyttiteos, esikoisteos. —
De-bytantti, henkilö, joka ensi kerran esiintyy
julkisuudessa. — Debyteerata (ransk.
debu-ter), ensikerran esiintyä.
Décadi
i’J (ransk., < kreik. delca = [-kymmenen, ja lat. dies = päivä), Ranskan
vallankumouksen aikuisessa kalenterissa dekadin eli
kymmen-päiväisen viikon kymmenes päivä, oli lepopäivä
ja vastasi sunnuntaita, vrt. D e k a d i.
Decamerone [-ö’-] ks. Boccaccio.
Decamps [doku’], Alexandre Gabriel
(1803-60), ransk. taidemaalari. Opiskeltuaan ensin
Pariisissa D. teki 1827-28 matkan
Konstantinopoliin ja Vähään-Aasiaan. Itämaiden
aurinkoinen luonto ja kirjava kansanelämä sopivat hyvin
hänen voimakkaita, loistavia ja lämpimiä
väri-vaikutelmia kaipaavalle taiteilijaluonteelleen, ja
sieltä ovatkin hänen useimpien taulujensa aiheet.
Sellaisia ovat esim. „Smyrnalainen yövartio",
„Lapset ja kilpikonna", ,,Turkkilainen
kyläkoulu" ja ,,Kaalamo" sekä raamatulliset
maalaukset „Jooseppi myydään orjaksi", ,,Rebekka
kaivolla" ja sarja piirroksia Simsonin elämästä.
Hänen värinsä eivät olleet kumminkaan
suoraan luonnosta lainattuja, hänen taulujensa
valo-vaikutukset olivat pääasiallisesti työhuoneessa
tehtyjen kokeilujen tuloksia, ja kovin
runsaasti hän käytti asfalttia varjojen
tummenta-miseksi ja valokohtien kohottamiseksi ja pilasi
siten teostensa kestävyyden. Hän oli myöskin
etevä eläiumaalari käsitellen näitä ihmisen
ystäviä sekä vakavaan että leikilliseen tapaan.
Vanhoilla päivillään hän 1855 muutti Fontainebleaun
metsään ja alkoi harrastaa ulkoilma-maalausta.
[Moreau: „D. et son æuvre" (1869), Clément,
..Decamps" (1886).] F. L.
De Candolle [da kädo’l]. 1. Augustin
Pyramus D. (1778-1841), sveits.-ransk.
kasvitieteilijä, 1810-16
professori Montpellier’ssä,
senjälkeen
syntymäkau-pungissaan Genèvessä.
De C. oli kaikkein
ete-vimpiä systemaatikoita,
myös fysiologi ja
kasvi-maantieteilijä. Hänen
teoksensa ovat kaikki
aloillaan perustavaa
laatua. „Theorie
élémen-taire de la botanique"
(1813) käsittelee
kasvisystematiikan lakeja ja
sisältää D:n
kasvijär-jestelmän pääpiirteet.
„Regni vegetabilis
sys-tema naturale" (2 nid.
1818 ja 1820) ja „Prodromus systematis
natu-ralis regni vegetabilis" (D:n elinaikana 7 nid.
1824-39, päätetty 1873) ovat deskriptiivisen
kasvitieteen suurenmoisimmat teokset sisältäen
lyhyen selityksen kaikista silloin tunnetuista
kaksisirkkaislajeista. Muita teoksia:
„Organo-graphie végétale" (1827), „Physiologie végétale"
(1832). [De la Rive, „A. P. D. Sa vie et ses
travaux" (Par. 1857).]
II. 7. Painettu »/„09.
2. Alphonse Louis Pierre Pyramus
D. (1806-93), edellisen poika ja seuraaja virassa.
Jatkoi yhdessä muiden oppineitten kanssa isänsä
,,Prodromus"ta, julkaisi teoksen „Géographie
botanique raisonnée" (1855), joka on ensimäinen
kasvimaant. esitys, niissä ei ainoastaan kuvailla
maapallon eri osien kasvullisuutta, vaan myös
koetetaan etsiä syitä tämän nykyiseen
kokoonpanoon. Muita teoksia: „Origine des plantés
cultivées" (1883), ,,Monographiæ
phanerogama-rum. Prodromi nunc continuatio et nunc
revisio" (9 nid., 1878-96, yhdessä poikansa Casimir
D:n kanssa), „Lois de la nomenclature
botanique" (1867). • (J. A. W.)
Decanus [-ä’-] ks. Dekanus.
Decapoda ks. Kilpiäyriäiset ja
Mustekalat.
Decatur [deke’ita], kaupunki Illinoisin
valtiossa Yhdysvalloissa, n. 21,000 as. Tärkeä
rauta-teitten risteyskohta; maanviljelyskonetehtaita ja
myllyjä. Harjoittaa vilkasta kauppaa.
Décauville [dekovi’1/, Paul (s. 1846), ransk.
teknikko, keksi laajalle levinneen siirrettävän
kapearaiteisen rautatien sovitelman, jossa
raideleveys on 40-60 cm. Vaunutkin ovat
erikoisrakennetta. V. 1889 maailmannäyttelyn jälkeen
D. muutti liikkeensä osakeyhtiöksi, jonka pääoma
oli 20 milj. frangia. Vv. 1891-1900 D. oli
senaattorina.
Decazes [dakä’z], É 1 i e (1780-1860), herttua,
ransk. valtiomies, aloitti uransa asianajajana,
oli läheisissä suhteissa Napoleonin sukuun, mutta
liittyi Napoleonin kukistuttua bourboneihin ja
saavutti pian Ludvik XVIII:n suuren suosion;
tuli 1815 kreiviksi ja 1818 Ranskan pääriksi;
nimitettiin 1815 poliisiministeriksi, 1818
sisäasiain ministeriksi ja 1819 pääministeriksi. D.
joutui maltillisen politiikkansa tähden
yltiö-kuninkaallisten vihoihin. Käyttäen hyväkseen
Berryn herttuan murhaa he pakoittivat
kuninkaan erottamaan D:n 1820. Herttuaksi
korotettuna D. nimitettiin lähettilääksi Lontooseen,
mutta kutsuttiin takaisin jo seur. v. Heinäüuun
vallankumouksen jälkeen hän liittyi Ludvik
Fili-piin ja vetäytyi helmikuun vallankumouksen
jälkeen kokonaan pois julkisesta elämästä. J. F.
Deccan ks. D e k a n.
Decebalus
e’b-J, Dakian kuningas, taisteli
menestyksellä keisari Domitianusta (ks. t.) [-vastaan, jonka täytyi suostua maksamaan sotaveroa
D:lle v. 89. Keisari Traianus taasen pakoitti D:n
alistumaan v. 102 ja kukisti hänet täydellisesti
v. 106 valloitettuaan hänen pääkaupunkinsa
Sar-mizegetusan (nyk. Vårhely). D. surmasi itsensä
v. 107 ja hänen maansa muutettiin Rooman
maakunnaksi. Sodan vaiheita esitetään tarkasti ja
monipuolisesti Rooman Traianuksen pylvään
korkokuvissa. K. J. H.
December [-e’m-] (lat., < decem = kymmenen),
joulukuu; juliaanisen kalenterin 10:s kuukausi.
Decemviri [-e’m-] (lat. decem = kymmenen,
ja vir = mies), „kymmenmiehet", Roomassa eri
kyinmenmieliisten lauta- ja valiokuntain
nimitys. Tunnetuimmat ovat v. 451 ja 450 e. Kr.
valtion johtoon asetetut d. 1 e g i b u s s c r i b e
n-d i s, jotka aikaansaivat n. s. 12 taulun lait.
Tavallisen kertomuksen mukaan d. vielä 449
vastoin lakia pitivät valtansa, kunnes kansa Appius
Claudiuksen (ks. t.) ylimielisyyden johdosta pa-
/ j
A. P. De Candolle.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
