Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Espinas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
861
Espinas—Esquire
862
Espinas [-ā´], Alfred Victor (s. 1844),
ransk. yhteiskuntatieteilijä, v:sta 1893
taloustieteen professorina Sorbonnessa ; on teoksellaan
„Sociétés animales” (1877) laskenut perustuksen
eläinten yhteiskuntaelämän tieteelliselle
tutkimukselle; hänen muista julkaisuistaan
mainittakoon: „Histoire des doctrines économiques”
(1892), „Les origines de la technologie” (1897)
ja „La philosophie sociale du 18. siècle et la
révolution" (1898) ; v:sta 1895 instituutin jäsen.
Espinasse [-na´s], Esprit Charles
Marie (1815-59), ransk. kenraali, palveli ensin
Algeriassa; 2 p. jouluk. 1851 hän auttoi Louis
Napoleonia valtiokaappauksen toimeenpanemisessa;
oli mukana Krimin sodassa; Orsini’n
murhayrityksen jälkeen (1858) Napoleon nimitti hänet
sisäasiain ministeriksi, mutta tässä toimessa hän
osoitti niin ylenmääräistä ankaruutta, että hänen
täytyi luopua jo samana vuonna; kaatui
divisioonakenraalina Magentan tappelussa 1859.
Esplanadi (ransk. esplanade = vapaa, avoin
paikka). 1. Kahden kadun välissä oleva joko
varsinaiseksi puistoksi tai lehtokujan tapaan
järjestetty kävelypaikka kaupungissa; yleensä
kaupungin puisto. — 2. Se avoin alue, joka vapaata
ampuma-alaa varten on oleva itse linnueen ja
linnoitetun kaupungin välillä
(linnoitus-esplanadi).
Espoo (ruots. Esbo). 1. Kunta,
Uudenmaanl., Raaseporin khlak., Espoon nimismiesp.;
kirkko aivan lähellä Espoon asemaa ; 304,8 km²,
josta viljeltyä maata 7,154 ha (1901) ; 92,7635
manttaalia, talonsavuja 181, torpansavuja 88,
muita savuja 365: 6,570 as., joista n. 25 %
suomenkiel.; 985 hevosta, 3,468 nautaa, 517
lammasta (1907). — Sivistyslaitoksia: 14 kansak.
(17 opett.), Finnsin kansanopisto (ks. t.),
Grankullan ruots. yhteiskoulu. Kunnanlääkäri.
Teollisuuslaitoksia: Bastvikin höyrysaha, Kallvikin
ja Åminnen tiilitehtaat. — 2. Seurakunta,
Porvoon hiippak., Raaseporin it. rovastik.;
1300-luvulla kappelina, ainakin 1451 itsenäinen
khra-kunta. Kirkko rak. harmaasta kivestä
1400-luvulla (muutettu ristikirkon muotoon v. 1823).
K. S.
Espoon kartano oli 1500-luvulta asti
kuninkaan karjakartano, kunnes 1641 sen osti
kruunulta sotamarsalkka Kustaa Horn, omistaen
säterin, Nouxin, Leifvarbölen, Esbobyn, Manckbyn
ja Träskbyn. Kuninkaallinen
reduktsionikomissioni selitti kuitenkin 1681 säterin
kuninkaankartanoksi, joka oli lunastettava, ja 1691 sai sen
Fabian Wrede ratsutilaksi. 1800-luvun
alkupuolella, jolloin sen omisti Myrbergin suku.
siihen kuului mainittu säteri (= Hofgård).
Manckbyn Gammal Finns ja Ny Finns, Träskbyn Ny
Hemmas ja Klemets. Myöhemmin se on ollut
Wahlberg- ja Donner-sukujen jäsenillä, kunnes
se nykyään on myyty eräälle osakeyhtiölle.
K. S.
Espoon-lahti (ruots. Esboviken), pitkä ja
paikoittain ahdas merenlahti Helsingistä
länteen. Sen keskellä käy raja Espoon ja
Kirkkonummen pitäjien välillä. E:n rannalla
harjoitettiin ennen melkoista sahateollisuutta (Bastvikin
saha), nyt on tiiliteollisuus tärkeämpi. Paljon
huviloita. Pohjukassa on Bobäck (ks. t.).
Espressione [-ō´-]: con e. tahi espressivo,
lyh. espr. (it.) mus., tunteellisesti; merkitään
etenkin niihin kohtiin, missä säestävän soittimen
tulee esiintyä tavallista huomattavammin tahi
jonkun orkesterisoittimen ylimalkaan päästä
itsenäisesti kuuluville muitten joukosta.
Oikeastaan tosin kuuluu hyvään yhteisesitykseen, että
kaikki soittimet soivat osaltaan „tunteellisesti”,
silloinkin kun niillä ei ole erikoista
soolo-tehtävää. I. K.
Esprit [esprī´] (ransk., < lat. spīritus), henki,
ymmärrys, äly, sukkeluus, järjen terävyys,
henkevyys. — „E. des lois”, „Lakien henki”.
Montesquie’n kuuluisa teos.
Espronceda [-þe’-], José de (1810-42), esp.
runoilija; kirjoitteli jo 14-vuotiaana poliittisia
runoja ja oli salaisen valtiollisen „Numantinos”
seuran jäsen. Oli tämän vuoksi jonkun aikaa
suljettuna erääseen luostariin. Vapaaksi
päästyään hän läksi Lontooseen ja Pariisiin, otti
osaa heinäkuun kapinan katutaisteluihin 1830 ja
liittyi romantikkoihin. Palasi isänmaahansa
amnestian julistuksen jälkeen 1833, saaden paikan
kuninkaallisessa henkikaartissa. Mutta erään
poliittis-satiirisen runon vuoksi hänet uudelleen
karkoitettiin pois, tällä kertaa Cuellarin
pikkukaupunkiin. Täällä hän kirjoitti romaanin „Don
Sancho Saidaña, ó castellano del Cuellar" (1834) ;
jälleen Madridiin palattuaan E. tuli „E1 Siglo”
lehden toimittajaksi. Osanottonsa vuoksi vuosien
1835-36 vallankumoukseen hänen täytyi paeta.
V. 1840:n kapinassa hän luutnanttina astui
kansalliskaartiin, ja läksi 1841 lähetystön sihteerinä
Haagiin missä seur. v. kuoli. E:n runot, jotka ovat
Espanjassa suuresti suosittuja, osoittavat
muodollista taituruutta ja hehkuvaa mielikuvitusta,
mutta ovat vailla taiteellista sopusuhtaisuutta.
Tunnettuja ovat varsinkin „E1 Pirata”, „E1
Verdugo”, ”E1 Cosaco”, haaveellinen saturunoelma
„E1 estudiante de Salamanca”, sekä „E1
condenado à la muerte” ja kuuluisa katkelma „E1
diablo mundo” (Madr. 1841). Paras E:n teosten
painos on hänen tyttärensä Doña Blancan ja
tämän puolison Patricio de Escosuran toimittama
„Obras poeticas e escritas en prosa” (1884). E:n
jälkeen jättämä teos „Paginas olvidadas” ilmestyi
1874. [E. Rodrigues Solís, ”Espronceda, su
tiempo, su vida y sus obras” (1883).]
J. H-l.
Esquilinus [-lī´-] 1. E. mons, alk. Esquiliæ
(it. Esqui1ino), Rooman kukkuloista
itäisin, oli muinaisuudessa suureksi osaksi
puistojen peittämä ja on uudella ajalla vasta v:n
1870 jälkeen täydellisesti asutettu, vrt. Rooma.
K. J. H.
Esquire [iskua´iə] (engl., muin. ransk.
escuyer < kesk. lat. scutā´rius < lat. scūtum,
kilpi), kilvenkantaja, keskiajalla ritarin
aseenkantaja ; se soturi, joka arvossa oli ritaria
lähinnä. Nykyään e. on arvonimi, jonka käytäntö
on hyvin horjuva. Laillisesti oikeutetut sitä
kantamaan ovat yleensä korkeampain
aatelissukujen nuoremmat pojat, baronetien ja knightien
(ks. n.) vanhimmat pojat sekä korkeammat
upseerit ja siviilivirkamiehet, mutta sitä käytetään
(tavall. lyhennettynä Esqr. tai Esq.) kirjeen
päällekirjoituksissa jokaisesta englantilaisesta,
jolla on joku määrä sivistystä tai jokin
yhteiskunnallinen asema. Se pannaan nimen jälkeen,
jolloin nimen edessä muuten tavallinen Mr
(Mister) jää pois, ja sen sijaan ristimänimeä
käytetään.
G. R.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
