- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
887-888

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Etälä-Carolina ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

887

Eteläpiste—Eteriseeraus

888

Eteläpiste 1. puolipäiväpiste. se kohta
taivaanrannalla, jonka yläpuolella aurinko ja
kiintotähdet saavuttavat korkeimman kohtansa.

(R. J-a).

Eteläpohjalainen osakunta ks.
Ylioppilasosakunnat.

Etelä-Pohjanmaa vastaa nykyisessä
käsityksessä likipitäen Vaasan lääniä. Alueen suuruus,
jota historiallisesti ei voi tarkalleen määrätä,
riippuu kulloinkin etupäässä siitä, annetaanko
n. s. Keski-Pohjanmaalle itsenäinen vaiko
pohjois- ja eteläosien kesken jakautuva asema.
Vanhimpina aikoina oli Pyhäjoella sekä asutuksen
että valtarajan (v. 1323) merkitys, mutta tämä
ei ollut pysyvä. Myöhemmissä Pohjanmaan sekä
hallinnollisissa että oikeudellisissa jaoitteluissa
on havaittavissa suuri horjuvaisuus. E:han
kuului vuoden 1680 jaossa silloinen Korsholman
lääni, ja sen sinetissä oli joutsenen kuva. vrt.
Pohjanmaa ja Suupohja. K. S.

Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseura,
entisen Vaasan läänin maanviljelysseuran (ks. t.)
uusi nimi, sen jälkeen kuin siitä erinäisiä osia
on uusiksi seura-alueiksi eronnut.

Eteläsuomalainen osakunta ks.
Ylioppilasosakunnat.

Etelä-Suomen laamannikunta sai alkunsa
1435, jolloin kuningas Eerik Pommerilainen
jakoi maamme kahteen laamannikuntaan,
Pohjois-ja Etelä-Suomen. Jälkimäiseen kuului
Aurajoen eteläpuolella sijaitseva osa Varsinaissuomea,
Uusimaa, Häme, Savo ja Karjala. Kun 1578
Karjalan laamannikunta perustettiin, siirrettiin
siihen Savo ja Karjala. K. R. M.

Etelätär, esiintyy ensi kerran Gananderin
mytologiassa lisämaineella neiti nuori,
pyydettynä nostamaan pilveä ja satamaan mettä
ilman vilpoistuttamiseksi. Sama mainesana on
hänellä myös eräässä itäsuomalaisessa
karjan-luvussa, mutta vienanpuolisissa toisinnoissa hän
on 1 u o n n o n e u k k o, vrt. Luonnotar,
joka on Neitsyt Maarian nimityksiä. K. K.

Etelä-Venäjän maanselkä alkaa
Itä-Galit-siasta Karpaattien juurelta, kulkee kaakkoa ja
itää kohti yhtyen Pruthin ja Bugin välillä
Etelä-Venäjän ylänköön ja Dneprin ja Donetsin
välillä Keski-Venäjän ylätasankoon sekä päättyy
Donetsin luona muodostaen Donetsin
ylätasan-gon. Suurimman korkeutensa, 405 m, se
saavuttaa Kremenetsin luona lähellä Galitsian rajaa.
Se on. lukuunottamatta kivihiilikauden
muodostusta olevaa Donetsin ylätasankoa, mustanmullan
(uloinna lännessä) ja löss-maan peittämää
ter-tiäärikauden muodostumaa, jossa paikka paikoin
graniitti ja gneissi pistävät esiin. Länsi-osa on
hedelmällistä metsä- ja viljamaata, keski- ja
itäosa yksitoikkoista aroseutua. V. v. F.

Etenemisnäkö ks. Perspektiivi.

Etenevä liikunto. Sotat. Liikunnot
vihollisen läheisyydessä ovat: 1) tarkoituksensa
mukaan: eteneviä ja peräytyviä ja 2)
suuntansa mukaan: rintamaliikkeitä ja s
i-vastaliikkeitä. — Etenevän liikunnon
tarkoituksena on päästä vihollisen kimppuun.
Kulkujärjestykseen kuuluvat: a) vahva
etujoukko (noin ’/« °sa koko erisjoukosta), b)
p ä ä v o i m a, c) vähälukuinen takajoukko
ja d) kuormasto. Etujoukko ja pääjoukko
suojelevat itseänsä kulkuvahdeilla. M. v. H.

1 rykmentin, 1 patterin ja 1 eskadroonan suuruisen joukko-

kunnan kulkujärjestys etenevässä liikunnossa,
a. merkitsee päävoimaa, b. tykkejä, c. ratsukulkuvahtia, d.
etu-väestä lähetettyä pääväkeä, e. etuväkeä, f. etujoukon
päävoimaa, g. kuormastoa ja h. takajoukkoa, k. komppaniaa,
p. pataljoonaa.

Etenevä tutkimusmenetelmä 1.
progressiivinen t.-m., menetelmä, joka lähtee
perusteista ja niistä johtuu niiden seurauksiin, (vrt. A
priori, Deduseerata, Synteettinen).

Eteokles [-klë’s], kreik. tarusankari, kuuluu
thebalais-argolaiseen tarupiiriin. E. ja
Polynei-kes ovat Theban kuninkaan Oidipuksen poikia,
jotka (tavallisen tarutoisinnon mukaan) tämän
oma äiti Iokaste on hänelle synnyttänyt.
Veljekset ovat suvun perintökiron tai isänsä
kirousten alaisia. Oidipuksen sorruttua syntyy heidän
välillään perimysriita, joka vie molemmat
perikatoon. Tavallisimman kertomuksen mukaan he
olivat tehneet sen sopimuksen, että hallitsisivat
vuorotellen aina vuoden. Sopimus kuitenkin
rikkoutui. E. piti Theban kuninkaanvallan
hallussaan, Polyneikes taas turvautui Argokseen (ks.
Adrastos ja Amphiaraos) ja toi sieltä
sotajoukon Thebaa vastaan (»seitsemän sankarin
sota"). Kaksintaistelussa molemmat veljekset
kaatuivat. Aiskhylos on ,,Hepta epi Thebas"
tragediassaan kuvannut E:n jalon isänmaan
puolustajan perikuvaksi: Euripideen samaa aihetta
käsittävässä ,,Phoinissai" tragediassa hän sitä
vastoin esiintyy epäedullisessa valossa. O. E. T.

Eteriseeraus, kukkien hyötäminen eetterin
avulla; menetelmän Kööpenhaminan prof. W.
Jo-liannsen 1900:n paikkeilla saattoi käytäntöön.
Useimmilla kasveilla on lepoaika syyskesällä ja
syksyllä, jonka aikana niitä tavallisilla
hyötä-miskeinoilla on mahdoton saada heräämään,
mutta jos eetterihöyryt saavat niihin vaikuttaa,
lyhenee lepoaika ja lehdet ja kukat puhkeavat,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0478.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free