Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eläintarhan rata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
649
Eläintarhan rata—Eläintiede
mattomille sairaille y. m. — Varsinainen E:u
puisto on kaupungin suurin ja ulkomuodoltaan
ehkä luonnonmukaisin. Keskellä E:aa, kunnaalla
Töölön-lahden pohjoispuolella on helsinkiläisen
liikemiehen ja lahjoittajan Henrik Borgströmin
(ks. t.) rintakuva pystytetty muistoksi hänen
ansioistaan ja harrastuksestaan puiston
aikaansaamiseksi. Tämän vieressä sijaitsevat entisen
Helsingin puutarhayhdistyksen nyk. kaupungin
omistamat kasvihuoneet ja taimitarha, nekin
Borgströmin aloitteesta syntyneitä. Koilliseen
näistä sijaitsee hauskalla paikalla Alppilan
(ks. t.) ulkoravintola ja edempänä E.-alueella ovat
uusi, suuri urheilukenttä ja korkealla
Vesilinna-vuorella, josta on laaja näköala, ,,vesilinna"
(kaupungin vesisäiliö). — Mainittu
kaupunginosa sai nimensä siitä, että puistoon aiottiin
perustaa eläintarha. — Rautatienpysäkki.
K. S. & W. S-m.
Eläintarhan rata, Suomen ensimäinen ja
toistaiseksi ainoa puinen polkupyörärata Hel-
Elilintarhan polkupyörärata.
singin Eläintarhassa. Tällä radalla, jonka
ympärys oli 333 ’/a m ja jota kolmelta puolelta tuuhea
sekametsä suojasi, toimeenpantiin vv. 1897-1000
miltei kaikki huomattavimmat
polkupyöräkilpai-lumme, joista vuosittain aina jotkut olivat
kansainväliset. Sittemmin laiminlyötiin kuitenkin
radan hoito siihen määrin, että se, lahonneena
ja rappeutuneena, tuomittiin purettavaksi 1903.
Samalle paikalle rakennetaan parhaillaan suurta
urheilukenttää. -Islcm-.
Eläintarhat, puistoja, joissa pidetään koti- ja
ulkomaisia eläimiä elävinä yleisön opiksi ja»
huviksi (alkuaan metsästystärkoitusta) tai
tieteellisiä havaintoja varten. Vanhimpia ja
kuuluisimpia Euroopassa on Pariisin „Jardin des
plantés" (perust. 1794) ja Lontoon eläintiet.
tarha (perust. 1828). Näitten jälkeen
perustettiin useita eläintarhoja Euroopan (Amsterdam,
Antverpen, Berliini, Frankfurt a. M.. Hampuri,
Kööpenhamina y. m.) ja muiden maanosien
suurkaupunkeihin. Suomessakin on Helsingin
Korkeasaaressa pienehkö eläintarha. K. M. L.
Eläintenpalvelus perustuu animistiseen (ks.
Animismi) luonnonpalvelukseen.
Luonnon-ihminen, joka on taipuvainen palvelemaan
kaikenlaisia luonnonesineitä, kohdistaa palvelunsa
myöskin eläimiin, varsinkin sellaisiin, jotka
hänelle ovat erityisesti hyödyllisiä tai
vahingollisia, tai muuten herättävät hänen huomiotansa.
Suurimmassa määrässä harjoitettiin
eläinten-palvelusta vanhassa Egyptissä (ks. Apis).
Jumalat kuvattiin siellä myöskin yleisesti
eläin-päisiksi (ks. Ammon). Intian
muinaisuskonnossa pidettiin lehmää pyhänä nähtävästi sen
hyödyn tähden, jota tämä eläin ihmisille tuotti.
Vahingollisten eläinten palveluksesta on sangen
yleinen käärmeenpalvelus esimerkkinä.
Suomensukuisten kansojen keskuudessa on
karhunpei-jaisilla ollut ilmeisesti uskonnollisen palveluksen
luonne. — Kuu kansa uskonnollisesti kohoaa
korkeammalle kannalle, ja sen jumalat
inhimillistyvät, taukoo varsinainen eläintenpalvelus ja
palveluksen esineenä olleet eläimet pyhitetään kukin
omalle jumalalleen (Kreikassa oli käärme Pallas
Atheualle pyhitetty, Roomassa Marsille susi,
Minervalle pöllö j. n. e.). E. K-a.
Eläinten rauhoitus ks. Rauhoitus, vrt.
myös Kalastus ja Metsästys.
Eläintiede 1. eläinoppi 1. zoologia 1.
t s o o 1 o g i a, tiede, jonka tehtävänä on eläinten
kaikinpuolinen tutkiminen. Tämän tehtävän
suorittamisessa vallitsevien erilaisten näkökohtien
mukaan e. jakaantuu eri tutkimushaaroihin.
Morfologia, muoto-oppi, selvittelee eläinten
muoto- ja rakennesuhteita. Lähtökohtana tässä
työssä on yksityisten eläinten ulkopuolisen ja
sisäisen rakenteen selvittely (eläinleikkely,
zoo-tomia, anatomia) ja vertailu muihin eläimiin,
vertaileva anatomia. Mikäli
morfologinen tutkimus kohdistuu eläinten eri
muoto-asteitten seuraamiseen ja vertailemiseen eläinten
kehittyessä munasolusta lopulliseen muotoonsa,
niin sitä sanotaan vertailevaksi
kehitysopiksi (sikiöoppi, embryologia, o n t
o-genia). Muinoin eläneet kivettyminä
säilyneet eläimet ovat lähinnä e 1 ä i n p a 1 e o n t
o-logian eli paleozoologian
tutkimusesi-neinä. Vertailevan anatomian, kehitysopin ja
paleozoologian avulla saatuihin tuloksiin
perustuu pääasiallisesti fylogeneettinen
tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää
eläinryhmien polveutumista (eläinsukupuun
kehitystä) maapallon historian kuluessa ja eläinten
todellista (perinnöllisyydestä johtuvaa)
sukulaisuutta. Eläinten leveneminen maapallolla
vaakasuoraan suuntaan päiväntasaajalta napoihin ja
pystysuoraan suuntaan merien syvimpiin
syvyyksiin ja vuorten korkeimmille huipuille on
eläin-maantieteen ala. Eläinten elollisia ilmiöitä
selvittää fysiologia, joka ahtaammin
käsitettynä kohdistuu elinten toimintoihin (myös
eläinten sieluelämään, vaistoihin), laajemmin
käsitettynä lisäksi eläinten elämäntapoihin,
sikiämiseen, keskinäisiin vuorosuhteisiin
(eläinbiologia, e k o 1 o g ia). Eri eläinmuotojen,
sukupuuttoon kuolleitten ja nykyään elävien,
selittäminen tunnettavien ominaisuuksiensa
mukaan kuuluu e 1 ä i n s y s t e m a t i i k a 11 e. Se
tähtää ..luonnollisen järjestelmän" luomista, jossa
parhaiten kuvastuu yksityisseikkoja myöten eri
eläinten läheisempi tai kaukaisempi keskinäinen
sukulaisuus; se nojautuu kaikilla eläintieteen
aloilla saatuihin tuloksiin.
Kokonaisuudessaan e. on laajemman tieteen,
kaikkia eliöitä käsittelevän biologian haara.
E: n päätutkimusmetodi on vertailemine n,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
