Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai / 533-534 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Egypti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Niilin tulva

tille.). Lännessä raja kulkee Libyan erämaan
halki, ulottuen luoteessa Barkaan asti (23° 45’
it. pit.). 1800-luvun keskivaiheilla E. oli
nykyistään paljoa laajempi. Muhammed Ali ja
hänen jälkeläisensä olivat valloittaneet Nubian,
Kordofanin, Dar Furin y. m. osia Itä-Sudanista,
jopa ulotuttaneet valtansa aina
Somalin-niemimaan rannoille. Silloin E:n pinta-ala oli 2,986,900
km². Mutta n. s. mahdi-kapinan jälkeen se 1882
kutistui nykyiseen kokoonsa 994,300 km²:iin. —
Pintamuodostus. Suurin osa E:n
pinta-alaa on hieta- tai kivikkoerämaata. Vain 27,688
km² on viljelyskelpoista. Ero molempien
maisemamuotojen välillä on hyvin jyrkkä. Niili on
Egyptissä kaiken elämän lähde. Mihin sen vesi
ulottuu, siellä on mitä hedelmällisintä maata,
muualla polttava, kuiva erämaa. E. jakautuu
kahteen osaan: Ala-Egyptiin, johon kuuluu
suistomaa ja kappale Niilin kapeata laaksoa vähän
matkaa Kairon yläpuolelle, sekä Ylä-Egyptiin,
joka ulottuu täältä Vadi Halfaan. — Suistomaa
muodostaa ison kolmiomaisen alan, jonka suurin
leveys on 140 km. Muuten on Niilin-laakso
ahdas ja luikertelee joen mukana monessa
mutkassa. Keskileveys on vain 12-14 km, tuskin
missään se on 25 km leveämpi, yläosassaan
harvoin 7:kään km. Vain yhdessä kohdassa
viljelysmaat laajenevat sen kautta, että joki lähettää
sivuhaaran vasemmalle synnyttäen Fayûmin
keitaan. Niilin länsipuolella olevaa erämaata
sanotaan Libyan, itäpuolella olevaa Arabian
erämaaksi. Erämaa, joka tertiäärikaudella oli
meren peitossa, on nyt kauttaaltaan ylänköä.
Sivahin keitaassa ynnä muutamissa muissa
paikoissa on kohtia, jotka ovat merenpinnan
alapuolella. Vain ⅕ koko erämaanseudusta on 300 m
alempana, kaikki muu korkeampaa.
Niilin-laaksosta kohoaa erämaa penkereittäin, Kairon
kohdalla 200 m:n, etelämpänä Arabian erämaan
puolella aina 1,300 m:n korkeuteen. Punaisen
meren rannalla on vieläkin korkeampia vuoria:
Džebel Um Srid ja Duklian (2,100 m) sekä
Džebel Delpha (2,180 m). Ylänkö on
pääasiallisesti nummuliittikalkkia, jossa on tavattu
runsaasti kivettymiä, tai hietakiveä. Ylempänä joen
varrella on nubialainen hietakivi vallitsevana
vuorilajina. Assuanin kohdalla joki on murtanut
tiensä kapean graniittijonon poikki, joka kulkee
idästä länteen ja muodostaa Niilin ensimäisen
kataraktin (putouksen). — Erämaassa voidaan
erottaa: hietaerämaa (areg)
lentohiekkakumpuineen, kivikkoerämaa (serir) irtonaisine hiekkaa
peittävine kivineen sekä kallioerämaa (hammada).
Monet kuivat jokiuomat (vadi) viittaavat siihen,
että maa ennen on ollut kosteampi. Samaa
osoittavat myös n. s. „kivettyneet metsät",
erämaassa tavattavat kappaleet kovettuneista
puiden rungoista. — Vain harvoissa paikoissa
vihanta keidas keskeyttää erämaan
yksitoikkoisuuden. Libyan keitaista kuuluu 6 Egyptille
nim.: el-Khargeh ja Dackhhel (vanhan ajan „isot
keitaat"), Farfara ja el-Bahrîje (vanhan ajan
„pikku keitaat") sekä el-Gara ja Sivah
(kuuluisat Juppiter Ammonin keitaat). Suurin ja
tärkein keidas on kuitenkin Niilin-laakso itse.
Vuosituhansien kuluessa on joki yläjuoksussaan
kuluttanut vuoria ja kuljettanut mukanansa
liejua, jota se tulviessaan jättää jälkeensä,
tehden alisen Niilin-laakson perin hedelmälliseksi.
Liejukerroksen paksuus on useimmissa paikoin
nykyään 10 m. Suistomaa kasvaa kasvamistaan
merelle päin. Niili on E:n ainoa joki. Järviä
on sensijaan useitakin. Huomattavimmat ovat:
Fayûmin keitaan länsireunalla oleva suolainen
Birket Karûn, vähäinen jäännös entisestä
Moiris-järvestä, johon Niilin vesi virtaa Bahr
Jussuf-kanavaa myöten; useat matalat järvilaguunit,
jotka hiekkavallit erottavat Välimerestä, ja
joista suurin on 67 km pitkä ja keskimäärin 33
km leveä, saarekas ja kalarikas, mutta vain 1-1,5
m syvä Menzaleh.

Ilmanala on terveellistä erämaanilmastoa.
Vuodenaikojen vaihtelut ovat erittäin
säännöllisiä. Vuoden keskilämpö on Aleksandriassa 20,6°,
Kairossa 21,3°, Kosseirissä Punaisen-meren
rannalla 24,6° ja Thebessä 29°. Lämpömäärä
nousee suistomaassa harvoin 30° C, mutta Assuanissa
60° C asti. Ero päivän ja yön lämmön välillä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>