Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - États généraux ... - Etälä-Ameriikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
877
États généraux—Etelä-Ameriikka
878
XIV:u lausuneen eräässä Pariisin parlamentin
istunnossa 1C55. Väitteessä ei kuitenkaan liene
perää. — Le tiers é t a t [la tiärz] kolmas
sääty, johon ennen suurta Ranskan
vallankumousta (1789) luettiin ne, jotka eivät
kuuluneet aatelistoon tai papistoon, ks. États g
é-n é r e a u x.
États généraux [eta’ zenerö’] (ransk.),
yleis-säädyt, valtiosäädyt, jota nimeä käytettiin
Ranskan säätykokouksista ennen 1789.
Varhaisemmin keskiajalla kuninkailla oli tapana kutsua
aateliston ja papiston jäseniä neuvottelemaan
valtion asioista; mutta 1100- ja 1200-luvuilla oli
useita kaupunkeja päässyt vapaaksi
lääniherro-jen vallasta ja niissä muodostunut vapaa
porvaristo, jota ei voitu verottaa sen mieltä
kuulematta eikä muutenkaan enää syrjäyttää valtion
asioista. Filip IV Kaunis kutsui 1302 ensi
kerran kaupunkien edustajia aateliston ja papiston
mukana yleiseen kokoukseen, hän kun silloin
riidassaan paavi Bonifaciuksen kanssa tarvitsi
koko kansan tukea. Siten muodostui
kolmisää-tvinen eduskunta; aatelis- ja pappissäätyihinkin
aljettiin v:n 1484 jälkeen valita jäsenet samoin
kuin kolmanteen säätyyn. Ensin ainoastaan
muutamilla kaupungeilla oli vaalioikeus; mutta
v:sta 1484 kaikki aatelittomat ottivat osaa
vaaleihin ; näin kehittyi kaupunkien edustuksesta
kolmannen säädyn edustus. Verojen
myöntäminen oli säätykokouksen tärkein
teh-tä\ä; mutta toisinaan sen vaikutus oli suuri
muissakin asioissa. Kun kuningasvalta
Ranskassa kasvoi rajattomaksi, ei valtiosäätyjä
kutsuttu kokoon 175:een vuoteen (1614-1789).
Vihdoin valtion huonot raha-asiat pakottivat Ludvik
XVI:n kutsumaan ne kokoon 1789. mutta
kolmannen säädyn vaatimuksesta säätyjaon pohjalle
muodostettu eduskunta lakkautettiin ja
yksi-kamariuen kansalliskokous tuli sijaan. [Picot,
..Histoire des états généraux", Esmein, „C’ours
élémentaire d’histoire du droit frangais".]
K. O. L.
etc. lyh. lat. sanoista et cetera (ks. t.).
Et cetera [-U-] (lat., lyh. etc.), ynnä muita, ja
niin edespäin (lyh. y. m., j. n. e.).
Eteinen. 1. Julkisissa rakennuksissa e. on
usein avara, rakennustaiteen kannalta erikoisesti
käsitelty huone (vrt. Vestibyli) ;
uudenaikaisissa huvilarakennuksissa kodikkaasti sisustettu
etuhuone, halli (ks. t.). K. S. E.
2. Anat. (Atrium), sydämeneteinen, se
sydämen ontelo, joka vastaanottaa ruumiista palaavan
veren, vasen eteinen keuhkoista palaavan, oikea
eteinen muusta ruumiista jälleen sydämeen
kiertävän veren, joka näistä sitten johtuu vastaaviin
sydiinkammioihin. ks. Verenkierto.
Etelismi (< kreik. ethe’lein = tahtoa), se
mielipide, että tahto on sielunelämän tahi koko
olemassaolon syvin perusvoima, ks. V o 1 u n t
a-r i s m i. Vastakohta intellektualismi.
A. Gr.
Etelä-Afrikan liittovaltio, Englannin
siirtomaista Etelä-Afrikassa, entisistä
buuri-tasaval-loista Transvaalista ja Oranje-vapaavaltiosta
sekä Kapmaasta ja Natalista 1910 Austraalian
liittovaltion tapaan muodostettu valtio; 1,246.480
km2: 5,338,000 as., joista 4,200,000 mustaihoista.
Hallituksen etunenässä on Englannin kuninkaan
määräämä kenraalikuvernööri (ensimäi-
nen Herbert Gladstone, W. E. Gladstonen poika),
50 jäseninen senaatti sekä 121 jäseninen
kansaneduskunta. Senaatin ja
eduskunnan ollessa erimieltä, kokoontuvat nämä
yhteiseen istuntoon, jolloin yksinkertainen äänestys
ratkaisee asian. Jotta erimieliset vaatimukset
mikäli mahdollista tulisivat tyydytetyiksi ou
Kap kaupunki määrätty eduskunnan, Pretoria
liittohallituksen sekä Bloemfontein ylimmän
oikeushovin istuntopaikoiksi. Yhteisestä
pääkaupungista ei ole vielä voitu sopia. — Entisillä
buurivaltioilla ou vielä entiset maapäivänsä
paikallisia asioita varten. — Englannin ja
hollannin kielet ovat tasa-arvoiset. Neekereille on
ainoastaan Kapmaassa annettu aktiivinen
äänioikeus ; muuten he ovat valtiollisia oikeuksia
vailla.
Etelä-Afrikan tasavalta ks. Transvaal.
Etelä-Ameriikan lähetysseura ks.
Englannin kirkon lähetysseurat.
Etelä-Ameriikka on erityinen maanosa;
Ame-riikka nimi on samanlainen käsite kuin esim.
Vanha-maailma. Etelä-Ameriikalla on monta
geologista ja kansatieteellistä yhtäläisyyttä
Pohjois-Ameriikan kanssa. Molempia maanosia
yhdistää ainoastaan kapea maakaistale,
Panama-kannas, joka muodostui vasta tertiääri-kaudella.
Sitä ennen nämät maanosat olivat kokonaan
toisistaan erillään. Ja vielä meidän
päivinämme ei ole Pohjois- ja Etelä-Ameriikan
eläimistön ja kasviston vaihto päättynyt.
Etelä-Ameriikalla on mitä suurin maantieteellinen
yhtäläisyys Afrikan ja Austraalian kanssa.
Kaikki nämät kolme maanosaa suippenevat
etelään päin, kaikilla on länsirannikollaan suuret
lahdelmat (A rica-mutka; Guinean- ja
Austraa-lian-lahti), kaikkien lounaisrannikkoja
huuhtovat kylmät merivirrat, joiden vaikutuksesta
ilmasto mainituilla rannikoilla on
erämaanilmas-ton kaltaista, ja kaikilta puuttuu rantaviivaa
särkeviä suurempia lahtia ja poukamia.
Asema ja rajat. Etelä-Ameriikka on
suurimmaksi osaksi eteläisellä pallonpuoliskolla.
Sen eteläkärki, Kap Hoorn on 55° 59’ etel. lev.,
pohjoiskärki, Kap Gallinas 11° 33’ pohj. lev.
Pituus on 7,500 km, leveys (Punta Pärinän ja
Kap Brancon välillä) on 5,100 km.
Etelä-Ame-riikkaa eroittaa Afrikasta 3,000 km leveä meri,
Uudesta-Seelannista kolme kertaa leveämpi.
Pinta-alaa ei vielä ole täydellisesti laskettu,
mutta arvioidaan 17,835,000 km’:ksi.
Etelä-Ameriikan niemimaat ja saaret suhtautuvat runkoon
kuin 1: 77. Siis E.-A:lla on verrattain vähän
pirstoutunut rannikko.
Pinnanmuodostus. Etelä-Ameriikan
Atlantin puolinen rannikko on loivempi;
Tyynenvaltameren puolinen taas jyrkempi ja enemmän
pirstoutunut. Rlagalhäesin-salmen itäosa on
Pa-tagonian ylätasankoon kuuluva laakso, joka
300-400 m:n korkuisina seinäminä rajoittaa salmea
molemmin puolin, länsiosa taasen halkaisee
Andit, muodostaen ahtaan solan, jota molemmin
puolin rajoittavat aina 1,200 m:n korkuiset,
autiot ja synkät, lumen ja jäätikköjen peittämät
kallioseinämät. Alituiset länsituulet, ankarat
myrskyt ja suuri sademäärä ovat
Etelä-Ameriikan länsirannikosta, eteläkärjestä aina 42°
saakka päiväntasaajan eteläpuolella
muodostaneet todellisen vuonorannikon, joka jylhyydessä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
