Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Delta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
235
Demeter—Demidov
236
Demeter, Triptolemos ja
Persephone.
Korkokuva Eleusiissa.
Demeter [dëmë’tër], kreikkalaisten uskonnossa
maan kasvuvoiman jumalatar. D:iä palveltiin
tavallisesti yhdessä
tyttärensä K o r e n
(„tytön") eli
Perse-p h o n e n kanssa.
Tarun mukaan manalan
jumala Hades eli
Pluton oli D:iltä
ryöstänyt hänen tyttärensä
ja tehnyt tästä
mana-laisten hallitsijattaren.
Äidin etsiessä
epätoivoisena kadonnutta
lastaan kaikki
kasvullisuus lakastuu ja
kuoleutuu pois. Vihdoin
saadaan aikaan
sellainen sopimus, että Kore
saa olla osan vuotta
maan päällä äitinsä
luona; silloin on
elpyvän kasvullisuuden aika. — D:in ja Koren
kunniaksi vietettiin hyvin monissa paikoin m. m.
naisten juhla, Thesmophoria. Heidän
palveluksensa tärkein keskus oli Attikan Eleusis. Sieltä
D. ja Kore olivat muka lähettäneet
Triptolemok-sen opettamaan ihmisille maanviljelystä. Siellä
vietettiin suuret mysteriojulilat, joissa
mysterioi-den osallisuuteen vihityille vertauskuvallisilla
menoilla vakuutettiin uusi, valoisa elämä
kuoleman jälkeen, ks. Eleusis, E 1 e u s i i n m y
s-teriöt. — D. kuvattiin arvokkaaksi
äidilliseksi naiseksi, usein tulisoihdut käsissään. —
Roomalaiset pitivät D:iä samana kuin
italialainen C e r e s-jumalatar. O. E. T.
Demeter, Dimitri ja (1811-72), kroatsial.
kirjailija, oli kroatsialaisen kansallisteatterin
johtaja Agramissa ja on sekä siinä toimessa että
omilla eteläslaavilaisten historiaa käsittelevillä
draamoillaan, joista paras on kroatsialaisten
menneisyyttä ihannoiva ,,Teuta" (1844), paljon
vaikuttanut kroatsialaisen näyttämötaiteen
kohottamiseksi. Hänen muista teoksistaan
mainittakoon runoelma ,,Hautakenttä" (1842). D. otti
huomattavalla tavalla osaa illyriläiseen
liikkeeseen (ks. t.). J. J. M.
Demetrios [dcmë’-] Phalereus
lëre’usj [-(pha-lerolainen), kreik. valtiomies ja kirjailija (n.
350-283 e. Ivr.), kotoisin Attikan
Phaleron-kun-nasta, jossa oli Ateenan vanhin satamapaikka.
D. antautui nuorena filosofiaan, liittyen
peripa-teetikkojen oppikuntaan. Valtiolliselta
kannaltaan D. oli makedonialai.smielinen. V. 317
makedonialainen vallanpitäjä Kassandros asetti
hänet Ateenan käskynhaltijaksi. Makedonialaisen
varusjoukon tukemana D. johti taitavasti
Ateenan hallitusta 10 vuotta. Kun Demetrios
Poliorketes 307 muka vapautti Ateenan, pakeni D. Ph.
ensin Boiotian Theebaan ja sitten (n. 196)
Egyptiin, ja oli siellä Ptolemaios I:n aikana
vaikutusvaltaisessa asemassa. — D. Ph. kirjoitti
retoriikan, historian, kirjallisuudentutkimuksen ja
filosofian alalla suuren joukon teoksia, joista, samoin
kuin hänen puheistaan, on vain katkelmia
jäljellä. O. E. T.
Demetrios [dëmë’-] Poliorketes f-kctt^s],
makedonialainen sotasankari ja hallitsija,
Aleksanteri Suuren sotapäällikön Antigonoksen poika
Demeirios Poliorketes (rahakuva).
(n. 336-283 e. Kr.). D. otti jo nuorena
tehokkaasti osaa isänsä sotiin muita diadokheja
vastaan. V. 307
hän vapautti
Ateenan
Kas-sandroksen ja
hänen
käskynhaltijansa Demetrios Phale-reuksen vallanalaisuudesta.
V. 306 hän
Kyproksen Salamiin edustalla sai Ptolemaioksen
laivastosta loistavan voiton sekä valloitti
Kyproksen; tämän jälkeen Antigonos ja D. ottivat
kuninkaannimen. Piirittäessään 305-304 Rhodosta
hän käytti suurenmoisia uudenaikaisia
piiritys-koneita; siitä johtui hänen liikenimensä
Poliorketes (»kaupunkien alidistaja") ; Rhodos jäi
kuitenkin valloittamatta. Tämän jälkeen D. sai
aikaan helleeniläisen liiton, jonka ylipäällikkönä
hän taisteli Kreikassa Kassandrosta vastaan.
Antigonoksen kaaduttua Phrygian Ipsoksen
taistelussa (301) D. yhä piti puoliaan mahtavan
laivastonsa avulla. V. 293 hänen onnistui päästä
Makedonian kuninkaaksi. Taistelut Illyrian
Pyrrhosta vastaan johtivat kuitenkin siihen, että
D:n 2S7 täytyi luopua Makedoniasta.
Taistel-tuaan Vähässä-Aasiassa varsinkin
Lysimakhok-sen joukkoja vastaan hän 285 antautui
Kili-kiassa Seleukokselle. Kuoli Syyrian Apameiassa.
D. oli diadokhi-ajan loistavin seikkailijatyyppi:
urhoollinen, suurilahjainen, kunnian- ja
vallanhimoinen, syvempiä päämääriä vailla.
O. E. T.
Demetrios ks. D i m i t r i j.
Demidov /-f-/, rikas ven. suku, jonka
kantaisä Demid Antufjev oli seppä Tulan asetehtaassa.
Tämän poika Nikita Demidovits, jonka
sukunimeksi tuli Demidov (1656-1725), sai
hankkia Pietari Suuren armeialle kiväärit Ison vihan
aikana, ja kun ne olivat halvempia kuin
ulkomaalaiset ja yhtä hyviä, lahjoitti Pietari hänelle
Tulan kaupungin lähistöllä olevan maa-alan:
1702 hän sai tsaari Aleksei Mihailovitsin aikana
perustetut Verhoturjen raudansulatot Uralin
itä-rinteillä Permin kuvernementissa. Yhä
laajentaen tehtaitaan hän kokosi äärettömät rikkaudet.
Pietari Suurta hän auttoi suurilla lahjoituksilla
rahassa ja raudassa Pietarin kaupunkia
perustettaessa. Hänen poikansa A k i n f i j N i k
i-tits D. (1678-1745) laajensi yhä
rautatehtaitaan ja pani alulle Siperian muidenkin
metalli-ja mineraali rikkauksien hyväksikäytön. V. 1726
hän jälkeläisineen aateloitiin. Muista suvun
jäsenistä mainittakoon: Pavel
Grigorje-vits D. (1738-1821), tunnettu
luonnontieteellisistä harrastuksistaan, perusti Linnén oppilaana
Moskovaan palatsinsa viereen kasvitieteellisen
puutarhan ja lahjoitti suurenmoiset
luonnontieteelliset kokoelmansa, kirjastonsa ja melkoisen
rahasumman Moskovan yliopistolle. V. 1803
perustettiin hänen lahjoittamillaan varoilla
Jarosla-vin kaupunkiin »Korkeampien tieteiden koulu’",
joka v:sta 1870 on tunnettu »Demidovin
lainopillisen lyseon" nimellä ja vastaa yliopistojen
lainopillista tiedekuntaa. — Nikolai
Niki-tits D. (1773-1828) johti sodassa ranskalaisia
vastaan 1812 itse kustantamaansa rykmenttiä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
