Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Digerdöd ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
311
Diktatuuri—Dillmann
nimeä käytetty (jo Roomassakin) nimityksenä
henkilölle, joka joksikin ajaksi, esim.
vallankumouksessa, on saanut tai anastanut itselleen
rajattoman vallan.
Diktatuuri (lat. die tätä’ra), diktaattorin
(ks. t.) virka tai valta.
Dikte [-té], vuoristo Kreetan itäosassa
(korkein huippu 2,150 m). Muinaisen
Lyttos-kaupun-gin yläpuolella on vuoressa syvä ja laaja luola,
joka Hesiodoksen mukaan oli Zeuksen
syntymäpaikka. Luolasta on löydetty
muinaiskreetta-laista kulttuuria, varsinkin uskontoa, valaisevia
esineitä, esim. kivinen juomauhri-pöytä, jossa on
muinaiskreettalaisia piirtokirjoituksia, joukko
pieniä pronssisia kaksiteräisiä kirveitä
(muinais-kreett. uskonnollisia symboleja) y. m. O. E. T.
Dikteerata (lat. dictä’re - sanella), sanella
kirjoitettavaksi; määrätä.
Diktsioni (lat. dictiö < dicere = sanoa),
kirjoitustapa, lausunta- t. ilmaisutapa 1. -muoto.
Diktynna (lat. D i c t y n n a), kreettalainen
jumalatar, jota myöhemmin pidettiin samana
kuin Artemis.
Diktys Kreettalainen, oletettu kreik.
kirjailija, oli muka Idomeneuksen seuralaisena mukana
Troian sodassa ja kirjoitti siitä suorasanaisen
kertomuksen; tämä muka löydettiin Neron
aikana. Tallella on erään Septimi uksen
4:nnellä vuosis. j. Kr. tekemä latinalainen
käännös. On epäilty, onko kreikkalaista alkuteosta
oliut olemassakaan; mutta äskettäin on kreik.
tekstin katkelma löydetty Egyptistä ja julkaistu
(1907). Katkelma on kirjoitettu 2:sella vuosis.
j. Kr.; itse teos on kenties syntynyt Neron
aikana. Se on vaikuttanut paljon
bysanttilaiseen ja keskiaikaiseen Troian taruun. O. E. T.
Dilatatsioni (lat. dilätä’re = laajentaa). 1. Fys.,
laajeneminen, etenkin lämmön aiheuttama.
Yleensä kaikki aineet laajenevat lämmössä.
Poikkeuksen tekevät vesi 0° ja -f- 4° C välillä
sekä jotkut suolaliuvokset ja lejeeringit lähellä
sulamispistettään. D:n mitta,
dilatatsioni-koeffisientti on lisäys, jonka kappaleen
pituuden, pinnan tai tilavuuden yksikkö saa
lämpötilan noustessa 1°. V. V. K.
2. Lääket., laajennus, laajeneminen (ks. t.)
esim. mahalaukun, sydämen, verisuonen;
myöskin tahallaan, jonkin kirurgisen kojeen — dii
a-t aa t tori n — avulla parannustarkoituksessa
toimitettu, esim. emänsuun d. M. 0-B.
Dilatometri (lat. dUätä’re = levittää, ja kreik.
metron - mitta), kapeakaulainen lasiastia, jota
käytetään tutkittaessa nesteiden laajenemista
lämmön vaikutuksesta. W. B.
Dilemma (myöh.-kreik. dilemma =
,,kaksi-otak-suma" eli kahtia jaettu olettamus), log.
kaksijakoinen n. s. hypoteettis-disjunktiivinen
päätelmä mudo tollente, s. o. päätelmä, jossa
todistetaan, että eräästä olettamuksesta välttämättä
johtuisi jompikumpi kahdesta vaihtoehdosta ja
nämä molemmat kumotaan, joten alkuolettamus
on osoitettu mahdottomaksi. — Tavall.
kielenkäytössä: vaikea vaali, ahdinko, pula. A. Gr.
Diletantti (it. diletta’nte < dilettä’re =
huvittaa), henkilö, joka harjoittaa taidetta tai
tiedettä yksinomaan huvikseen eikä ammattinaan
tai elämäntehtävänään. Sanalla on usein
halventava merkitys (tuhrija). — Diletanttismi,
taiteen tai tieteen harjoittaminen etupäässä
omaksi huviksi ilman erikoisia ammattitaidon
tai pätevyyden vaatimuksia; puutteellinen
teknillinen koulutus. Tähän sanaan liittynyt
pintapuolisuuden merkitys ei ole alkuaan kuulunut
sen ilmaisemaan käsitteeseen.
Diligenssi (ransk. diligence < diligent =
nh-kera, nopea, < lat. dlligens = huolellinen, tarkka),
nelipyöräiset, 2-6 hevosen vetämät umpivaunut
matkustavien, näiden matkakapineiden ynnä
postin kuljettamista varten toisistaan
suhteellisen loitolla olevien paikkojen välillä; postivaunu
(ks. kuvataul. Ajoneuvoja II). vrt. Posti.
Dilke [dilk], S i r Charles Wentworth
(s. 1843), engl. kirjailija ja valtiomies. Teki
1866-67 matkan maan ympäri, jonka johdosta
julkaisi 2-nid. teoksen „Greater Britain".
Teoksessa, joka sai tavattoman menestyksen, D.
vilkkaalla tavalla käsittelee ainettaan Englannin
maailmanvallan näkökannalta, ilmanalan
vaikutusta rotuun, rodun vaikutusta hallitusmuotoon.
Jo 1868 D. valittiin alahuoneeseen, jossa liittyi
äärimäisiin radikaaleihin; tuli 1880
ulkomaanasiain alivaltiosihteeriksi, 1882
paikallishallinto-viraston presidentiksi, jossa virassa hän
varsinkin innolla toimi työväestön asunto- ja
terveysolojen parantamiseksi. Luovuttuaan Gladstonen
ministeriön mukana virastaan hän jäi, häntä
vastaan vireillä olleen avioeroa koskevan
häväis-tysjutun johdosta, pois uudesta kabinetista.
Ensin tuomio oli vapauttava, mutta sitten D.
tuomittiin 1886 aviorikoksesta, menettäen
vaalisijansa; v:sta 1892 D. on jälleen ollut alahuoneen
jäsenenä. D. on julkaissut, paitsi suurta
matka-teostaan, henkevän poliitt. satiirin „The fall of
prinee Florestan of Monaco" (1874), „The
pre-sent position of European politics" (1887), „The
British army" (1888), ..Problems of Greater
Britain" (2 os., 1890). S. N.
Dillenius, Johann Jakob (1687-1747),
saks. kasvitieteilijä, kuoli Englannissa Oxfordin
yliopiston professorina. Sammaltentutkija.
Teoksia: „Hortus Elthamensis" (1732), „Historia
museorum" (1741). (J. A. W.)
Diili ks. A n e t h u m.
Dilling, Lars (1848-S7), norj. kirjailija, on
tullut tunnetuksi huumorillisten
pikkuporvarin-elämää esittävien kertomustensa kautta, joista
mainittakoon: „Hverdagsmennisker" (T. II, III),
„Gjennem lorgnetten" (I, IT, III), ..Begavet".
„Fra Tyskland og Belgien".
Dillingen. 1. Kaupunki Etelä-Baierissa,
Schvva-benin hallitusalueella, Tonavan varrella, 6,162 as.
(1905). D. oli aikaisemmin Augsburgin
piispojen asuinpaikkana. Vv. 1549-1804 oli siellä
jesuiittain johtama yliopisto. — D. joutui
Baie-rille 1803. ■— 2. Kylä Preussissa, Trierin
hallitus-alueella, Primsin varrella, 5,326 as. (1900). Suuri
rautatehdas.
Dillmann, Christian Friedrich
August (1823-1894), saks. orientalisti ja
protestanttinen teologi, v:sta 1860 itämaisten
kielten prof. Kielissä, v:sta 1864 teologian prof.
Gie.ssenissä ja v:sta 1869 V:n T:n eksegetiikan
prof. Berliinissä. D. oli parhaimpia etiopian
kielen tuntijoita; julkaissut: ,,Buch Henoch"
(1851-53), „Buch der Jubiläen" (1849-59), „Buch
Adam" (1853), „Biblia veteris testamenti
æthio-pica" (1853-94), „Grammatik der äthiop. Sprache"
(1857; 2:n pain. julk. Bezold 1899) ja ..Lexicon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
