Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Degeli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
203
Degerby—Dehmel
204
loin jälkimäisessä tapauksessa nuoruusasteet ovat
rakenteeltaan täydellisempiä kuin
täysikasva-ueet. D.-ilmiö on hyvin yleinen loiseläimissä ja
kasveissa (ks. Loi selaimet ja
Loiskas-v i t). Ihmisissä luuli ransk. mielisairaiden
lääkäri Morel 1857 d:n vallitsevan muutamissa
suvuissa, joiden häviön se aiheutti 3:nnessa tai
4:iinessä polvessa. Myöhemmin on ital. Lombroso
syventänyt oppia periytyvästä d:sta. D.-oppiin
vaikuttavat tuntuvasti nykyään
muodostumaisil-laan olevat perinnöllisyysteoriat (ks.
Perinnöllisyys). [Weismann, „über Riickscliritt
in der Natur" (Freib. i Br. 1888).] — Läälcet.
Ruumiin kudosten sairaloiset kemialliset ja
fysikaaliset muutokset, jotka saavat aikaan, että
kudosten alkeisosat, varsinkin niiden solut,
käyvät tavalliseen toimintaansa kykenemättömiksi
ja lopulta täydellisesti turmeltuvat.
Rasva-d:ssa solut vähitellen täyttyvät
rasvahiukka-sista ja lopulta hajoavat näiden vapautuessa.
J u u s t o-d:s s a käyvät kuoleutuneet kudokset,
menettäessään vettä, juustomaisiksi. L i m a-d.
esiintyy etenkin limakalvojen ja näiden
rauhasten soluissa, jotka alkavat erittää runsaasti
limaa, tai itse limautuvat. K o 11 o i d i-d.
esiintyy etupäässä soluissa ja lihas-syissä, jotka
muuttuvat liimannäköiseksi, himmeänkiiltäväksi,
värittömäksi aineeksi. Kolloidi-d. on yleinen
kaulan kilpirauhasessa. A m y 1 o i d i-d. ks. A m
y-1 o i d i-m uutokset. (J. A. W.)
Degerby [degerby]. 1. Kunta, Uudenmaani.,
Raaseporin khlak., Inkoo-Degerbyn nimismiesp.;
kirkolle Solbergin asemalta 8 km; 82,4 km2, joista
viljeltyä maata 2,705 ha (1901) ; 35,1012
manttaalia, talonsavuja 77, torpansavuja 51 ja muita
savuja 201; 1,515 as. (1907), joista
suomenkielisiä n. 30; 316 hevosta, 1,574 nautaa, 533
lammasta (1007). — Kansakouluja 3. — 2.
Seurakunta, Inkoon kappeli; kirkko puinen (1746,
korj. 1901). — 3. Loviisan kaupungin (ks. t.)
entinen nimi. —- 4. Tulliasema Föglössä. Sen
pohjoispuolella olevalla karilla on merkkilyhty
Löfskär-Ledsundin laivareitin varrella. — 5.
Degerby nimisiä taloja tahi kyliä on Pyhtäällä,
Inkoossa, Karjalla ja Paraisissa. K. S.
Degerfors [dü-], rautatehdas samannimisessä
pitäjässä Örebron läänissä Ruotsissa. Tehtaassa
työskentelee n. 1,000 miestä ja sen tuotanto 1905
oli 21,000 tonnia; omistaa Strömsnäsin
rautateollisuus-osakeyhtiö. Ylä-D:n (Öfre-D.) perusti
jo 1600 Jörgen Camitz. K. S.
Degerö [-C-] nimisiä saaria on useampia,
kuten Karjalla, Tammisaaren ja Helsingin
pitäjässä. Viimemainittu, jonka erottaa mantereesta
D:n kanava, on kaunis huvilasaari Helsingin
itäisessä saaristossa. K. S.
De Goeje [dcluYjc], Michael Jan (s. 1836),
alankoni, orientalisti, v:sta 1869 arabian
professori Leidenin yliopistossa, on nykyajan
etevim-piä arabian kielen tuntijoita. Hänen oivallisten
tekstijulkaisujensa joukossa huomataan „EdrisI,
Description de 1’Afrique et de 1’Espagne" (Dozyn
kanssa, 1866), ,,Belädsorf, Liber expugnationis
regionum" (s. v.), ,,Abu-l-Walfd Moslim
ibno-1-Walfd, Diwa.n" (1875), „Bibliotheca
geographo-rum arabieorum" (1870-94) ja ,,Ibn Qotaiba,
Liber poesis et poetarum" (1904). Yhdessä
toisten orientalistien kanssa hän lisäksi on painoon
toimittanut „Tabari, Annales" (1879-1901), joka
käsittelee islamin historiaa v:een 915, sekä
kirjoittanut joukon arvokkaita kirjoituksia
arabialaisen filologian alalta. K. T-t.
Degradatsioni (kesk. lat. dögradä’re < lat.
dc, ja gradus - askel, porras, arvoaste),
virka-arvon alennus. — Degradeerata, alentaa
korkeammasta virasta alempaan.
Dégras [degrä’], traania hapettamalla saatu
rasvaemulsioni; alkuaan nahkateollisuudessa
saatu sivutuote. Nykyään sitä valmistetaan
tehdasmaisesti antamalla ilman vaikuttaa traanilla
rasvattuihin nahkoihin ja pusertamalla
hapettunut tuote niistä pois. D. on hyvä nahkarasva.
Degressioni (lat. dcgre’ssiö < degredi = mennä
alaspäin), aleneminen, varsinkin verokannan
aleneminen: määrätyn rajan yläpuolella olevista
tuloista maksetaan veroa maksimiverokannan
mukaan, kun taas tämän rajan alapuolella
oleviin tuloihin sovitetaan asteittain aleneva
verokanta. Esim. 100,000 mk:sta ja sitä suuremmista
tuloista maksetaan veroa 4 %:ia, mutta 50,000
mk:sta 3’/2%:ia, 20,000 mk:sta 3 %:ia j. n. e. —
Adj. Degressiivinen, aleneva.
De Gubernatis [-Ci’-], Angelo (s. 1840), it.
polyhistori ja kirjailija, kirjoittanut tieteellisiä
teoksia monelta eri alalta sekä draamat:
,,Sam-piero" (1858), „Werner" (1859), „La morte di
Catone" (1863), trilogian „I1 re Nala" (1869),
„La morte del re Dasarata" (1871), „Mayà"
(1872), „Ilomolo" (1873), „Romolo Augustolo,
elegia drammatica" (1875), „Savitri" (1877),
y. m. D. G:n päämerkitys on kuitenkin
tieteellisellä alalla. Mainittava 011 hänen kirjoittamansa
Alessandro Manzoni’n elämäkerta. Tunnettu on
myös hänen teoksensa „Nykyaikaisten
kirjailijain biografinen nimikirja" (1879-80). J. E-l.
De gustibus non est disputandum (lat.),
makuasioista ei auta kiistellä.
Dehio, Georg (s. 1850), saks.
taidehistorioitsija. Opiskeli Tartossa, Göttingenissä ja
Bonnissa etupäässä yleistä historiaa ja tuli 1877
tämän aineen dosentiksi Müneheniin.
Myöhemmin hän on liikkunut yksinomaan taidehistorian
alalla saavuttaen arvossapidetyn nimen
varsinkin keskiajan ja rakennustaiteen tuntijana. On
nykyään taidehistorian professorina
Strassbur-gissa. Paitsi yleishistoriallisia tutkimuksia hän
on julkaissut taidehistorialliset teokset:
,,Kirch-liche Baukunst des Abendlandes" (1884-1901,
yhdessä G. von Bezoldin kera), ,,Kunstgescliichte
in Bildern" (1898-1901. 5 osaa, joista l:sen on
toimittanut Fr. Winter) sekä parhaillaan
ilmestyvät „Handbuch der deutschen Kunstdenkmäler
(3 os. valmiina) ja ,,Die Denkmäler der deutschen
Bildhauerkunst". F. L.
Dehli ks. Delhi.
Dehmel [dvm-], Richard (s. 1863), saks.
runoilija. Vahva symbolistinen väritys on hänen
runokokoelmillaan ,,Erlösungen" (1891), „Aber
die Liebe. Ein Ehemanns- und Menschenbuch"
(1893), „Lebensblätter" (1895), „Weib und Welt"
(1S97). D. on kirjoittanut modernin näytelmän
,,Der Mitmensch" (1895) ja tanssi-näytelmän
..Luzifer" (1899). Yhdessä vaimonsa Paula D:n
kanssa hän on julkaissut: „Fitzebutze. Allerhand
Schnickschnack lur Kinder" (1900). [Furcht,
,,Richard Dehmel" (1899) ; Moeller-Braek,
„Ric-hard Dehmel" (Berl. 1900) ; Julius Bab, ..Richard
Dehmel" (Berl. 1903).] ■/. Il-l.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
