Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dorema ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
387
piste, D.-E m s i n-k a n a v a n (ks. t.) lähtökohta.
— D. on enimmäkseen uuden aikaisesti
rakennettu (historiassa se tosin mainitaan jo
rooma-lais-aikana ja D:n nimisenä ensi kerran v. 899) ;
siellä on useita muistopatsaita ja kirkkoja sekä
pörssi, kauppakamari, ja useita oppikouluja.
E. E. K.
Dortmund-Emsin-kanava yhdistää, lähtien
Dortmundista, reiniläis-westfalenilaisen
teollisuusalueen alisen Emsin varrella oleviin satamiin.
Rakentaminen aloitettiin 1892 ja kanava
avattiin 1899 liikenteelle, mikä jo seuraavana vuonna
käsitti 297,000 tonnia (hiiliä ja rautaa). Kanava
on 283 km pitkä, 30 m leveä, 2,5-3 m syvä.
Kustannukset nousivat 79 milj. saks. markkaan.
D.-E. kanavaan liittyen suunnitellaan kanavaa
Reinin-Elben välille (n. s. Mittelland-kanal).
E. E. K.
Dorypkoros f-o’ros] (kreik.), keihäsmies,
henkivartija; kreik. teatterissa ruhtinaallisen
henkilön seuruelainen, statisti. — D. nimellä kävi
Polykleitoksen tekemä pronssi-kuvapatsas, jota
pidettiin voimakkaan ja sopusuhtaisen
mies-vartalon mallikuvana; sitä on säilynyt useita
marmorikopioita. ks. Polykleitos ja
Kreikkalainen taide. O. E. T.
Doseerata (lat. docc’re = opettaa), pitää
pitkiä, koulumestarimaisia selityksiä.
Dosentti (lat. docë’re = opettaa) tarkoittaa
meidän maassamme nuorehkoa tiedemiestä, joka,
saavutettuaan lisensiaatin t. tohtorin arvon sekä
julkaistuaan sitä paitsi (dosenttiväitöskirjana
tai muuten) sellaisia tutkimuksia, jotka
todistavat hänen omistavan perusteelliset tiedot ja
kykyä itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön,
hakemuksesta on saanut oikeuden julkiseen
opetustoimeen yliopistossa. Kuitenkin voi
dosentin-virkaa varten väitellä sellainenkin tiedemies,
joka ei ole yliopistossa oppiarvoa saavuttanut,
mutta julkaisujensa kautta on osoittanut
olevansa täysin perehtynyt edustamaansa
tieteenhaaraan. Dosenttistipendiä (ks. t.) nauttiva d.
on velvollinen pitämään vähintään kaksi luentoa
viikossa. Dosenttitoimestaan on pakko luopua
sen, joka kolmeen vuoteen ilman laillista syytä
on ollut yliopistollista opetustointa
harjoittamatta. Konsistorin ja varakanslerin
harkinnasta riippuu, saako valtion vakinainen
virkamies myös olla dosentintoimessa. Siviili-,
kirkollis- ja koulunopettajaviroissa dosenttivuodet
lasketaan virkavuosiksi. (Y. W.)
Dosenttiapuraha ks.
Dosenttistipen-d i t.
Dosenttistipendit, 24 st 4,000 mk, annetaan
kolmeksi vuodeksi kerrallaan »ansiokkaiksi
tieteellisiksi tutkijoiksi ja eteviksi opettajiksi
osoittautuneille dosenteille" ja jaetaan tiedekuntien
kesken niin, että 8 tulee liist.-kielit., 6
fys.-matem. ja 1 maanvilj.-taloud. osastolle, sekä 3
lääketieteell., 1 lainopill. ja 1 jumaluusopin,
tiedekunnalle; jäljelläolevat stipendit annetaan
tiedekuntajakoon katsomatta. Dosenttistipendiä
saa sama henkilö vain poikkeustapauksissa (nim.
jos hänen jäämistään yliopistoon pidetään
»erinomaisen hyödyllisenä") pitää kauemmin kuin 9
vuotta. (Y. W.)
Dosentuuri (ks. Dosentti), dosentintoimi.
Dosis (kreik.), annos, määrätty paljous
jotakin lääkettä; d. m a x i m a 1 i s, suurin annos,
388
minkä kerrallaan tai päivää kohti saa antaa;
d. refracta, pieni annos. Usealla lääkkeellä
on näet pienissä, usein uusiutuvissa annoksissa
nautittuna toinen vaikutus kuin suuremmassa
määrässä kerran käytettynä; niinpä esim.
apo-morfiini suuremmassa annoksessa synnyttää
oksennusta, pienemmissä käytettynä ysköksien
helpompaa lohkeamista. il. O-D.
Dosisa, evankelinen yliopisto Japanin
Kiotossa ; sen perusti 1875 japanilainen kristitty
Josef Hardy Nisima; teologinen, filosofinen ja
luonnontieteellinen tiedekunta.
Dossi, D o s s o, oik. Giovanni di
Niccolo Lutero (n. 1479-1542), it. taidemaalari,
ferraralaisen koulukunnan etevin edustaja,
yhdisti uskonnollisissa ja mytologisissa
maalauksissaan Rafaelin sielukkaan muodonluonnin ja
venetsialaisten mestarien hienon väriaistin. Hän
sovitti mielellään tauluihinsa rehevän maiseman
taustaksi ja useissa niistä — esim. »Kirke
metsässä" — lisää omituinen, fantastinen piirre
niiden vaikuttavaisuutta. F. L.
Dossier [dossit’] (ransk., < dos = selkä),
asiakirjapinkka, kokoelma asiapapereita,
tavallisesti oikeudenkäyntiasiakirjoja, jotka
koskevat määrättyä asiaa tai henkilöä. -—
Dossier-järjestelmä, sellainen menettelytapa
arkistossa, että samaa asiaa tai henkilöä koskevat
asiakirjat liitetään yhdeksi kokonaisuudeksi.
Dostojevskij [-e’-], Fedor Mihailovits
(1821-81), kuuluisa ven. kirjailija, s. %„ 1821
Moskovassa, jossa isä
oli sotilaslääkäri. Äiti
oli kauppias-sukua.
Perhe oli iso,
toimeentulo niukka, isä
synkkä ja ankara.
Fedor sai hyvän
koulukasvatuksen Moskovassa, mutta äidin
kuoltua perhe siirtyi
Pietariin, jossa Fedor
pantiin 1838
sotainsi-nöörikouluun. Vaikka
teknilliset opinnot
eivät ensinkään
miellyttäneet sairaloisen
herkkää ja
haaveksivaa nuorukaista, joka
käytti kaiken vapaan aikansa kirjallisuuden
lukemiseen, sai hän kuitenkin
insinööritutkintonsa suoritetuksi. V. 1844 hän luopui
virastaan omistaen koko elämänsä kirjalliselle työlle.
Heti ensimäisessä teoksessaan »Köyhää väkeä"
(1845) hän esiintyy köyhien ja murtuneiden
kuvaajana. Siinä oli todellisuuden leima, ja
Belinskij ennusti tekijästä tulevan suuren
taiteilijan, jos hän pysyy uskollisena lahjalleen.
Lähinnä seuraavia D:n julkaisuja Belinskij
piti »hermostuneen loruna". Vaikka yleensä
heikkoja, ovat ne kuitenkin D:n sielunelämän
kehitykselle hyvinkin tärkeitä. Keväällä 1849
kirjailijan elämässä tapahtui suuri käännekohta.
Seurusteltuaan Petrasevskijn (ks. t.) kanssa
hänet tuomittiin 8 vuodeksi pakkotyöhön. Tuomio
perustui siihen että D. yhdessä muiden kanssa
oli levittänyt Belinskijn Gogolille osoittamaa
kirjettä, joka oli »täynnä julkeita lausuntoja
kirkosta ja esivallasta", ja aikonut perustaa kielle-
Dortmund-Emsin-kanava—Dostojevskij
Dostojevskij.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
