Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Deprez ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
255
De repetundis—Déroulède
256
»Version arabe du Pentateuque" (1893) ja
»Version arabe des Proverbes" (1894). — 2. H a r
t-w i g D. (1844-1908), edellisen poika, orientalisti,
vaikutti v:sta 1875 arabian opettajana École
spéciale des langues orientales vivantes nimisessä
oppilaitoksessa, nimitettiin 1884 arabian ja
sittemmin uskonnonhistorian professoriksi École
des hautes études opistoon. Hänen tärkeimmät
teoksensa ovat »Le livre de Sibawaihi"
(1881-85), »Les manuscrits arabes de 1’Escurial"
(1884-1903) ja »Ousämä ibn Mounkidh un émir syrien
au premier siöcle des croisades" (1886-89).
K. r-t.
De repetundis [-u’-] (lat.), laki virkamiesten
rahankiskomisia vastaan Rooman maakunnissa.
Derivaatit (< lat. dërivä’re = johtaa),
johdannaiset, kemiallisia yhdistyksiä, jotka
voidaan johtaa toisista siten, että määrätyt atomit
(varsinkin vety) tai atomiryhmät (useimmiten
hydroksyli OH) korvataan toisilla atomeilla
tai ryhmillä. Esim. monokloorietikkahappo
CILCI.COOH ja asetylikloridi CH3.CO.CI ovat
kumpikin etikkahapon CH3COOH derivaatteja;
edellinen on johtunut tästä niin, että
metyli-ryhmän (Cn3) yksi vetyatomi on korvattu
kloorilla (Cl), jälkimäinen niin että
hydroksyli-ryhmä (OH) on korvattu kloorilla (Cl). W. B.
Derivans (ks. Derivatsioni), poispäin
johtava, poistava aine.
Derivatsioni (lat. dèrlvcVtiö < dë, ja rivus
-puro), johto. — Deriveerata, johtaa
(jostakin).
Derivatsionikulma (lat. dèrlvä’re = johtaa),
se kulma, jonka kääntyvän aluksen köliviiva
ja aluksen painopisteen kautta menevä
käänty-miskäyrän sivuaja muodostavat keskenään.
Derma (kreik.), iho.
Dermatiitti ks. D e r m a t i t i s.
Dermatitis (kreik. derma = iho), ihotulehdus,
dermatiitti.
Dermatogeeni, kasvit.,
päällyskasvu-solukko, kasvupisteen alkeis-solukon
päällimmäinen solukerros, josta tavallisesti päällysketto
(epidermis) muodostuu.
Dermatoli (kreik. derma = iho, ja lat. oleum =
öljy), tanniinihappoinen vismutti, keltainen,
hajuton, veteen liukenematon, jauhon tapainen
aine, jota käytetään desinfisioivana lääkkeenä
sekä ihon ja ha avain hoidossa että myöskin
sisällisesti. M. O-B.
Dermatologi, dermatologian (ks. t.) tutkija.
Dermatologia (kreik. derma = iho, ja logos =
oppi), ihötautioppi. vrt. Ihotaudit.
Dermatoosi (kreik. derma = iho), ihotautien
yhteinen nimitys.
Dermestes, kovakuoriaissuku
Clavicornia-a.\a.-lahkossa, 5-10 mm pitk. mustia tai harmaita;
elävät raadoissa tai hävittävät ihmisasunnoissa
ruokatavaroita, turkiksia ja villakankaita tehden
siten suurta vahinkoa. Kosketeltaessa ne
painavat tuntosarvensa ja raajansa lujasti ruumista
vastaan jn tekeytyvät kuolleiksi. Toukat, jotka
nekin ovat vahingollisia, tunnetaan tiheästä
karvapeitteestään. Suomessa on tavattu 5 lajia;
yleisin niistä on D. lardarius, joka on musta,
lukuunottamatta leveätä harmaankellertävää
poikkijuovaa peitinsiivissä. U. S-s.
Dermoidi (kreik. derma = iho),
ihonmuodos-tuma limakalvossa, vrt. Dermoidicysta.
Dermoidicysta (kreik. derma - iho, eidos =
kaltaisuus, ja lcystë = rakko), ruumiin sisäosissa
joskus tavattava rakkomuodostuma, jonka
seinän sisäpinta on ihon tapainen, kasvaen
milloin hiuksia, milloin kynnen- tai
liampaantapai-sia muodostumia. M. O-B.
Dernburg, Bernhard (s. 1864), saks.
liike-ja valtiomies, toimi aluksi kauppa- ja
pankkialalla, nimitettiin 1906 Saksan
ulkoasiainministeriön siirtomaa-osaston päälliköksi, 1907
siirto-maaministeriksi, jossa virassa hän on toiminut
erittäin tarmokkaasti.
Dernburg, Heinrich (1829-1908), saks.
lainoppinut, tuli 1854 professoriksi Ziirichin,
1862 Hallen ja 1873 Berliinin yliopistoon, missä
hänen aineitaan olivat roomalainen oikeus ja
Preussin yleinen oikeus. V. 1866 valittiin hänet
Hallen ja 1873 Berliinin yliopiston edustajaksi
Preussin herrainhuoneeseen, missä hän kannatti
Bismarckin politiikkaa. Hänen lukuisista ja
Suomessakin paljon käytetyistä teoksistaan ovat
tärkeimmät: »Geschichte und Theorie der
Kom-pensation" (1854, 2 pain. 1868) ; »Das
Pfand-reclit" (1860-64, 2 nidosta) ; »Lehrbuch des
preussischen Privatreelits" (1871-80, 3 nidosta;
T ja II nid. 5 pain. 1894, 1897) ; »Pandekten"
(1884-87, 3 nid.; 7 pain. 1902-03) ; »Die
Phanta-sie im Reclite" (1894) ; »Persönliclie
Rechts-stellung im biirgerlichen Gesetzbuch" (1896) ;
»Das bürgerliche Recht des deutschen Reiclis und
Preussens" (nid. 1-3, 1898-1902). (O. K:nen.J
Derogatsioni (lat. dërogä’tio < dërogä’re =
lakkauttaa, poistaa), voimassaolevan lain
kumoaminen myöhemmin annetulla lailla; käytetään
erityisesti merkitsemään osittaista lain tahi
asetuksen kumoamista siten, että muutamien
lain-määräysten sijalle hyväksytään uusia
(erotukseksi sanasta abrogatsioni, täydellinen
kumoaminen). O. K:nen.
Derosne [darö’v], Charles (1780-1846),
ransk. apteekkari, keksi narkotiinin (opianiinin),
erään opiumia sisältävän huumaavan aineen.
M. O-B.
De Rossi, Giovanni (G ia n) Battista
(1822-94), it. arkeologi, prof. Rooman
yliopistossa, muinaiskristillisen arkeologian etevin
edustaja. De R. antautui varhain suurella innolla
Rooman katakombien tutkimiseen ja julkaisi
niistä monta tärkeätä teosta sekä toimitti v:sta
1863 »Bolletino di Archeologia cristianaa".
De R. tutki myös Rooman topografiaa ja
piirtokirjoituksia. Hänen pääteoksensa ovat »Roma
sotterranea cristiana" (3 os., 1864-77),
»Inscrip-tiones christianæ urbis Romæ septimo sæculo
antiquiores" (2 os» 1857-88), »Piante
iconogra-ficlie e prospettiche di Roina" (1879), »Musaici
eristiäni" (1872-1900). [P. M. Baumgarten,
»G. B. de Rossi, der Begründer der clirist.
archäo-logischen Wissenschaft" (1892).] K. J. n.
Déroulède [derule’d], Paul (s. 1846), ransk.
politikko ja runoilija, meni 1870 vapaaehtoisena
armeiaan, joutui Sedanissa saksalaisten vangiksi,
mutta pääsi pakenemaan Breslausta ja taisteli
sodan loppuaikoina jälleen heitä vastaan. —
Kuuluisaksi D. tuli sotalaulujensa kautta (»Chants
d’un soldat" [1872] y. m.), joilla hän koetti
kii-lioittaa ranskalaisia kostosotaan. Samassa
tarkoituksessa hän perusti »isänmaallisen
yhdistyksen" ja puuhasi liittymistä Venäjään. Bou-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
