Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Demoleerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
241
Demoleerata—Demosthenes
242
eivät juuri vieneet tutkimusta eteenpäin. — D.
oli luultavasti saanut oppinsa perusaatteet L e
u-kippokselta (ks. t.), joka mainitaan hänen
rinnallaan oppisuunnan perustajana ja lienee
ollut hänen vanhempi aikalaisensa, mutta josta
ei muuten tiedetä juuri mitään. A. Gr.
Demoleerata (ransk. démolir < lat. dcmoli’ri
= hävittää), repiä alas, hävittää (linnoitus,
rakennus, silta j. n. e.).
Demologia (kreik. dëmos = kansa, ja logos =
oppi), saksalaisen E. Engelin ehdottama sana
merkitsemään sitä tiedettä, joka käsittelee
inhimillisten yhteiskuntien syntyä, sisäistä olemusta
ja kehitystä, vrt. Demografia.
Demonetiseerata (< lat. monë’ta = raha),
lakata käyttämästä rahana, julistaa joku raha tai
rahainetalli käymättömäksi, s. o.
kelpaamattomaksi olemaan laillisena maksuvälineenä.
Demoni (kreik. daimön, lat. dæmon) 1. d a
i-m o n i merkitsee kreikkalaisessa kirjallisuudessa,
ainakin Homeroksella ja runoilijoilla,
jumaluus-olentoa. Varsinkin tämä sana ilmaisi
alemmanasteista jumaluutta. Myöhemmin, Platonin
jälkeisellä ajalla, d:lla käsitetään kunkin ihmisen
kaksoisolentoa tahi suojelushenkeä tai
ymmärrettiin daimonilla sitä liikkuvaa henkeä, joka otti
asunnokseen ihmisen ja muodosti hänen sielunsa.
— Kreikkalaisten demonien kaltaisia
henkiolentoja, alempia jumaluusolentoja, esiintyy melkein
kaikissa uskonnoissa. Sokrateen d. ilmeni
sisäisenä äänenä, joka varoitti häntä siitä, mitä
hänen ei pitäisi tehdä.
Kristinuskossa demoni (riivaajainen), joka
klassillisessa kirjallisuudessa on luonteeltaan
epämääräinen, hyvä tai paha, tuli merkitsemään
pakanuuden jumalia ja pahoja henkiolentoja, ks.
Perkele.
Demonismi (vrt. Demoni), nimitys, jota
etnologit ja uskontotieteen harjoittajat ovat
alkaneet käyttää siitä uskonnollisesta
kehitysasteesta, jota muutoin tavallisesti sanotaan
animismiksi (ks. t.), varsinkin kun on puhe tämän
korkeammista muodoista, joissa se lähenee
monijumalaisuutta tai on siksi muuttumaisillaan.
Demonologia (kreik. daimön = demoni, ja
logos = oppi), oppi demoneista, ks. Demoni ja
P e r k> e 1 e.
Demonstratiivinen opetustapa ks.
Opetustapa.
Demonstratiiviset 1.
demonstratiivipronominit (lat. dèmönstrå’re = osoittaa),
osoittavat 1. osoittavaiset asemot. ks.
Pronomini t.
Demonstratsioni (lat. dëmönsträ’tiö <
dë-mönsträ’re = osoittaa), esineen, seikan 1.
tapahtuman havainnollinen esittäminen, osoittaminen,
selittäminen; (fxlos.) todistus, toteennäyttö;
(polit.) mielenosoitus, julkinen toimenpide,
jolla yksit, henkilö tai joukko ilmaisee tahtonsa
1. mielipiteensä esiintymällä, toimeenpanemalla
kulkueen, jäämällä pois toimesta, tilaisuudesta,
johon olisi tullut ottaa osaa; sodassa: erit.
liike t. toimenpide, jolla on tarkoituksena
vihollisen pettäminen, esim. verrattain pienillä
sotavoimilla johtamalla vihollisen huomio pois
pää-voimien suunnittelemasta liikkeestä. S. N.
Demonstreerata (lat. dëmönsträ’re = näyttää),
näyttää, selittää, todistaa; osoittaa mieltänsä,
tehdä mielenosoitus.
Demonteerata (ransk. démonterJ, ampumisella
saattaa vihollisen tykki tai linnoitus
kelpaamattomaan kuntoon. M. v. H.
Demoralisatsioni (ransk. démoralisation),
ta-painturmelus, kurin höltyminen. —
Demorali-s e e r a t a, turmella tavat, poistaa kuri.
De mortuis nil nisi bene [dë -is] (lat.),
,,vainajista ei (pidä puhua) muuta kuin hyvää".
Demos [dë-] (kreik.), maa-alue, kansa,
rahvas. Muin. Attikassa pienin itsehallintopiiri,
kunta (ks. Demarkhos) ; nyk. Kreikassa
[öimos] - kunta.
Demosthenes [dëmosthe’nës]. 1. Alkistheneen
poika, ateenalainen sotapäällikkö
peloponnesolaissodan aikana, miehitti 425 e. Kr. Pyloksen
Mes-seniassa ja lähetettiin 413 Sisiliaan auttamaan
Nikiaan johtamia ateenalaisia, mutta joutui
samana vuonna syrakusalaisten saartamaksi ja
näiden valtaan, jonka jälkeen he mestauttivat
hänet.
2. Demostlieneen poika (383-322 e. Kr.),
vanhan ajan suurin puhuja, kotoisin Paianian
kunnasta Attikasta.
Isänsä, varakkaan
asetehtailijan
kuoleman kautta orvoksi
jouduttuaan hän
alkoi Isaioksen johdolla
harjoittautua
puhujaksi. 19-vuotiaana
D. oikeuden edessä
syytti holhoojiaan
perintönsä anastamisesta, ja nämä
tuo-mittiinkin suorittamaan hänelle
hyvitystä, mutta hän sai
kuitenkin vain
vähäisen osan
omaisuuttaan takaisin.
Hankkiakseen toimeentulonsa D:n nyt
täytyi ruveta
kirjoittamaan oikeuspuheita
muita varten ja
ajamaan yksityisasioita.
Ennen pitkää hän
alkoi oikeuden edessä
esiiutyä julkisissakin jutuissa (4 puhetta
.lainvastaisista esityksistä" y. m.). Mutta tärkein
puoli D:n toimintaa oli valtiollisten puheitten
sepittäminen ja hänen osanottonsa Ateenan
politiikkaan. Hän suuntasi koko tarmonsa
Makedonian Philippoksen vallanhimoisten pyyteitten
torjumiseen, joista hän jo aikaisin huomasi
koituvan Hellaan turmion. Siinä häntä
vastusti valtion omassa keskuudessa syntynyt
makedonialainen puolue (Eubulos, Aiskhines
(ks. t.) y .m.). Ensi kerran D. 351 kehoitti
veltostuneita maanmiehiään tarttumaan aseihin
Philipposta vastaan (l:nen philippolais-puhe).
Mutta tilapäisestä vastarinnasta huolimatta
tämä menestyksellä jatkoi aloittamaansa
politiikkaa laskien valtansa alle toisen alueen
toisensa perästä. Eikä D. kolmella
olyntholais-puheellaan voinut pelastaa tärkeätä Olynthosta
joutumasta Philippoksen käsiin ja hävitetyksi
(348). D. (samoinkuin Aiskhines y. m.) oli sen
lähetystön jäsenenä, jonka ateenalaiset 346 lait-
Demosthenes.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
