Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ernst ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
795
Erotematiikka
—Erotustariffi
796
n. s. peneplaauiksi (ks. t.). — E.-sanaa on
käytetty myös laajemmassa merkityksessä,
jolloin sillä tarkoitetaan muidenkin kuluttavien
vaikuttimien toimintaa, siis myös jään
(eksa-ratsioni), tuulen (deflatsioni), ja aaltojen
(abra-sioni). P. E.
Erotematiikka (kreik. erö’tcma = kysymys),
taito tehdä sopivia kysymyksiä. — E r o t
e-m a a 11 i n e n, kysymysten muodossa tapahtuva
(esim. e. opetusmenetelmä ja e. opetusmuoto),
vrt. A k r o a m a a 11 i n e n.
Erotiikka (kreik. erötiko’s = eroottinen), oppi
lemmestä, lemmentaito; lemmenilmaukset,
lem-menelämä; eroottinen runous (ks.
Eroottinen).
Erotomania (kreik. eräs = rakkaus, ja mani’a
= raivo), rakkaudenhulluus, mielenhäiriö, jossa
sukupuolisella kiihottumisella on pääosansa.
Erottaminen 1. erilleen ottaminen
oikeudellisessa merkityksessä tulee kysymykseen
ulosmittauksessa, konkurssissa ja yhteistä pesää
jaettaessa. Velallinen saa nimittäin erottaa
ulosmittauksessa ulosmitattavasta ja konkurssissa
konkurssipesään menevästä omaisuudesta
erinäisiä laissa nimitettyjä omaisuusesineitä, kuten
omansa ja perheensä tarpeelliset pito- ja
makuu-vaatteet, hartauskirjat, vihki- ja kihlasormukset,
lasten koulukirjat, sekä papit, virkamiehet,
sotilaat, lääkärit ja kätilöt, mitä he virkansa ja
ammattinsa harjoittamiseen välttämättä
tarvitsevat; välttämättömien elatusneuvojen
puutteessa voivat velalliset sitäpaitsi saada erottaa
yhden kuukauden elintarpeet sekä
välttämättömät työkalut tahi muuta irtainta,
viimemainittua ei kuitenkaan päälle 30 tahi, jos velallisella
on perhe elätettävänä, 75 markan arvoon.
(Suomen Suuriruhtinaanmaan Ulosottolaki jouluk. 3
p:ltä 1895, 4 luvun 5 § sekä marrask. 9 p:nä
annetun konkurssisäännön 45 §, sellaisena kuin
se kuuluu ensiksimainittuna päivänä annetussa
Keis. asetuksessa). Konkurssipesästä on myös
erotettava se velallisen pesässä ollut omaisuus,
joka on jonkun toisen omaa. — Ulosmittauksen
tapahtuessa yhteisessä pesässä toisen puolison
velasta voi toinen puoliso ilman muuta ottaa
erilleen oman yksityisen omaisuutensa, mutta jos hän
tahtoo erottaa naimaosansa, tulee hänen
säädetyssä järjestyksessä hakea pesäeroa (ks. t.).
Samaten jos toisen aviopuolison kuollessa jälkeenjäänyt
puoliso tahi ensiksimainitun perillinen tahtoo
erottaa oman pesäosansa tahi jos, kun
jälkeenjäänyt puoliso tahi kuolleen puolison perillinen
on luovuttanut vainajan pesän, joku muu
kuolinpesän osakas tahtoo ottaa erilleen jotakin taikka
jos se, joka. on luovuttanut naimaosansa, tahtoo
erottaa yksityisen omaisuutensa, on sitä
haettava oikeudelta määräajan kuluessa, jolloin
menetellään samoin kuin pesäeroa haettaessa. —
Etuosan erottaminen ; ks. Et uo s a. — Maan
erottaminen ; ks. Osittaminen. — Liikamaan
erottaminen; ks. Liikamaa. K. H-a.
Erottaminen kumppaneista ks. K o u 1
u-rangaistukset.
Erottaminen oppilaitoksesta ks. K o u 1
u-rangaistukset.
Erotuomari (ruots. skiljedomare, saks.
Schieds-richlcr, ransk. arbitre, engl. itmpire), henkilö,
joka. kilpailussa valvoo, että kilpailut
tapahtuvat voimassa olevien sääntöjen mukaisessa jär-
jestyksessä, sekä ratkaisee kaikki niissä
ilmaantuvat riidat ja valitukset. Tarpeen vaatiessa
hän saattaa hairahtuneelta kilpailijalta riistää
oikeuden ottaa osaa kilpailuun, eikä yleensä käy
hänen päätöksestään valittaminen. Jos kilpailun
tulos julistetaan voimattomaksi tahi siitä ei
selviä, kuka on voittajana suoriutunut, määrää
erotuomari milloin ja missä kilpailu on uudistettava.
Kansainvälisissä mestaruuskilpailuissa toimivan
erotuomarin valitsee tav. liittohallitus tähän
toimeen. -Iskin-,
Erotuskulta (saks. Scheidegold), kulta, joka
on saatu erottamalla sitä hopeasta ja kuparista
typpihapolla. Edv. Hj.
Erotuskynnys (saks. Unterschiedsschwelle).
Aistimuksia (vrt. Aisti) tutkittaessa
huomataan, että kiihottimen voimakkuuden lisäys
vaatii määrätyn, eri aistien alalla erilaisen
suuruuden, ennenkuin se saa aikaan mitään
havaittavaa aistimuksen voimakkuudenlisäystä (siten
esim. painokiihottimen, joka painaa kättä,
täytyy lisääntyä n. ’/« entisestä voimakkuudestaan :
valokiihottimen edullisissa oloissa ainoastaan
n. 1/ion). Tätä kiihottimen lisäyksen suuruutta
sanotaan, noudattamalla saksal. kielenkäytäntöä.
kysymyksessä olevan aistin e:ksi. (vrt. K i i h
o-tuskynnys.) A. Gr.
Erotustariffi 1. differentsiaalitariifi
on sellainen tariffi, joka poikkeaa samalla alalla
yleisesti voimassa olevista perusteista.
Rautateillä erotustariffeja esiintyy monenlaisia,
etupäässä tavaraliikenteessä. Mitä kaikkia
erotus-tariffeina on ]iidettävä, siitä eivät mielipiteet
kuitenkaan ole vielä vakaantuneet. Jos tälle
käsitteelle annetaan laajempi sisällys kuin mitä
edellä on esitetty, on erotustariffin tavallisin
muoto — joka on myöskin Suomen rautateillä
käytännössä — se, että kuljetusmaksu km:ltä
alenee matkan pituuden mukaan; toinen
tunnettu muoto on vyöhyketariffi (ks. t.).
Äärimmäisyytenä taas on n. s.
rahtidispari-teetti. joka on käytännössä silloin, kun
kuljetus tulee pitemmältä matkalta sinänsäkin
(absoluuttisesti), eikä vain suhteellisesti kultakin
km:ltä, halvemmaksi kuin lyhyemmältä
matkalta. Tällaisia keinoja käytetään kilpailtaessa
joko toisten ratain taikka vesiteiden kanssa.
Samoin kilpailutarkoituksessa menetellään myös
siten, että yleisestä kuljetustaksasta, jota
liikennöitsijäin enemmistöön nähden noudatetaan,
tehdään salaisten sopimusten nojalla muutamien
erityisesti suosittujen hyväksi poikkeuksia (n. s.
refakt s ioneja, ks. t.). Tätä keinoa käytetään
varsinkin Ameriikan jättiläistrustien välisissä
taisteluissa. Tällainen menettely, samoin
rahti-dispariteetti, on kielletty useimpien maiden
lainsäädännössä. Erotustariffeja on laadittu myös
siten, että taksa on alempi kuljettaessa
päinvastaiseen suuntaan kuin minne liikenne
tavallisesti käy, ja että myönnetään alennusta
sellaisina vuodenaikoina, jolloin liikenne on muuten
tavallista pienempi. Tällaisia liikenteen
vilkas-tuttamiskeinoja käytetään etupäässä yksityisillä
radoilla. Mutta erotustariffeja 011 voimassa
myöskin valtionrautateillä, joiden liikenteessä
johtavina periaatteina ovat kansantaloudelliset
näkökohdat, etenkin viennin edistäminen (ks.
Vienti-tariffi). Erotustariffeja käytetään myös
tullipolitiikassa (ks. Erotustulli). L. Hrm.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
