Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Egypti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
547
Egypti 534
(1S03-79), Ibrahimin poika, joka hänkin oli saanut
eurooppalaisen kasvatuksen. Ilän toimitti E:lle
tehtaita, kanavia (Suezin kanava avattiin 1869),
rautateitä, höyrylaivoja, kouluja,
sähkölennätti-men, postin, kansainvälisen tuomioistuimen y. m.
V. 1867 hän sai suoraan alenevassa miespolvessa
periytyvän kediivi (..hallitsija") -arvon ja 1873
melkein täydellisen valtiollisen itsenäisyyden.
Sodilla E:n alue laajennettiin Valkoisen Niilin
lähteille saakka (ks. Baker) sekä
Pohjois-Abes-siiniaan. Kaikki nämä yritykset ja I:n ääretön
tuhlaaminen saivat valtion velat nousemaan päälle
100 milj. puntaa. Rahapulan vuoksi kediivin
itsensä täytyi 1875 myydä omistamansa 176,602
Suez-kanavan osaketta Englannille ja suuri osa
valtion tuloista asetettiin 1876 kansainvälisen
tarkastuksen alle. Vihdoin sulttaani
suurvaltioit-teu pakotuksesta pani Ismailin viralta (kesäk.
26 p. 1879). Hän oleskeli sitten Euroopassa ja
kuoli 1895. Ismailia seurasi hänen poikansa
Tauflk (turk. Tevfik; 1879-92), jonka
pääministeri Riaz pasa ryhtyi tarmokkaisiin
toimenpiteisiin hallinnollisten epäkohtien poistamiseksi.
Raha-asiat järjestettiin kahden Englannin ja
Ranskan asettaman virkamiehen johdolla. Mutta
syysk:ssa. 1881 syttyi Kairossa
kansallis-sotilaal-linen kapina, joka oli tähdätty eurooppalaista
vaikutusta vastaan. Kediivi oli pakotettu
määräämään Serif pasan ministeripresidentiksi ja
kutsumaan kokoon kansanedustajia. Kun nämä
asettuivat kansallismielisten puolelle, muodosti
Mahmud pasa uuden ministeristön. joka
huolimatta kediivin vastarinnasta tarmokkaan
sotaministerin Arabin (ks. t.) johtamana useilla
toimenpiteillä ehkäisi eurooppalaista vaikutusta
hallintoon ja raha-asioihin. Toukokuussa 1882
saapui englantilainen ja ranskalainen laivasto
Aleksandrian edustalle; kesäkuussa syttyi
levottomuuksia Aleksandriassa ja joukko
eurooppalaisia surmattiin. Sen johdosta engl. laivasto kesäk.
11-12 p. pommitti kaupunkia, jonka jälkeen
maalle noussut sotaväki Wolseleyn johdolla
valloitti Arabin linnoitetun leirin Tellelkeblrin luona
(13 p. syysk.) ja valtasi maan.
E. Englannin valvonnan alaisena (v:sta 1882).
Vallattuaan E:n Englanti selitti, että sen
valtaus-armeia jäisi maahan „siksi että maan tila ja
kediivin vallan ylläpitämiseen tarpeellisten
toimenpiteiden suorittaminen myönt.äisivät sen
poistamista". Tämä tila egyptiläisten mielestä
jo aikoja sitten on saavutettu, mutta Englannin
valtausarmeia pysyy edelleen E:ssä, ja vaikka
maa nimeksi kuuluu Turkille ja sen hallitsijana
on kediivi, on Englannin kenraalikonsuli
Kairossa E:n todellinen hallitsija. — Syksyllä 1883
syttyi ylisen Niilin maissa nubialaisten
heimojen keskuudessa n. s. mahdin johtama kapina,
joka E.Itä riisti Sudanin. Kenraali Gordon (ks. t.),
joka lähetettiin tuomaan sinne jäänyttä
varusväkeä, joutui Khartumissa mahdistien käsiin ja
sai itse surmansa (1885). Englantilaisten täytyi
nyt tyytyä varsinaiseen E:iin. He ryhtyivät
suurella tarmolla E:n olojen kaikinpuoliseen
parantamiseen ja vaikka sekä Ranskan salaiset
vehkeet että E:n kansallismielisten tyytymättömyys
ja vastarinta ovat olleet englantilaisille esteenä,
on heidän ponnistuksillaan ollut suurenlainen
menestys. V. 1885 myönnettiin E:lle suurvaltojen
takaama 9 milj. engl. punnan suuruinen laina ja
siitä asti raha-asiat ovat olleet verrattain
hyvällä kannalla. Verotus ja veronkantotapa ovat
kokonaan uudestaan järjestetyt ja fellahien tila
on parantunut. Maanviljelyksen tuottavaisuutta
ovat suuresti lisänneet vanhan 1860-luvulla
valmistetun Niilin padon korjaaminen ja vielä
enemmän uuden padon rakentaminen Assuaniin (ks. t.).
Opetuksen ja oikeuden hoidon alalla on niinikään
tärkeitä uudistuksia toimeenpantu. Poliisilaitos
on järjestetty englantilaiseen tapaan ja armeia
on saatettu sellaiseen kuntoon, että Sudan
voitiin uudestaan valloittaa (1897-1900). Vaikka
englantilaisten toimenpiteet epäilemättä ovat
olleet E:lle ja sivistykselle yleensä suureksi
hyödyksi, vihataan heitä maassa ja kansallismielinen
puolue odottaa päivää, jolloin E. on egyptiläisten
oma. Englannin vaikutusta vastustavalle
kannalle asettui hallituksensa alussa itse nykyinen
kediivi Abbas II II i 1 m i (v:sta 1892), kunnes
lordi Cromer (ks. Baring 4) lujuudellaan sai
hänet nöyrtymään. Viimeaikoina
„nuoregypti-läiset" ovat ruvenneet vaatimaan perustuslaillista
valtiomuotoa E:liekin.
[Muinais-E:stä: ranskalaisen retkikunnan
„Deseription de 1’Égypte" (1809-13, uusi painos
1821-30), Rosellini, „Monumenti dell’ Egitto e
della Nubia" (1832-44), Lepsius, „Denkmäler aus
Agypten und Äthiopien" (1849-59, 1897-1904),
J. F. Champollion’in, Brugschin, de Rougén,
Ma-rietten, Dtimiehenin, E. von Bergmannin, Piehlin
y. m. teokset, sekä „Egypt exploration fund"in
julkaisut ,,Archæological survey of Egypt" (v:sta
1890) ja ,,Egyptian research account" (v:sta
1896). -— E:n vanhaa historiaa ovat esittäneet,
saksaksi Brugsch (1877), Ed. Meyer (,,Geschichte
des Altertums", 1-2, 2:nen pain. 1908, ,,Geschiehte
des alten Ägyptens", 1887), Wiedemann
(1884-88, 1891), SteindorfT (1900), Fr. W. v. Bissing
(1904), ranskaksi G. Maspero, englanniksi
Flin-ders Petrie (1894-1905), I. H. Breasted (1905),
MahaiTy, ,,IIistory of Egypt under the Ptolemaic
dynasty" (1899), I. G. Milne, „History of Egypt
under roman rule" (1898). — E:n uudempaa
historiaa 640 jälkeen: Weil, „Gesch. des
Abba-sidenkalifats in Agypten" (1860), Quatremère,
„Histoire des Sultans Mamlouks" (1837-41),
Paton, „His†ory of Egyptian revolution from the
period of the Mamalukes to the death of
Mohammed Ali" (1870), Mouriez, „IIistoire de Méhémet
Ali" (1855-58), Milner, „England in Egypt"
(7:s pain. 1899), K. Hron, „Ägypten und die
ägyptische Frage" (1895), Bourget, „La France
et 1’Angleterre en Égypte" (1897), D. A.
Came-ron, „Egypt in the nineteenth century" (1898),
Bréhier, „L’l’0gypte de 1798 à 1900" (1901),
Dieey, „Story of the Khedivate" (1902), C. de
Freycinet, „La question d’Égypte" (1905), A.
Col-vin, „The making of modern Egypt" (1906). —
Uskontoa: A. Wiedemann, ,,Die Religion der
alten Ägypter" (1890), H. Brugsch, ,,Religion
und Mythologie der alten Ägypter" (1891),
E. A. W. Budge, „Gods of the Egyptians" (1902),
A. Erman, „Die ägyptische Religion" (1905),
H. O. Langen esitys Chantepié de la Saussaye’n
teoksessa ,,Lehrbueh der Religionsgeschichte". —
Arkeologiaa ja taidehistoriaa: Perrot ja Chipiez,
„Histoire de 1’art dans l’antiquité" (1, 1882),
G. Maspero, ,,L’Archéologie égyptienne" (1907),
W. Spiegelberg, ,,Gescliichte der ägyptischen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
