Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Donizetti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Berliiniin, Tübingeniin, Pariisiin, Lontooseen) ;
edelliseltä tutkimusalalta ovat julkaisut:
„Indernas föreställningar om
verldsskapelsen,
jemförda med finnarnes”
(tohtorinväitösk. 1863),
„Sîtâharanam, episod
ur Râmâyana” (1865)
ja „Pindapitriyajna,
das Manenopfer bei
den Indern” (1870).
Suomalainen
kansanrunous, vars. eepillinen,
oli kuitenkin, niinkuin
yllämainittu
väitöskirja osoittaa, jo
aikaisin kiinnittänyt D:n
huomiota puoleensa;
ennenpitkää hän
ryhtyikin tällä alalla varsinaisiin
erikoistutkimuksiin, joiden tuloksina olivat „Kalevipoeg
jumalaistarulliselta ja historialliselta kannalta” (Suomi
1866) ja „Der Mythus von Sampo” (1871).
Kansanrunoustutkimuksensa D. ulotti laajemmallekin
julkaisullaan „Lappalaisia lauluja” („Die Lieder
der Lappen”) (Suomi 1876); tähän hän kokosi
kaikki silloin tunnetut lappalaiset laulut,
varustaen ne lisäyksillä ja selityksillä, joihin hän oli
koonnut aineksia 1874 Ruotsin Lappiin
tekemällään tutkimusmatkalla. Selityksiin D. liitti
vertailuja muiden suomensukuisten kansain
runouteen. — Varsin aikaisin D. ryhtyi vertaileviin
tutkimuksiin myös suomalais-ugrilaisen, vieläpä
laajaperäisemmän urali-altailaisenkin
kielitieteen alalla. Jo 1865 hän julkaisi huomattavan
tutkimuksen urali-alt. kielien
persoonapronominista („Das Personal-pronomen in den altaischen
Sprachen” I) ; tätä seurasivat sitten, uutterien
ja laajojen tutkimusten tuloksina: „Öfversikt af
den finsk-ugriska språkforskningens historia”
(1872), „Über die Wurzelbildung in den
finnisch-ugrischen Sprachen” (Zeitschr. d. deutsch.
Morgenl. Ges. 1874), laajasti suunniteltu
„Vergleichendes Wörterbuch der finnisch-ugrischen
Sprachen” (I-III, 1874-88), varsin tärkeä
esihistoriallinen tutkimus „Om Finnarnes forna
boningsplatser i Ryssland” (Finska vet. soc. bidr. 24,
1875), „Finnish and Lappish and their mutual
relationship” (Proc. of the Philol. Soc. 1879),
„Die gegenseitige Verwandtschaft der
finnisch-ugrischen Sprachen” (Finska vet. soc. Acta,
1879), jossa kysymys suomalais-ugrilaisten
kansain keskinäisistä sukulaissuhteista on laajojen
kielitieteellisten tutkimusten esineenä, sekä
„Über den Eintluss des Litauischen auf die
finnischen Sprachen” (Techmerin Intern. Zeitschr.
I, 1884). — Tarmolla D., kannattajana ja
alkuunpanijana, otti osaa niihin toimenpiteisiin, joiden
tarkoituksena oli (1880- ja 1890-luvuilla)
tieteellisten retkikuntien varustaminen ja lähettäminen
Etelä-Siperiaan Jenisein varrelle ja
Pohjois-Mongoliaan Orkhon-joelle sikäläisten outojen,
vanhojen piirtokirjoitusten keräämistä varten, kuin
myös näiden, koko tieteellisessä maailmassa mitä
suurinta huomiota herättäneiden kirjoitusten
julkaiseminen. Julkaisutyössä D. itse tehokkaasti
ja johtavana sieluna oli osallisena yhdessä
muiden tutkijain kanssa: „Inscriptions de l’Iénisséï”
teoksen hän julkaisi (1889) yhdessä J. R.
Aspelinin, suuren ja tärkeän „Inscriptions de
l’Orkhon”in taas (1892, Suom.-ugr. seuran
kustannuksella) A. O. Heikelin, G. v. d. Gabelentzin
ja G. Devérian kanssa. Sitäpaitsi hän vielä
julkaisi sanaston „Wörterverzeichniss zu den Inscr.
de l’Iénisséï’” (1892) sekä kirjoitti tutkimuksen
näiden, V. Thomsenin tutkimusten kautta
muinaisturkkilaisiksi havaittujen kirjoitusten
kirjaimiston alkuperästä: „Sur l’origine de
l’alphabet turc du nord de l’Asie” (Suom.-ugr. seur.
aikakausk. 1896). Mainitut piirtokirjoitusten
julkaisut ovat luoneet aivan uutta valoa
Keski-Aasian kansojen muinaisuuteen ja avanneet tien
uudelle, laajalle tutkimusalalle. D. pani vielä
Suomalais-ugrilaisessa seurassa m. m. alulle
tieteellisten retkikuntain lähettämisen Mongoliaan
mongolien kielen ja muinaisuuden tutkimista
varten.
V. 1883 D:n aloitteesta perustettiin
Suomalais-ugrilainen seura, joka pian
laajasuuntaisella ja menestyksellisellä toiminnallaan
saavutti tärkeän sijan Suomen tieteellisessä
elämässä ; aluksi hän oli sen sihteerinä, sittemmin
v:sta 1890 sen varaesimiehenä sekä v:sta 1893
esimiehenä, koko ajan sen varsinaisena
johtajana, tukena ja pääpylväänä. Suurin osa
suomalaisten tutkijain tekemistä tutkimusmatkoista ja
suuriarvoisista tutkimustöistä
suomalaisugrilaisen ja urali-altailaisen kieli-, kansa- ja
muinaistieteen alalla on viime 25 vuoden kuluessa
suoritettu tämän seuran alkuunpanosta tai
kannatuksella. — Muinaistieteellisen toimikunnan
puheenjohtajana D. oli v:ina 1894-1903. Hän
valittiin usean ulkomaisen tieteellisen seuran
jäseneksi, m. m. „Eesti kirjameeste selts”in,
Kasaanin muinais- ja kansantieteellisen seuran sekä
Lontoon „Royal Asiatic Society”n
kunniajäseneksi.
 |
| O. Donner. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
