Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dingler ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
317
Dingler—Dinosauria
318
und Morgen, Zeitgedichte" (1851) ; murlienäyt.
„Das Haus der Barneveldt" (1850),
„Heptame-ron" (1841, novelli) ; romaanit ,,Unter der Erde"
(1840), „Die Amazone" (1868); „Studien und
Kopien nach Shakespeare" (1858) ; „Münchener
Bilderbogen" (1879; autobiograf. teos) ;
„Littera-risehes Biklerbuch" (1880). Hänen kootut
teoksensa ilm. 1877 (12 nid.). D:llä oli notkea
muotoaisti, hän oli rakastettava ja
lämminsydäminen, mutta häneltä puuttui omintakeinen luova
taiteilijapersoonallisuus, niin ettei hän
runoilijana aikaansaanut sitä, mihin hänen
alkutuotantonsa antoi toiveita. Teatterinjohtajana hän
sitävastoin oli suuri taiteilija, uusien suuntien
aukoja ja teatteri-elämän eloisa innostaja. [Ad.
Stern, „Zur Literatur der Gegenwart" (1880) ;
Rodenberg, „Heimaterinnerungen an. F. D. u.
Fr. Ötker" (1882) ; Rodenberg, „Franz D„
„Blät-ter aus seinem Nachlass mit Randbemerkungen"
(1891, 2 nid.).] J. H-l.
Dingler, Johan Gottfried (1778-1855),
saks. teknologi, v:sta 1800 apteekkarina
Augs-burgissa, harjoitti värjäystä ja kankaanpainoa.
Teknillisen aikakauslehden „Polytechnische
Journalin perustaja. Hänen kuolemansa jälkeen
hänen poikansa Emil Maximilian D.
jatkoi saman lehden julkaisemista, ja se on vielä
nykyään olemassa nimellä „Dingler’s
Polytech-nische Journal".
Dingley [dir]gli], Nelson (1832-99),
pohjois-amer. politikko, toimi aluksi
sanomalehtimie-henä, oli 1874-75 Mainen kuvernöörinä, valittiin
1881 edustajahuoneeseen, missä hän saavutti
suu-ien vaikutusvallan tasavaltalaiseen puolueeseen.
Hänestä on saanut nimensä n. s. D i n g 1 e
y’n-tariffi, v. 1897 hyväksytty tullilaki, jossa
säädettiin hyvin korkeat suojelustullit
ulkomaiden tuotteille ja joka vielä nytkin (1909)
pääasiassa on voimassa.
Dingo (Cnnis dingo), Austraalian villi
koira-laji, lammaskoiran kokoinen, rakenteeltaan
vankka, koivet pitkät,
pää iso, häntä
pörrö-karvainen, turkki
mus-tahkon keltainen. Elää
miltei kaikissa
Austraalian tiheämmissä
metsissä. On elintavoiltaan
hyvin ketun tapainen.
Ajaa saalistansa takaa
pienenpuoleisissa
parvissa ja tekee suuria
tuhoja uudisasukkaiden
lammaslaumoissa, jonka
vuoksi sitä innokkaasti metsästetään. Kesyttyy,
vaikka vaikeasti. — Dingoa on pidetty
metsistyneenä koirana, joka esihistoriallisella ajalla
ihmisen seurassa joutui Austraaliaan, mutta uusien
tutkimusten mukaan se on todella villi koiralaji,
joka on läheistä sukua Intian sudelle, ja joka
tertiääriajalla on siirtynyt nykyisille
asuinsijoilleen Intiasta pitkin maasiltaa, joka siihen aikaan
yhdisti molemmat maanosat toisiinsa. vrt.
Koira.
Dinka (Denga, De n k a), Niilin
neekerei-hin kuuluva kansa Valkoisen Niilin seuduilla,
6° ja 10-12° välillä pohj. lev. D.-neekerit ovat
kookkaita (keskipituus l,«-l,s m) ja voimakkaita.
Idässä asuvien neekerien tapaan he tavallisesti
Dingo.
Dinoceras. Luuranko.
käyvät alastomina, asuvat huolellisesti
rakennetuissa savimajoissa ja käyttävät aseinaan
keihästä ja puunuijaa. Pääelinkeinona on
karjanhoito ; kalastusta ja maanviljelystä he myöskin
harjoittavat jonkun verran. Viime aikoina he
ovat alkaneet kääntyä muhamettilaisuuteen;
kristittyjä lähetyssaarnaajia on myöskin heidän
keskuudessaan. D.-neekereitä, joihin kuuluu
lukuisia eri heimoja, arvellaan olevan kaikkiaan
n. 1 milj. (ks. liitekuv. Afrikkalaisia
kansan-tyyppejä I, kuv. 2). V. v. F.
Dinkart, pehlevin kielellä kirjoitettu
persialainen teos 9:nneltä vuosis. j. Kr.; se sisältää
arvokkaan katsauksen vanhemman (kadonneen)
Avestan sisällykseen. E. K-a.
Dinoceras (kreik. deino’s = hirveä, ja keras
-sarvi), kavioeläimien Am&Zi/poda-ryhmään (ks. t.)
kuuluva
suku, elänyt
eoseeniajalla [-Pohjois-Ame-riikassa. Olivat erinomaisen kömpelöitä,-]
{+Pohjois-Ame-
riikassa. Oli-
vat erinomai-
sen kömpe-
löitä,+} miltei
elefantin
kokoisia eläimiä. Yläleuassa ei ollut etuhampaita. Sen sijaan
olivat kulmahampaat kehittyneet pitkiksi
alaspäin kääntyneiksi torahampaiksi. Päässä oli
kolme paria tappimaisia luukasvaimia.
Dinoflagellata, lajirikas siimaeläinryhmä,
johon kuuluvien muotojen soluruumiissa on kaksi
vakoa, toinen poikkipuolin, toinen pitkinpäin
ruumiin vatsapuolella. Molemmissa vaoissa on
liikkuva siima (flagellum). Useimmilla on
selluloosan kaltainen, useista levyistä muodostunut
kuori ja ruskeata lehtivihreätä, joten ravitsemus
tapahtuu kasvien tapaan. Monet luonnontutkijat
lukevatkin D:t kasvikuntaan. Ne elävät merien
ja järvien pintakerroksissa, toiset ovat myös
yleisiä pienissä suolätäköissä. Yleisimmät suvut
ovat Peridinium ja Ceratium ja useat näihin
kuuluvat lajit ovat suuren lisääntymiskykynsä
tähden runsaasti esiintyviä ja senvuoksi tärkeitä [-planktonelimis-töjä.-]
{+planktonelimis-
töjä.+}
K. M. L.
Dinornis,
ihmisen
hävit-tämä, sukupuuttoon kuollut jättiläis-lintusuku. Läheistä sukua
vieläkin
elävälle k i v i’l 1 e
(Apteryx).
Dinornis gigan-teus, m o a, oli
lähes 3 m
korkea. Tavattiin
Uudessa
Seelannissa.
E. W. S.
Dinornis giganteus. Luuranko.
Dinosauria (kreik. deino’s = hirveä, ja sauro’s
- lisko), j ä 11 i 1 ä i s 1 i s k o t, sukupuuttoon
kuollut, mesotsooisella ajalla elänyt
matelija-lahko. Siihen kuului enimmäkseen suunnatto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
