Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eriobotrya ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
781
Eriobotrya—Eris
782
keästi rikkoo vanhempiansa vastaan; varsinkin
Erinys vainoo metsästäjiittären puvussa Orestesta.
Antiikkisen vaasimaalauksen mukaan.
Mutta yleensäkin he kostavat murhatun puolesta
surmaajalle sekä rankaisevat muitakin julkeita
ilkiöitä. E:t käsitettiin luvultaan
epämääräisiksi; vasta verrattain myöhään niitä on
kuvailtu olevan kolme: Alekto, Tisiphone, Megaira.
Heidät ajateltiin kauhistuttaviksi,
vertatihku-v iksi, käärmetukkaisiksi hirviöiksi, jotka
metsästäjäin tai ajokoirain tavoin ajoivat
rikoksentekijöitä, keksien näille lukemattomia tuskia ja
tehden heidät kauhuhulluiksi. — E:t ovat
He-siodoksen mukaan Uranoksen (taivaan) ja Gaian
(maan) lapsia; tavallisesti ne kuitenkin
mainittiin yön tyttäriksi. — Tämänkaltaisia
haltijattaria on eri paikoin palveltu eri nimillä,
usein eufemistisillä; niitä ovat Eumenides
(hyvänsuovat, esim. Argoksessa) ja Semnai
(kunnianarvoisat 1. pyhät, joilla Ateenassa oli
pyhäkkönään pimeä kalliorotko Areopagi-vuoren
juurella). — Kreikan kansan suurena
nousu-aikana nuo vanhat räikeät mielikuvat eivät
jalompia sieluja enää tyydyttäneet. Niinpä
Aiskhylos Eumenides-tragediassaan, jonka
pääaiheena on siirto vanhasta, loppumatonta
verikostoa vaativasta suku-oikeudesta valtion
huostassa olevaan oikeudenhoitoon, kuvaa mitenkä
Orestesta vainonneet julmat E:t muuttuvat
lempeiksi suojelusjumaliksi, jotka, kun heidän
edustamaansa pyhää oikeutta pidetään kunniassa,
takaavat Ateenan kansalle kaikkinaisen
menestyksen. — Samoina kuin kreikkalaisten E:t
pidettiin roomalaisen kansanuskon furioita
(raivottaria). ks. F u r i a. O. E. T.
Eriobotrya japonica, ruusukasvien heimoon
kuuluva pieni japanil. hedelmäpuu, jota
viljellään kaikkialla lämpimissä maissa. Lehtien
yläpinta kiiltävä, alapinta villakarvainen, hedelmät
aprikoosin näköisiä, hyvänmakuisia. Kypsyvät
Italiassa toukokuun keskivaiheilla. (J. A. .)
Erioikeus 1. privilegi, erityiselle
yhteiskuntaluokalle tai paikalliselle yhdyskunnalle
suotu erikoisoikeus eli sellainen laissa turvattu
etu, jota eivät kaikki valtion kansalaiset nauti
hyväkseen. Erioikeudet ovat mitä lähimmin
kuuluneet vanhaan säätylaitokseen, sellaisena
kuin tämä aikoinaan on ollut olemassa
useimmissa Euroopan maissa, sekä samalla
säätyedus-tukseen, joka tavallaan on ollut nykyaikaisen
kansanedustuksen edeltäjä. Erioikeudet, joista
useissa maissa vieläkin on jälkiä olemassa, ovat
ylimalkaan olleet osaksi yhteiskunnallista, osaksi
valtiollista luonnetta. Edellisten perusteella
johonkin erityiseen kansanluokkaan kuuluvilla
henkilöillä on ollut esim. yksinomainen oikeus
eräänlaisen kiinteän omaisuuden omistamiseen,
edelleen he ovat olleet vapautetut useista
veroista ja rasituksista, vapaammin kuin muut
kansalaiset saaneet harjoittaa elinkeinoja taikka
käytellä eräänlaista julkista valtaa alaisiinsa
nähden j. n. e. Nämät edut ovat siis olleet
milloin puhtaasti yksityisoikeudellista, milloin
osittain julkisoikeudellista laatua. — Valtiollisessa
suhteessa erioikeudet usein ovat suoneet
asianomaisen kansanluokan jäsenille yksinomaisen
pääsyn korkeihin valtionvirkoihin, mutta ennen
kaikkea on mainittava oikeus muodostaa
valtio-sääty, joka yhdessä muitten säätyjen kanssa on
muodostanut erinäisiä valtiollisia tehtäviä
harjoittavan ja hallitsijan valtaa rajoittavan
sääty-eduskunnan. Erinäiset syyt: pyrkimys
valtiolliseen keskitykseen ja lujempaan hallitsijavaltaan
sekä myöhemmin laajeneva kansalaisvapaus ja
yleisten kansalaisoikeuksien toteuttaminen y. m.
ovat poistaneet vanhojen erioikeuksien
merkityksen tai ainakin suuresti vähentäneet sitä.
Ruot-salais-suomalaisessa (sittemmin Suomen)
oikeudessa on erioikeuksilla, yhteydessä koko
säätylai-tokseu kanssa, ollut mitä suurin valtiollinen ja
yhteiskunnallinen merkitys, joka on ulottunut
aivan viime aikoihin asti (ks.
Säätyeri-oikeudet). — Erioikeuksista eli privilegeistä
puhutaan useasti silloinkin, kun jonkun erityisen
maa-alueen asukkaille on suotu joitakin
oikeuksia, joita valtion muut asukkaat eivät samalla
tapaa nauti, esim. kun vastavalloitetun
maakunnan asukkaitten on sallittu säilyttää vanhat
lakinsa tai osa niistä. Entisaikoina erityisille
kaupungeille hyvin usein turvattiin kaupan ja
elinkeinojen alalla oikeuksia, jotka eivät kuuluneet
muille kaupungeille. Meidänkin maamme
kaupungit ryhmittyivät aikoinaan kolmeen eri
luokkaan kaupankäyntioikeutensa laajuuden mukaan;
vasta v. 1S68 kumottiin kokonaan nämät
enver-taisuudet. — Kirkolliset yhdyskunnat, yliopistot
y. m. nauttivat useimmissa maissa tärkeitä
erioikeuksia. Onpa joskus puhuttu yksityisille
henkilöillekin kuuluvista erioikeuksista, mutta
ny-kyänsii puhutaan silloin sopivammin patentista
ja yksinoikeudesta (monopolista). — ks.
Sääty-erioikeudet, Säädyt, Säätylaitos,
Säätyeduskunta. R. E.
Eriometri (kreik. eriön = villa, ja metron =
mitta), villamittari, oli erityisesti rakennettu
kone, jonka avulla villasyiden paksuus voitiin
määrätä. Nykyään suoritetaan mittaus
tieteellisiä tutkimuksia varten mikrometriskaalalla,
joka on sovitettu mikroskooppiin.
Käytännöllisesti suoritetaan villan paksuuden määräys
lajittelupaikassa kokemukseen perustuvalla
silmä-määrällä. E. J. S.
Eriomys ks. V i 11 a h i i r e t.
Eriopliorum ks. Niittyvilla.
Eriophyes ks. A k ä m ä t.
Eriphyle f-phy’lë], kreik. taruhenkilö. ks.
A 1 k m a i o n ja A m p h i a r a o s.
Eripuit coelo fulmen sceptrumque tyrannis
(lat.), ,,hän riisti salaman taivaalta ja valtikan
tyranneilta"; säkeen omisti D’Alembert B.
Franklinille.
Eris, kreikkalaisilla eripuraisuuden jumalatar,
Homeroksen mukaan Areen (ks. t.) sisar ja to-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
