Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Diakonissa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
keuhkotautisia varten Sipoon pitäjässä „Kotivalli” niminen
hoitola, jossa on tilaa 20 naispotilaalle.
Sairaanhoidon ohella Helsingin
diakonissalaitos on alusta asti pitänyt silmällä muitakin
laupeudentyöaloja. Pian laitoksen perustamisen
jälkeen avattiin sairasosaston yhteyteen
lastenkoti; 1873 tämä kuitenkin sopivan huoneiston
puutteesta lakkautettiin; vv. 1878-86 toimi sitten
uusi lastenkoti. Vv. 1869-76 laitos ylläpiti
palvelijatarkotia, jossa maalta tulleet, paikkaa
etsivät palvelijattaret saivat suojaa. Lyhyemmän
aikaa laitoksessa hoidettiin myöskin vapaiksi
päässeitä naisvankeja. Ennen nykyistä „vanhain
kotia” oli laitoksessa pari „vanhojen” huonetta.
Sitä onkin sanottu laitoksen „vanhain osastoksi”.
Enemmän etualaan Helsingin
diakonissalaitoksen elämässä on viime vuosina astunut
seurakuntadiakonia. Seurakuntatyössä oli v:n 1908
lopussa 31 sisarta. Sairaaloissa ja muissa
laitoksissa oli 23 sisarta. Helsingissä työskentelee 22
ja maaseudulla 32 sisarta. Miten ahkeraan
sisaret saavat olla toimessa näkyy m. m. siitä, että
Helsingin kunnan palveluksessa olleet 8 sisarta
ovat vuoden kuluessa hoitaneet 5,507 sairasta
näiden kodeissa.
Laitokseen tuleva sisar on aluksi noin vuoden
oppilaana. Ne, jotka mielialansa ja lahjojensa
puolesta osoittautuvat diakonissakutsumukseen
soveliaiksi, otetaan sitten koesisariksi, jona tulee
olla 3-5 vuotta, ja vasta tämän jälkeen vihitään
sopiviksi huomatut varsinaisiksi diakonissoiksi.
Opetus, asunto ja ruoka ovat koko ajan vapaat.
Oppilaana ollessaan sisaret itse kustantavat
vaatteensa. Oppilaiksi pyrkiville antaa laitoksen
johtaja lähempiä tietoja. — V:n 1908 lopulla
kuului Helsingin diakonissalaitokseen 48
diakonissaa, 50 koesisarta ja 24 oppilasta, eli yhteensä
122 sisarta. Kaikkiaan on laitoksen kirjoissa
ollut 258 sisarta. Näistä on 152 syystä tai
toisesta keskeyttänyt opintonsa tai
diakonissatoimensa. Laitoksen ensimäinen johtajatar oli
tohtorinna Amanda Cajander (ks. t.). V:n
1907 lopussa oli laitoksella varoja yli velkojen
(paitsi lastensairaalaa ja erityisiä rahastoja)
272,230 markkaa 20 p:iä. „Betania” niminen
kuukauslehti on laitoksen äänenkannattaja.
Viipuriin perustettiin diakonissalaitos 1869.
V:n 1907 lopussa siinä oli yhteensä 22 sisarta.
Heidän pääasiallisimpana työalanaan on
laitoksen oma sairashuone ja lahjoituksen kautta
syntynyt professori Strömborgin silmäklinikka sekä
orpolastenkoti.
Helsingin ja Viipurin diakonissalaitokset
toimivat pääasiassa Fliednerin järjestelmän mukaan
ja kuuluvat siten maailmanliittoon. Mutta
myöhemmin on Sortavalaan (1894) ja Ouluun
(1896) perustettu diakonissalaitokset, jotka ovat
asettuneet n. s. vapaan
diakonissalaitosjärjestelmän kannalle. Tämän mukaan diakonissat eivät
laitoksesta päästyään enää ole sen palveluksessa,
vaan heitä käyttävien seurakuntien, laitosten ja
yhdistysten, joilta he myös suoraan kantavat
palkkansa. Kuitenkin ylläpidetään yhteyttä
laitoksen ja sieltä eronneiden diakonissain välillä.
Helsingin ja Viipurin laitosten diakonissat
kuuluvat jatkuvasti laitokseen, ovat toiminta-alan
suhteen sen määräysvallan alaisina ja palaavat,
tultuaan työhön kykenemättömiksi laitokseen
niinkuin kotiinsa. Epäilemättä on maallemme
eduksi, että on olemassa kahdenlaisia
diakonissalaitoksia, sillä siten voivat tälle alalle antautuvat
erilaiset luonteet löytää oikean paikkansa.
 |
| Sortavalan diakonissalaitos. |
|
| Oulun diakonissakoti. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
