Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Desmoulins ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
265 Desmoulins
valtion pääkaupunki yllämainitun joen varrella,
n. 78,000 as. (1906). Yliopisto, suuri kirjasto,
konetehtaita (maanviljelyskoneita), myllyjä,
kirjapainoja y. m. Harjoittaa melkoista hiili- ja
viljakauppaa. (V. v. F.)
Desmoulins [demulä’], Bénoit Camille
(1760-94), ransk. vallankumousmies, oli
asianajajana Pariisissa; vallankumouksen puhjettua
1789 hän heittäytyi sen pyörteisiin ja pääsi
talisena kansanpuliujana ja etevänä
sanomalehti-miehenä pian johtomiesten joukkoon. Hän se
etupäässä kiihotti Pariisin kansaa Bastiljia
hävittämään heinäk. 14 p. 1789.
Toimittamassaan viikkolehdessä ,,Révolutions de France et
de Brabant" hän puolusti kansan
täysivaltaisuudelle perustuvaa valtiomuotoa ainoana oikeana.
D. oli ensin Mirabeau’n ystävä, liittyi sitten
Dan-ton’iin, jonka politiikkaa liän puolusti „Vieux
Cordelier" nimisessä sanomalehdessä. Pariisin
edusmiehenä kansalliskonventissa hän äänesti
kuninkaan kuolemaa, mutta esiintyi sittemmin
Danton’in kanssa maltillisempana, vastustaen
hirmuhallitusta. Tämän johdosta hän joutui
Robespierren vihoihin, joka vangitutti sekä
Dan-ton’in että hänet. D. mestattiin maalisk. 31 p.
1794. Hänen jalo puolisonsa Lucile D., joka
turhaan koetti pelastaa häntä, sai muutamia
päiviä myöhemmin saman kohtalon. D:n
kirjoitukset julkaisi 1874 Jules Claretie. [Claretie,
..Camille D., Lucile D." ja Goclart, „Camille D."]
K. O. L.
Desna [-ä’], joki Lounais-Venäjällä, Dneprin
vasen lisäjoki, alkaa Smolenskin
kuvernemen-tissa ja laskee Kiovan luona Dnepriin. Joki, joka
on kalarikas, on yli 1,000 km pitkä ja
purjehdus-kelpoinen 680 km:n matkalla. (V. v. F.)
Desodorisatsioni (ransk. dés = pois, ja odor
-haju), hajun poistaminen.
Desoksidatsioni (ransk. dés = pois, ja o k s
i-deerata), reduktsioni,
pelkistäminen, kemiallinen toimitus, jonka kautta happi
poistetaan jostain happiyhdistyksestä.
Desorganisatsioni (ransk. désorganisation),
elimellisen yhteyden hävittäminen; valtio- tai
yksityisasiain häiriötila, sekasorto, hajaannus.
Desorganiseerata, saattaa
epäjärjestykseen, järkyttää.
Desperaatti (lat. dëspërä’tus), epätoivoinen.
Despoblado /-a’-/, ruohoa ja pensaikkoa
kasvava ylätasanko Etelä-Ameriikan itäisillä
Andeilla, 22 ja 25° välillä et. lev.; keskikorkeus n.
3,500 m. Ylätasanko, joka v:n 1900 jälkeen
kuuluu Argentiinalle, on melkein asumatonta.
Despootti (kreik. despo’tës = isäntä),
rajattomalla vallalla varustettu yksinvaltias;
mielivaltainen hallitsija.
Despotia (ks. D e s p o o 11 i) = despotismi (ks.
t.) ; despootin hallitsema alue.
Despotismi (ks. Despootti), hallitustapa,
jossa hallitsijan tahto ja mielivalta yksin määrää
kaikki asiat.
Despréaux ks. B o i 1 e a u-D espréaux.
Despretz [deprë’], César Mansuète
(1789-1863), ransk. fyysikko, Sorbonnen professori,
on m. m. tutkinut kaasujen painesuhteita (näytti
ensimäisenä, ettei Mariotten laki aina pidä
paikkaansa), aineiden lämmönjohtokykyä,
palamis-ja haihtumislämpöä sekä sähkökipinää.
(V. V. K.)
-Dessevvffy 266
Desprez [deprë’], Jean Louis (1737-1804),
ransk.-ruots. taidemaalari ja arkkitehti. Tuli
1784 Kustaa III:n kutsumana Ruotsiin, jossa
hänen tuli pitää huolta kuninkaan
rakennuttaman uuden oopperan näyttämökoristeiden
laatimisesta. Ensimäiseksi hän 1786 asetti
näyttämölle ,,Kustaa Vaasa" oopperan. Hänen luomansa
koristukset herättivät yleistä huomiota
aiheittensa monipuolisuudella ja mielikuvituksen
rikkaudella. Varsinkin antiikkisen rakennustaiteen
tuntijana hän oli verraton. Seuraavien
vuosien kuluessa hän laati luonnokset useimpien
silloin esitettyjen oopperoiden
näyttämövarus-tuksiin, jopa osaksi itse ne maalasikin. — D.
toimi myöskin arkkitehtina luoden piirustukset
m. m. Kustaa III:n Hagan puistoon
suunnittelemaa suurenmoista linnaa varten, joka
kuninkaan kuoltua jäi rakentamatta. D:n rakentama
on niinikään Upsalan yliopiston kasvihuone. —
Varsinaisena taidemaalarina D. on jättänyt vain
harvoja tauluja jälkeensä; yksi niistä, „Kustaa
TII joulumessua kuulemassa Pietarinkirkossa
Roomassa 1783" on Tukholman kansallismuseossa.
— Loppuikänsä D. eli köyhänä toimien
maalaus-ja rakennustaiteen opettajana. [L. Looström,
„Den svenska konstakademien" (1887).] F. L.
Dessalines [desali’n], Jean Jacques (1758
-1806), Haitin keisari; syntyi Haitissa
neekeriorjana ja tuli ensin vapautussodassa 1790-luvulla
Toussaint 1’Ouverturen (ks. t.) ajutanttina
tunnetuksi urhoollisuudestaan, mutta myös
julmuudestaan. Kun ransk. kenraali Leclerc kukisti
saaren kapinalliset, täytyi D:n taipua rauhaan
1802. Leclercin seuraajaa Rochambeau’ta
vastaan D. nousi 1803 uudestaan menestyksellä
kapinaan englantilaisten avustamana ja julisti
Haitin itsenäiseksi tasavallaksi sekä pääsi sen
elinkautiseksi kenraalikuvernööriksi (1804).
Vielä sam. v. hän kruunautti itsensä Haitin
keisariksi, ottaen nimen Jaakko I. Julmuudellaan
hän sai kuitenkin aikaan yleisen
tyytymättömyyden, ja ranskalaisten toimesta syttyi D:a
vastaan kapina, jolloin hän murhattiin 1806.
G. R.
Dessau, Anhaltin herttuakunnan pääkaupunki
Muiden varrella, n. 3 km tämän ja Elben
yhtymä-paikalta, 55,134 as. (1905). D. on komeasti
rakennettu. Huomattavimpia rakennuksia ovat
linna, raatihuone, teatteri ja taidemuseo.
Kuvapatsaista mainittakoon Moses Mendelsohnin ja
Wilhelm Miillerin. Siellä on 6 kirkkoa, lukuisia
ammatti- ja oppikouluja ja kirjasto (80,000 nid.).
Teollisuus (koneita, sokeria, villatavaroita) on
melkoinen ja kauppa (varsinkin viljaa) on vilkas.
Satamana Wallwitzhafen Elben varrella. Anhaltin
ruhtinas Leopold I (ks. t.) on tullut tunnetuksi
nimellä „Der alte Dessauer". V. v. F.
Dessauerbrücke, silta, joka Rosslaun luona
lähellä Dessauta johtaa Elben poikki. Täällä
Wallenstein voitti Mansfeldin kreivin huhtik.
25 p. 1626.
Dessert [desä’r] (ransk.), jälkiruoka. vrt.
D e s ä ä r i.
Dessewffy [däzöfi], vanha unk. kreivillinen
suku. — 1. Aurél D. (1808-42) oli v:sta 1833
vanhoillisen puolueen johtaja niin
valtiopäivä-kuin sanomalehtimiehenä, radikaalisen Ludvik
Kossuthin ankarimpia vastustajia. — 2. Emil
D. (1814-66), edellisen nuorempi veli, lukeutui
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
