Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Devalvatsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
273
Devalvatsioni—De Wette
274
bergissä kuin myös Baselissa, josta kotia
palattuaan yhdessä rehtori Jänos Sylvesterin kanssa
perusti kirjapainon ja julkaisi nuorison- ja
kansankirjasia uskonpuhdistusaatteiden
levittämistä varten. Vv. 1541-43 D. B. uudestaan
oleskeli ulkomailla, m. m. Sveitsissä, jossa kääntyi
Calvinin ehtoollisopin kannattajaksi.
Kotimaahan palattuaan D. B. asettui papiksi Debreceniin,
jcssa kuoli. D. B:n innokkaan toiminnan
johdosta kalvinilaisuus pääsi vallitsevaksi Unkarin
protestanttien keskuudessa.
Devalvatsioni (lat. de = -sta, valë’re = olla
arvossa), arvon, varsinkin rahan arvon
alentaminen. D:lla tarkoitetaan tavallisesti sitä
toimenpidettä, jonka kautta arvoltaan alentunut
paperiraha myöskin nimellisesti ja virallisesti
alennetaan siihen arvoon, mikä sillä todellisuudessa
metallirahaan tai kalliisiin metalleihin
verrattuna on. vrt. Depresiatsioni. J. F.
Devanagari [dcvanugari] 1. b a 1 b o d h on
oikeastaan maratlii-intialaisten alueella
esiintyvä, vanhan N a g a r i-kirjoituksen viimeinen
kehitysmuoto. Kuitenkin tavallisesti (mutta
väärin) nimitetään d:ksi tätä vanhaa
Nagari-kirjoi-tusta, jolla sanskriitti-kirjallisuus vars.
eurooppalaisissa julkaisuissa on painettu. Ensimäinen
varsinainen tunnettu Nagari-kirjoitus on v:lta
754 j. Kr. (eteläiseltä marathilais-alueelta) ;
vasta ll:nnellä vuosis. Nagari-kirjaimisto tuli
yleiseksi suurimmassa osassa Intiaa.
Dewar [djüa], Sir James (s. 1842), engl.
fyysikko ja kemisti, 1873 kokeellisten
luonnontieteiden professori Cambridgen yliopistossa, 1879
kemian professori ,,Royal institution’issa
Lontoossa. D. on tullut kuuluisaksi alhaisia
lämpötiloja koskevista tutkimuksistaan. Hänen on
onnistunut tiivistää vetyä nesteeksi, mikä
kiehuu —252°,sC ja muuttuu jähmeäksi —258X
lämmössä. Antamalla nestemäisessä vedyssä
jäähdytetyn heliumkaasun äkkiä laajeta hän on
saavuttanut —264°C lämpötilan. Sitäpaitsi D. on
tehnyt tutkimuksia useilla muilla fysiikan aloilla.
D:n pulloa, missä on kaksinkertaiset, ilmasta
tyhjän välitilan erottamat seinät, käytetään
nesteenmuodossa olevaa ilmaa käsitellessä.
V. V. K.
Deventer, kaupunki Alankomaissa,
Overijsse-lin maakunnassa, Ijsselin varrella, 27,840 as.
(1907). Kaupungin vanhanaikuisista
rakennuksista mainittakoon goottilainen kirkko, jonka
krypta on 1000-luvulta. Raatihuone, lukio, useita
oppilaitoksia, rautavalimoja, puuvilla-,
tupakka-ja mattotehtaita y. m. Harjoittaa huomattavaa
kauppaa. — D., joka jonkun aikaa kuului
liansa-liittoon, perustettiin 8:nnella vuosis. V. 1587 se
joutui Espanjalle ja 1591 Alankomaille.
V. v. F.
Devereux fdevarü], Robert, ks. E s s e x.
De Wet, Christian Rudolf (s. 1854),
buurikenraali, synt. Oranje-vapaavaltiossa. Asui
1880-85 Transvaalissa ja otti osaa buurisotaan
(ks. t.) 1880-81. Suuren buurisodan syttyessä
1899 D. taisteli aluksi Natalissa: nimitettiin pian
kenraaliksi ja Cronjen alipäälliköksi.
Englantilainen päällikkö Roberts erotti, marssiessaan
eteenpäin, nämä kaksi buurikenraalia toisistaan
ja D: n yritykset avustaa Cronjea Paardebergin
luona menivät myttyyn. D. sai nyt
komennettavakseen Oranje-vapaavaltion joukot, mutta koetti
turhaan estää Robertsia pääsemästä
Bloemfon-teiniin (maalisk. 1900). Suurempi menestys oli
hänen aloittamallaan sissisodalla: hän valtasi
ruokavarastoja,
hävitti rautatielinjoja
ja yllätti pienempiä
englantilaisia
sotilasosastoja. Itse hän tuli
yllätetyksi
Bothavil-len luona (marrask.
6 p.), kadotti 6
kanuunaansa ja pakeni
eteläänpäin, hyökäten
Kap-siirtolaan.
Hyökkäys epäonnistui
kuitenkin kaksi kertaa
ja D. kadotti koko
kuormastonsa. Vielä
vuoden D. pitkitti
sissisotaansa; usein
hän oli joutua
vangiksi, mutta osasi kuitenkin viime hetkessä
taitavilla ja rohkeilla marsseilla välttää vaaran.
Otti osaa rauhanneuvotteluihin Vereenigingissä
ja allekirjoitti rauhansopimuksen 31 p. toukok.
1902. Kun Oranje-siirtola 1907 sai itsehallinnon,
valittiin D. parlamenttiin ja marrask. 1907 hän
tuli maanviljelysministeriksi Fiseherin
ministe-ristöön; julkaissut: ,,De strijd tuschen boer en
brit" (1902). E. M-a.
De Wette. Wilhelm Martin
Lebe-recht (1780-1849), saks. jumaluusoppinut ja
raamatuntutkija. Oltuaan pari vuotta dosenttina
Jenassa de W. kutsuttiin 1807 eksegetiikan
professoriksi Heidelbergiin ja 1810 Schleiermacherin
toimesta Berliinin vastaperustettuun yliopistoon.
Joutui kriitillisen suuntansa vuoksi pahaan
huutoon pietistisissä piireissä. Häntä vastaan
saatiin tehoisa ase yksityiskirjeestä, jossa hän
lohdutti Kotzebuen murhaajan Karl J. Sandin äitiä
jonkun verran puolustellen ja kaunistellen
murhaa. Sen johdosta hän erotettiin virastaan 1819.
Valittiin pari vuotta myöhemmin papiksi
Braun-sehweigiin, mutta hallitus ei vahvistanut hänen
vaaliaan. V. 1822 hän siirtyi Sveitsiin,
kutsuttuna professoriksi Baseliin, jossa vaikutti
kuolemaansa saakka. — Herderin oppilaana de W.
pyrki raamatuntutkimuksessaan historiallista
tietä ymmärtämään Raamatun kirjoittajia ja
syventymään heidän ajatustapaansa ja henkeensä
päästäkseen elävään vuorovaikutukseen heidän
kanssaan. Hän hylkäsi ratsionalistien
„kielellis-historiallisen" selitystavan. Hänen teologiseen
ajatteluunsa oli Jakob Friedrich Friesin filosofia
ratkaisevasti vaikuttanut. Nerokkaana
tiede-miehenä ja taitavana oppikirjojen kirjoittajana
de W. on suuresti edistänyt teologisia tieteitä,
varsinkin V:n T:n tutkimusta. — Hänen
teoksistaan mainittakoon: ,,Kommentar liber die
Psalmen" (5 pain. 1856) ; „Lehrbuch der
he-bräisch-jüdischen Archäologie" (4 pain. 1864) ;
,,Lehrbueh der historisch-kritischen Einleitung
in die kanonischen und apokryphisclien Biicher
des AT" (8 pain. 1869) ; „Einleitung ins NT"
(6 pain. 1860) ; „Kurzgefasstes exegetisches
Haudbuch zum NT" (1836-48) ; — „Luthers
Brie-fen, Sendschreiben und Bedenken" (1825-28) ; —
„Lebrbueh dor christlichen Dogmatik" (3 pain.
De Wet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
