Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Emäpeili ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
675
mistään kahdesta panneau-kuvasta
(Ateneumissa) sekä tämän paviljongin taideosastossa
olleista tauluistaan. E:n seur. maalauksista on
mainittava valtioneuvos Th. Reinin muotokuva
(yliopistossa) v:lta 1901, valtion palkitsema,
Savitaipaleen kirkon alttaritaulu ,,Kristus
Getse-manessa" (toisinnos Ateneumissa) v:lta 1902
sekä v:lta 1904 puoliympyriäinen öljymaalaus
„Kulta-aika" (yliopiston kirjastossa), joka
muodosti E:n tuotannossa tärkeän käänteen,
osoittaen siirtymistä entisestä ruskean- ja
harmaan-voittoisesta värityksestä heleämpään ja
valoisampaan koristeelliseen värinkäsittelyyn, jossa
hän itsenäisesti on sulattanut ulkom.,
varsinkin ranskal. impressionisteilta saamansa
vaikutukset. Hovingin stipendillä E. oli 1905 Italiassa.
Saatuaan jo 1903 H. Simbergin kanssa
toimek-seen varustaa Tampereen Johanneksen kirkon
maalauksilla, hän maalasi 1906-07 sen
alttari-seinälle monumentaalisen freskon
„Ylösnouse-mus" (vasemmanpuolisen osan toisinnos
öljymaalauksena Antellin kokoelmissa), jossa
pääteoksessaan E. saavutti meikäläisistä
taiteilijoistamme parhaan ennätyksen uudenaikaisessa
valonmaalauksessa ja alastoman ihmisruumiin
kuvauksessa. E:n aloitteesta ottivat useat
Suomen taiteilijat osaa 1908 Pariisin syyssalonkiin
(„Salon d’automne"), jossa E. oli komissariona
ja jonka ,.sosietääriksi" hänet valittiin. Kev.
1909 E. maalasi Albert Edelfeltin erittäin
väri-voimaisen muotokuvan (Uusmaal. osakunnalle).
Paitsi useita henkilö- ja muotokuvia E. on myös
maalannut paljon maisemia ja ,,stilleben"-tauluja
sekä harjoittanut ,,vernis mou"-etsausta ja
kivi-piirrosta.
E. on maamme etevimpiä maalareita, hänellä
on harvinaisen voimakaspiirteinen
taiteilija-luonne ja persoonallinen tyyli. E. alkoi meillä
ensimäiseksi vastustaa naturalismia ja rupesi
noudattamaan symbolismia. Luovuttuaan siitä
pian hän tavoittaa nykyään yksinomaan
maalauksellista vaikutusta ja pyrkii koristeelliseen
yksinkertaisuuteen ja leveäpiirteiseen
käsittelyyn, pannen pääpainoa luonteenomaiseen
liikkeeseen. Muodon täydellisenä hallitsijana,
hieno-aistisena koloristina ja ennen kaikkea
impressionistisena valonmaalaajana E. on nuorekkaalla
kehityskykyisellä taiteellaan saavuttanut
merkki-sijan uusimmassa maalaustaiteessamme. E. R-r.
Encken komeetti, se määräkautisista
pyrstötähdistä, jolla on lyhin kiertoaika (3,s v), ja
joka radallaan tulee lähimmäksi aurinkoa. Tätä
koskevia havaintoja on olemassa jo v:lta 1786
ja siitä alkaen kuin sen radan 1819 huomattiin
olevan määräkautisen, on se ollut säännöllisten
havaintojen ja laajojen laskelmien esineenä.
E n c k e (ks. t.) huomasi kiertoajan yhtämittaa
vähenevän ja oletti tähän syyksi
maailmanava-ruudessa olevan vastustavan väliaineen. Tämä
hiljentää nopeutta, jolloin auringon vetovoima
pääsee voitolle ja pyrstötähti lähenee aurinkoa.
Myöhemmin Backlund (ks. t.) on osoittanut
kiertoajan vähenemisen vaihtelevan eri
määrä-kausien aikana ja että nopeuden väheneminen
sattuu pyrstötähden ollessa määrätyn matkan
päässä auringosta eikä sen läheisyydessä.
Mahdollisesti tämä ilmiö johtuu siitä, että
pyrstötähti joutuu yhteen tai useampaan
meteoriparveen. A. D.
676
Enclos, N i n o n d e 1’ ks. L’E nelos.
Encyklika (mlat. ency’clica < kreik. enkyklos
= pyöreä) 1. Littera encyelicæ, piispojen,
vars. Rooman paavien kiertokirje, joka oli aiottu
määrätylle kirkkojen piirille tai ryhmälle.
Tällaisen kirjeen muotoa Pius IX usein käytti
tiedonannoissaan. Tunnetuin on hänen encyklikansa
’la 1864, johon liittyi kuuluisa syllabus (ks. t.) ;
tätä encyklikaa, joka tuomitsi kaiken
yhteiskunnallisen vapauden sekä uskonnollisen
suvaitsevaisuuden, voidaan pitää n. s. kulttuuritaistelun
johdantona. k. ö.
En corps [ä kö’r] (ransk.), kokonaisuudessaan,
yhdessä.
Encyklopedia ks. Ensyklopedia.
Endarteritis (kreik. endon = sisällä, ja artéri’a
= valtimo), valtimon sisäkalvon tulehdus.
Endeeminen (kreik. en = -ssa, ja démos =
kansa), biol., kasvi- tai eläinlaji, joka esiintyy
ainoastaan rajoitetulla alueella, vrt. myös E
n-d e m i a.
Endemia (kreik. en = -ssa, ja dëmos - kansa).
kotiperäinen, paikkakunnallinen tauti, joka
erityisten olosuhteiden vuoksi usein ilmenee
jollakin paikkakunnalla tahi taukoamatta vallitsee
siellä, niinkuin esim. vilutauti (malaria)
suoperäisillä mailla, kaulakupu (struma)
muutamissa vuorilaaksoissa j. n. e. Endeeminen tauti
voi sen kehitykselle suotuisissa oloissa muuttua
luonteeltaan epideemiseksi vaeltaen
kotipaikkansa rajain ulkopuolellekin. Niinpä
Ganges-virran laaksossa kotoinen kolera silloin tällöin
leviää Eurooppaankin ulottaen retkeilynsä
Suomeen saakka. m. o-b.
Endemismi, endemiana (ks. t.) esiintyminen.
Endermaattinen menetelmä (kreik. en =
sisässä, ja derwa = iho), ennen käytetty
hoitelu-tapa, jossa, saattamalla iho nilelle, pyrittiin
orvaskettä vailla olevasta ihon kohdasta saamaan
lääkkeitä imeytymään ruumiiseen. E. on
nyttemmin saanut väistyä hypodermaattisen
menetelmän tieltä, jossa ruiskutetaan lääkkeitä ihon
alle. m. o-b.
En détail [à deta’j] (ransk.),
yksityiskohtaisesti, perinpohjaisesti.
Endivia (Civhorium endivia), tavalliselle
siku-rille aivan lähisukuinen ja sitä paljon
muistuttava yksivuotinen kasvi, jota varsinkin
Etelä-Euroopassa yleisesti viljellään salaatiksi.
Menestyy myös pohjoismaissa ja oli jo 1600-luvulla
tunnettu meilläkin, vaikka sen viljelys sittemmin ei
ole voittanut alaa. vrt. Sikuri ja Salaatti.
(J. A. W.J
Endlicher [-nt-], Stephan Ladislaus
(1804-49), itävalt. kasvitieteilijä, professori
Wie-niu yliopistossa. Teoksessa ,,Genera plantarum
secundum ordines naturales disposita" (1836-50)
hän esitti luonnollisen kasvijärjestelmän, n. s.
„E:n järjestelmän". ks.
Ivasvijärjestel-m ä t. (J. A. W.)
Endocarditis ks. E n d o k a r d i t i s.
Endogamia (kreik. endon = sisällä, ja gamein
= naida), omasta heimosta naiminen, vrt. E k s
o-g a m i a.
Endogeeninen (kreik. endon = sisällä, ja
ge-ne’in = syntyä). 1. Kasvit., sisäsyntyinen,
elin, joka syntyy kasvin sisässä, ja jonka,
kasvaessaan esille, täytyy murtautua ympäröivien
solukkojen läpi, esim. juuren haarat. — 2. Geol.,
Encken komeetti—Endogeeninen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
