Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Drawing-room ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kirjaimisto, joka pääasiassa on samanlainen kuin
kanaralainen. [Caldwell, „A comparativ
grammar of the Dravidian or South Indian family of
languages”, 2:n p., 1875; Burnell, „Elements of
South-Indian Palæography”, 1879;
kansanrunoutta: Gover, „Folksongs of South-India”
(englanniksi tulkittuna), 1872.] (Y. W.)
Drawing-room [drōiŋ rūm] (engl., lyh.
sanoista withdrawing room < withdraw = vetäytyä
takaisin nim. päivällisen jälkeen), etuhuone,
salonki, on Englannissa se huone, johon perhe
kokoontuu ja jossa vieraita otetaan vastaan.
Kuninkaan drawing-room on nimeltään se
vastaanotto, johon hoviesittelyyn itseoikeutetut henkilöt
saapuvat.
Dreadnought [drednōt] oli nimenä
ensimäisellä, 1906 rakennetulla panssarilaivalla, jonka
Englanti rakensi hyväkseen käyttäen vv. 1904 ja
1905 käydyn venäläis-japanilaisen sodan
opetuksia. Sittemmin d. on tullut merkitsemään tätä
laivatyyppiä. D:n erottivat ennen rakennetuista
panssarilaivoista pääasiassa sen suuret mitat ja
tykistö. Keskisuuri tykistö oli jätetty pois ja
pääasestuksen muodosti 10 raskasta 30,5 cm
tykkiä (edeltäjillä oli vain 4 kappaletta).
Torpedovenheiden hyökkäyksen torjumiseksi oli laivalla
kevyttä pika-ammuntatykistöä. Tämän lisäksi
aluksella oli vielä 5 vedenalaista
torpedonheittäjäputkea, jotka edellisen tyypin laivoista
olivat vanhentuneina jääneet pois. Laivan mitat
olivat: pituus 490′ = 149,5 m ; leveys 82′ = 25 m ;
kulkusyvyys 26,5′ = 8,1 m; deplasementti 18,000
tonnia; nopeus 21,5 solmuväliä; 24,700 indikoitua
hevosvoimaa. Miehistö 665 henkeä; hinta 45
miljoonaa mk. Nyt (1910) tämä tyyppi jo on
vanhentunut ja on muodostunut uusi suurempi
ja voimakkaampi „Herkules”-tyyppi.
H. S-tzbg.
Drechsler, Gustav (1833-90), saks.
maataloudellinen kirjailija, v:sta 1871 Göttingenin
yliopiston professori ja sikäl. maataloudellisen
opiston johtaja; 1885 Preussin maa- ja 1887
Saksan valtiopäivillä; v:sta 1889 Greiswaldin
yliopiston kuraattori; kirj. m. m. „Statik des
Landbaues” (1869) ; „Der landwirtschaftliche
Pachtvertrag” (1871).
Dreissensia l. Dreissena, pieni simpukka, joka
on merestä siirtynyt Keski-Euroopan
suolattomiin vesiin. K. M. L.
Drenaasi, dreneeraus, ks. Dreneerata.
Dreneerata (engl. drain, oik. = suodattaa,
kuivata), varustaa dreenillä, s. o.
kumiletkupätkällä, esim. mätäpesä, niin että mätä pääsee
tämän kautta tyhjentymään. Subst.
Dreneeraus.
Drente ks. Drenthe.
Drenthe [-ntte], maakunta koillisissa
Alankomaissa, 2,633 km2. Alavaa (korkein kohta 16 m
yl. merenp.), vaikeasti viljeltävää geesti- ja
suomaata. D. onkin Alankomaiden harvimmin
asuttu maakunta; 169,376 as. (1907) s. o. 63 km2
kohti (koko Alankomaissa vast. luku 174).
Pääkaupunki on Assen. E. E. K.
Drepanon (kreik., = viikate, lat. Drepana l.
Drepanum). 1. Kaupunki Sisilian
luoteiskulmassa, jonka ulkopuolella karthagolaiset
voittivat roomalaisen, konsuli Claudius Pulcherin
johtaman laivaston. Kaupunki on nykyään
mitätön, nimeltä Trapani. — 2. Paikkakunta
Bithyniassa Marmara-meren rannalla. Vanhana aikana
oli siellä lämpimiä lähteitä. Nyt nimeltä Hersek.
E. E. K.
Dresden [-ēs-]. 1. Saksin kuningaskunnan
pääkaupunki, Elbe-virran kummallakin puolen,
516,996 as. (1905). Elben yli on rakennettu useita
siltoja, joista huomattavin Augustus-Brücke
13:nnelta vuosis. Tärkeimmät kaupunginosat
vasemmalla joenrannalla, m. m. Altstadt ja
Friedrichstadt, oikealla Neustadt ja
Antonstadt. Altstadtissa ovat useimmat D:n, „Saksan
Firenzen”, kuuluista rakennuksista ja
taideaarteista. Lähinnä Elben rantaa n. s. Brühlin
terassi. Sen lähistöllä kunink. linna, jossa n. s.
„Grünes Gewölbe”, Euroopan rikkain
jalokivikokoelma. Linnan yhteydessä katolilainen
hovikirkko, barokkityyliä. Siitä luoteeseen
Theaterplatz, jonka vieressä renesanssityylinen
Opernhaus sekä Museum, nykyaikaisen
rakennustaidon paraita luomia, sisältäen
maailmankuulun Dresdenin taidegallerian. Tämän
lounaispuolella, yhdistettynä siihen, on n. s.
Zwinger, yksityiskohdissaan rokoko-tyyliä, mutta
kokonaisuudessaan barokin loistavimpia tuotteita
(Pöppelmannin rakentama 1711-22). Zwingerissä
on useita kokoelmia. — Nämät rakennukset
sijaitsevat länteen Brühlin terassista. Etelään
siitä on Kunstakademie, Albertinum
valtionarkistoineen, muinaismuisto- ja
kuvanveistokokoelmineen, Johanneum, samoin museo (jossa
m. m. erittäin runsas asekokoelma),
Frauenkirche j. n. e. Altstadtista kaakkoon on D:n
suurin puisto, Grosser Garten. — Oikealla Elben
rannalla Neustadtissa, paitsi useita
hallinnollisia rakennuksia, n. s. japanilainen palatsi,
sisältäen kunink. kirjaston (475,000 nidettä) sekä
suuren käsikirjoituskokoelman, ja kunink.
teatteri. — D:n toreille ja avonaisille paikoille, joita
on paljon ja kauniita, on pystytetty lukuisia
muistopatsaita, m. m. August Väkevän
pronssinen, kullattu ratsastajapatsas Neustadtissa, sekä
n. s. Germania-patsas Altstadtissa, Alt-Marktilla.
— D:ssä on useita korkea- ja oppikouluja m. m.
teknillinen korkeakoulu, eläinlääkärikoulu sekä
1705 perustettu, sittemmin laajennettu maalari-,
kuvanveisto-, ja rakennustaideakatemia. — D. on
pääkaupunkina hovin ja ylempäin virastojen
paikka. — Ympäristö on sangen luonnonihanaa,
joka sekin osaltansa lisää sitä matkailija-tulvaa,
mikä vuosittain nousten 300,000:een saapuu D:n
rikkaille taide- ja tiede-aarteille. — Vasta
1860-luvulta D. alkoi saavuttaa merkitystä myöskin
tehdaskaupunkina. Sen hyvä asema
kulkukelpoisen Elben rannalla, rautateitten risteyksessä,
sekä runsaitten kivihiilikerrosten läheisyys ovat
sitten tehneet sen tärkeäksi teollisuuskeskukseksi.
Huomattava erittäinkin on hienompain
koneitten valmistus. Kauppaelämää edistää kaksi
pörssiä, lukuisat pankit y. m. — D., jonka nimi
on slaavilaista alkuperää (drezga = metsä) oli
alkujaan slaavilainen kylä ja mainitaan historiassa
ensi kerran 1206. Kun Saksi jaettiin 1485,
joutui se albertilaiselle sukuhaaralle,
kuuluttuaan aikaisemmin eri maihin, ja on siitäpitäen
ollut sen asuntona ja pääkaupunkina. Juhana
Yrjö II (1656-80) teki sen taiteen keskustaksi,
ja häntä seuraavat, taidetta rakastavat
ruhtinaat, kuten August II Väkevä, jatkoivat samaan
suuntaan. — Seitsenvuotisen sodan aikana D.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
