Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai / 289-290 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Diana ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Nemi-järveä. Siellä etenkin naiset palvelivat
D:aa avioelämän ja synnytyksen jumalattarena.
Roomassa D:lla oli useita temppeleitä, joista
tärkein vanhempina aikoina oli
Aventinus-kukkulalla sijaitseva roomalaisten ja latinalaisten
liittopyhäkkö. Lopulta D:aa palveltiin Apollon
sisarena, myöskin metsästyksen ja synnytyksen
jumalattarena, ja Hekaten sijassa noituuden
jumalattarena. vrt. Artemis ja Ephesos.

K. J. H.

Diana Poitiers’lainen [puatiē-] (1499-1566),
Ranskan Henrik II:n lemmitty, Jean de
Poitiers’n, Saint-Vallier’n herran tytär. Jo
Henrikin ollessa dauphin’ina D., joka oli häntä paljoa
vanhempi, sai suuren vaikutusvallan, mikä
sittemmin yhä kasvoi Henrikin noustua
valtaistuimelle 1547. Valtaansa D. käytti m. m.
hugenottien vainoamiseen. Hänet korotettiin 1548
Valentinois’n herttuattareksi. Kuninkaan kuoltua
hänet karkoitettiin hovista. G. R.

Diandria ks. Linnén
siitinjärjestelmä.

Dianisidiini, kem., hiilen, vedyn, hapen ja
typen yhdistys, kiteistä ainetta, jota saadaan
nitroanisolista. Käytetään varsinkin sinisten
atsoväriaineitten valmistukseen.

Dianthus ks. Neilikka.

Diapason, mus., 1. (kreik. dia pasō’n =
kaikkien kautta, nim. soittimen kielien), mkreik. =
oktaavi; — 2. ransk. = soittimien viritystaso;
— 3. engl. urku- ja harmoonireisterin nimitys,
vastaava Principalia ja Gedacktia.

I. K.

Diapedesis (< kreik. diapedā’n = juosta läpi),
valkeitten, myöskin punaisten verisolujen
tunkeutuminen ja vaeltaminen verisuonien,
oikeammin niitten hiussuonien seinien läpi, jolla
tapahtumalla näyttää olevan suuri merkitys
tulehduksissa. (M. O-B.)

Diapensia lapponica, uuvana,
Polemoniaceæ-heimoon
kuuluva matala, nahkealehtinen, talvivihreä
tunturivarpu. Kukat yksinäiset,
valkeat. Kasvaa Lapin tuntureilla
ja on pakkasta vastaan
karaistuneimpia kasvejamme.
(J. A. W.)

Diapensia lapponica.

Diaphora [-ra’]
(kreik.,
„eroavai-suus”, „erilai-suus”), puhet., tarkoituksenmukaisesti ja
määrätyn vaikutuksen aikaansaamiseksi eri
merkityksissä käytetty sana.

Diaphoresis [-o’rē-] (kreik.) ks.
Diaforeesi.

Diaphoretica (kreik. < diaphore’in =
hajoittaa), hikoilemista synnyttävät ja edistävät
keinot: esim. kuumat kylvyt ja monet lääkkeinä
käytetyt diaforeettiset aineet (ks. t.).

Diaphragma ks. Diafragma.

Diapositiivi, valokuvauslevylle kopioitu
positiivinen kuva. Diapositiivikuvaa on katsottava
valoa vastaan. Diapositiiveja käytetään m. m.
projektsionikoneissa, kuten taikalyhdyissä. W. B.

Diarbekr l. Diarbekir. 1. Vilajeetti
Turkin Aasiassa (Kurdistanissa), 37,500 km², 500,000
as. (1900), joista 130,000 kristittyä, muut
muhamettilaisia. — 2. (lat. Amida, turk. Kara
Amid = „Musta Amid”), yllämainitun vilajeetin
lujien muurien ympäröimä pääkaupunki
Tigris-virran varrella, 620 m yl. merenp., n. 34,000 as.
D:ssa on jakobiittilainen patriarkka,
kaldealainen ja kreik.-katolinen arkkipiispa sekä
armeenialainen ja syyrialainen piispa. Asukkaat, jotka
ovat armeenialaisia, turkkilaisia ja kurdeja,
harjoittavat teollisuutta (puuvilla-, silkki- ja
kuparitavaroita) ja kauppaa (puutavaroita,
rautaa, kuparia ja lyijyä). V. v. F.

Diario ks. Diaario.

Diarium ks. Diaario.

Diarrea (kreik. dia’rrhoia < dia’ = läpi, ja
rhein = juosta), ripuli, vatsa rikki l. vetelällä;
useassa suolitaudissa esiintyvä taaja ja vetelä
ulostus, mikä paitsi muuhun perustuu
kiihtyneeseen suolten liikkeeseen l. peristaltiikkaan
(ks. t.). M. O-B.

Diartroosi, todellinen nivel, jossa toisiinsa
niveltyvien luitten päitä erottaa varsinainen,
nivelpinnoilla varustettu väli l. nivelontelo.

Dias (Diaz), Antonio Gonçalves
(1823-62), brasilial. runoilija, tuli nuorena
Portugaliin, missä opiskeli filosofiaa ja lakitiedettä ja
pääsi historian professoriksi Rio Janeiron
yliopistoon. V. 1851 D. tuli ulkoministeristön
jäseneksi, oleskeli Euroopassa 1855-58, otti osaa
Ceará maakunnan tieteelliseen tutkimiseen, sai
rintatudin, johon kuoli 1862. D:n
runoilijamaineen perustivat jo hänen esikoisrunonsa
„Primeiros cantos” (1846), joiden omintakeinen
ja kotoinen luonne melkoisesti antoi vauhtia
nuorelle brasilialaiselle kirjalliselle liikkeelle.
Hänen muut teoksensa: „Segundos cantos” (1848),
„Ultimos cantos” (1850) ; draamat „Leonor de
Mendonça” (1847), „Boabdil”, „Beatrice Cenci”
ja „Patkul” sekä keskeneräinen intiaanieepos
„Os Tymbiras”. Kootut teoksensa D. itse
julkaisi ollessaan Saksassa (Leip. 1857). Hänen
kuoltuaan ilmestyivät hänen jälkeenjättämänsä
teokset (1866). [Wolf, „Le Brésil littéraire”
(1863).] J. H-l.

Diaskeuasti (kreik. diaskeuastē’s),
(kirjallisuudentuotteen) järjestäjä, viimeistelijä,
varsinkin sellainen, joka yhdistämällä ja
yhteensovittamalla muovailee eri runoelmia yhtenäiseksi
runoteokseksi. Sillä tavoin luullaan esim. Odysseian
saaneen nykyisen muotonsa. Samoin on Lönnrot
Kalevalaa kokoonpannessaan toiminut
diaskeuastina. O. E. T.

Diaskopia (kreik. dia’ = läpi, ja skope’in =
katsoa), röntgensäteillä (ks. t.) valaiseminen.

Diaspora (kreik. diasporā’ = hajoitus),
sellaisten uskonnollisten seurakuntien yhteinen
nimitys, jotka ovat hajallaan alueilla, missä toinen
uskonto on vallitsevana, esim. Palestiinan
ulkopuolella elävät juutalaiset tai juutalaiskristityt.
vrt. Joh. 7₃₅; 1 Piet. 1₁; Jak. 1₁). K. T-t.

Diastaasi (kreik. dia’stasis = hajaannus),
ryhmänimitys useille sellaisille typenpitoisille
käyteaineille, jotka määrätyissä temperatuurirajoissa
saattavat hajoittaa tärkkelyksen sokuriksi ja
dekstriiniksi. Syntyneen sokerin ja dekstriinin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>