Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Edgren ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
497
Edgren—Edinburgh
498
naisemansipatsionia. Yhdessä isänsä kanssa hän
kirjoitti Rousseau’n „Émilen" henkeen teoksen
„Essays on a practical education" (1798), joka
tuotti hänelle pilkkanimen
„liyödyllisyys-apos-toli". E:n ensimäinen huomiota herättänyt
romaani oli „Castle Rackrent", virkeä
kansanluonteen kuvaus, johon liittyi yhteiskunnallinen
tendenssi. Sitä seurasivat: ,,Essay on irish bulls’’
(1802), „Popular tales" (1804), „Leonora" (1806),
„Tales of fashionable life" (1809) ja „Absentee"
(1812). Romaani „Patronage" (1814) kuvaa
ylhäisten säätyjen hairahduksia, „Harrington’’
(1817) vastustaa juutalaisvihaa, „Ormond" (1817)
taas liikkuu iiriläisellä pohjalla. Näistä
irlantilaisen kansanelämän kuvauksista sai Walter
Scott ensi sysäyksen kirjoittaa samanlaatuisia
skotlantilaiselta kotiseudultaan. E. ei ollut
mikään suuri runoilija eikä ajattelija, mutta
hänen hyvät kansanelämän kuvauksensa, puhdas
kielensä ja taistelunsa pahetta ja
sydämettö-myyttä vastaan tuottivat hänelle paljon
myötä-tuntoisuutta. [Helen Zimmern, „Mary E." (1883) ;
J. E. Hare, „Life and letters to M. E." (1894).]
J. H-l.
Edgren [edgren]. 1. August Hjalmar
(1840-1903), ruots. kielentutkija ja runoilija;
antautui nuorena ylioppilaana sotapalvelukseen
ja kunnostautui upseerina Yhdysvaltojen
sisälli-sessä sodassa 1862-63. Erottuaan 1870
sotapalveluksesta hän matkusti uudestaan Ameriikkaan
harjoittamaan kielitieteellisiä opintoja, tuli filos.
tohtoriksi ja vaikutti sitten (vv. 1876-1901)
yli-opistonopettajana, ensin dosenttina sitten
professorina, vuorotellen Ameriikassa ja Ruotsissa;
1901 hän tuli Ruotsin akatemian Nobel-laitoksen
jäseneksi. — E:n kielitieteelliset tutkimukset
ovat pääasiallisesti kosketelleet sanskritinkieltä
(esim. ,.Sanskritspråkets formlära", 1883) ja
vertailevaa kielitiedettä (esim. „Jämförande
grammatik; omfattande sanskrit, grekiska, lätin
och gotiska I", 1893). Sitäpaitsi hän on
julkaissut suuren joukon pienempiä tutkielmia,
sanakirjoja ja kielioppeja. E. oli levoton, melkeinpä
seikkailuhaluinen luonne, niinkuin hänen
vaiherikas elämänsäkin todistaa. Mutta samalla hän
oli teräväjärkinen tiedemies, innostunut opettaja
ja etevä administraattori. Sitäpaitsi hän on
esiintynyt syvämietteisenä runoilijana, jonka
aatelyriikassa kuvastuu kaunis surunvoittoinen
maailmankatsomus („Dikter i original och
öfversättning", 1884; ,,Blåklint", 1894, „Brustna
återljuda 1904). R. S.
2. Anne Charlotte E. ks. Leffler,
A. Ch.
Ediili (lat. cedi’lis < ædes - pyhäkkö,
rakennus), roomal. virkamies. Ediilien virka
perustettiin Roomassa nähtävästi niinä aikoina, jolloin
plebeijit hankkivat itselleen turvatun ja
tunnustetun aseman valtiossa. Alkuaan niitä oli kaksi,
jotka kansa (plebs) valitsi vuoden ajaksi
kansantribuunien apumiehiksi (ædiles plebei); nämä
olivat samassa asemassa tribuuneihin kuin
quæstorit (ks. t.) olivat konsuleihin. V. 367
e. Kr., jolloin plebeijit pääsivät konsulinvirkaan
osallisiksi, perustettiin lisäksi kaksi
ediilinvir-kaa, joih in alkuaan valittiin yksin patriiseja
(ædiles curxdes) myöhemmin myös plebeijejä.
Y 44 Cæsar vielä lisäsi 2 e:iä (ædiles ceriales).
Niinä aikoina, joista on varmoja tietoja, ediilien
virkatoimia oli: 1) cura urbis: huolenpito
kaupungin kaduista, rakennusjärjestyksestä,
vesijohdoista, kylpylöistä y. m. 2) cura annonæ:
torikaupan valvonta, mittojen ja vaakojen
tarkastus, huolenpito elintarpeiden tuonnista y. m.
3) cura ludorum: juhlakisojen ja näytäntöjen
järjestäminen (suureksi osaksi omalla
kustannuksella). Virka-asteikossa e:n virka oli
väliaste quæstorin ja prætorin virkojen välillä.
Samoin kuin Roomassa oli muissakin
kaupungeissa usein ediilejä (tav. 2), joilla oli
melkein samanlaiset virkatoimet ja velvollisuudet.
O. E. T. (K. J. H.)
Edikti (lat. èdi’ctum < èdVcere = julistaa),
yleinen asetus tai määräys, hallituksen käsky
tai käskykirja. Tunnetuimpia e:jä on n. s.
Nantes’in e. (ks. t.).
Edinburgh [edinbra, edinbara 1. ednbra],
Skotlannin pääkaupunki, Pohjanmeren lahden,
Forth-vuonon etelärannalla; n. 341,000 as. (1906).
E. on rakennettu kolmelle yhdensuuntaiselle
vuorenharjanteelle, jotka haarautuen sisäisestä
vuoristomaasta ulottuvat kapealle
ranta-alangolle. Vanha kulkutie Englannista Skotlannin
keskusseutuihin noudattaa tätä ranta-alankoa,
joten E. vallitsee tuota Skotlannille niin tärkeää
yhdysväylää, ja on sentäliden muodostunut
Skotlannin valtiolliseksi ja henkiseksi keskustaksi.
E:n tieteelliset laitokset ja huomattavimmat
muistomerkit sijaitsevat sen molemmissa
sisim-missä kaupunginosissa: vanhassa- ja
uudessa-kaupungissa. Näitä erottaa toisistaan puistoksi,
Princes Gardens, muodostettu notkelma, jonka
eteläreunalla kohoaa kalliolla E:n vanha,
muistorikas linna, „Castle"; siitä etelään ja itään
leviää vanhakaupunki ahtaine, usein
kymmen-kerroksisten talojen reunustamme katuineen —
ennen Skotlannin aateliston asuinpaikka —
yhtyäkseen etelässä uudempiin esikaupunkeihin,
ja idässä päättyen 250 m korkeaan, kauniiseen
Arthur’s Seat vuoreen. Paitsi Castlea on
mainittava täällä entinen parlamenttirakennus,
nykyään korkeimman oikeuden istuin, Holyroodin
kuninkaallinen linna, missä m. m. on muistoja
Maria Stuartista, kaupungin vanhin kirkko
St Giles, n. s. Knoxin talo, yliopiston ja
„Royal-Infirmary"n — sairaalan —rakennukset,
viimeksimainitut jo uudemmassa eteläosassa, y. m.
Vanhan ja pohjoisessa olevan uuden kaupungin
välisen laakson poikki vie „the Mound" niminen
valli, jolla ovat Royal Institutionin ja National
Galleryn rakennukset; itään niistä on E:n
pääasema Waverley-Station. Princes Gardenia
rajoittaa pohjoisessa Princes Street, mistä alkaa
uusi kaupunki leveine uudenaikaisine katuineen,
joista St Andre\v’s Square on liikenteen keskusta,
sekä komeine hallinto- ja kauppapalatseineen.
Täällä ovat useimmat E:n muistopatsaat —
Walter Scottin, Burnsin, Livingstonen, Pittin,
Wel-lingtonin, Allan Ramsayn y. m. Idässä tämä
kaupunginosa päättyy Calton Hill nimiseen
kukkulaan, pohjoisessa se liittyy esikaupunkeihin
Water of Leith-joen yli vievien siltojen kautta.
Sivistyslaitoksista tässä ,,uudeksi Ateenaksi"
kutsutussa kaupungissa on mainittava 1582
perustettu yliopisto, jossa (1906) oli 133 opettajaa ja
3,200 yliopp. Yliopistolle on Skotlannista
syntyisin oleva Carnegie antanut suurenmoisia
lahjoituksia. Lisäksi on E:ssä n. k. High School, useita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
