Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Etnarkki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
895
Etrurian kuningaskunta—Etruskit
896
nium (etr. Vatluna), Kusellæ, Vulci, Tarquinii
(nyk. Corneto Tarquinia), Caere (nyk. Cervetri),
sisämaassa: Volaterræ (etr. Velathri, nyk.
Vol-terra), Clusium (nyk. Chiusi), Volsinii (etr.
Velzna, nyk. Orvieto s. o. Urbs vetus),
Apennii-neilla: Arretium (nyk. Arezzo), Cortona, Perusia
(nyk. Perugia), sekä eteläosassa lähellä Tiberiä
Veji (nyk. Isola Farnese). Uudella ajalla E. 1.
Hetruria oli Napoleon I Bonaparten
muodostaman kuningaskunnan nimenä vv. 1801-07. ks.
Etrurian kuningaskunta, vrt. myös
Etruskit. • K. J. II.
Etrurian kuningaskunta, Napoleon
Bonaparten luoma kuningaskunta, joka käsitti
pääasiallisesti Toscanan suurherttuakunnan (entisen
Etrurian) ja joka Lunevillen rauhassa (1801)
annettiin Parman perintöprinssille Ludvikille. V. 1808
E. liitettiin Banskan keisarikuntaan; 1809 se
Toscanan suurherttuakunnan nimisenä annettiin
Napoleonin sisarelle Elise Bacciochi’lle, jonka
Napoleonin kukistuttua (1814) täytyi luovuttaa
se entiselle suurherttualle Ferdinand Ulille.
Etruskit (lat. Etru’sci 1. Tusci, kreik.
Tyrsë-noi’ 1. Tyrrhënoi’, etr. Ilas(en)na), muinaisen
Etrurian asukkaat. Etruskien kansatieteellisestä
asemasta, alkuperästä,
vaelluksista ja kielestä
on vanhastaan paljon
kiistelty eikä vielä
nytkään ole päästy
selvyyteen tästä monessa
suhteessa mielenkiintoisesta kansasta.
Muinais-tarinain mukaan
(Herodotos) e. meritietä olivat
tulleet Italiaan
Vähästä-Aasiasta Lyydian
maakunnasta. Nykyaikana
tutkijat joko olettavat
(B. G. Niebuhr, W. Helbig, W. Deecke, J. Martha,
Ed. Meyer), että etruskit olisivat saapuneet
Alppien pohjoispuolelta Pohjois-Italiaan sekä sieltä
levinneet niemimaan keskiosiin, taikka taas
väittävät muinaislöytöjen perusteella (K. O. MUller,
O. Montelius, G. Körte, E. Brizio), että etruskit
ll:nnen ja 8:nnen vuosis. aikavälillä e. Kr.
meritse Välimeren itäisistä rannikkomaista olisivat
tulleet Italian keskiosaan sekä vasta paljoa myö-
Juomamalja.
liemmin (G:nnella vuosis.) levittäneet valtansa
Po-joen laaksoon. Anastamassaan niemimaan osassa,
Etruriassa, etruskit muodostivat jonkinmoisen
valtasäädyn, joka korkeamman sivistyksensä
perusteella tarmokkaasti ja ankaruudella hallitsi
paljoa lukuisampia alkuasukkaita. Alkuaan
lienee etruskeillakin ollut kuninkaita (lars 1. larth),
mutta sittemmin oli Etruria 12:n, valittujen
virkamiesten johtaman kaupungin (Arretium,
Cære, Clusium, Cortona, Perusia, Rusellæ,
Saviteollisuutta.
Kalliohaudan sisusta.
Tarquinii, Veii, Vetulonium, Vulci, Volaterræ,
Volsinii) muodostama liittovaltio. Näitten
kaupunkien edustajat kokoontuivat Volsiniin alueelle
Voltumnan temppelille neuvottelemaan ja
päättämään yhteisistä
asioistaan.
Etru-riasta etruskit
levittivät
valtansa etelään yii
Campanian
(pää-kaup. Capua) sekä
pohjoiseen
Po-joen ympärille
(kaup. Melpum,
Mantua ja
Fel-sina, myöh.
Bo-nonia, nyk.
Bologna), ja myös
Rooma lienee
ajoittain ollut etruskien vallan alaisena
(Tarqui-nius-kuninkaitten hallitessa ja kuningas
Porsen-nan aikana). Etruskien valta kukoisti
parhaastaan 8:nnelta, 4:nteen vuosis. e. Kr.; sen jälkeen
samnilaiset karkoittivat etruskit Campaniasta,
kelttiläiset heimot asettuivat Pohjois-Italiaan ja
karthagolaiset ynnä sisilialaiset anastivat
ylivallan merellä. Vähitellen roomalaiset alkoivat
siirtää rajaansa pohjoisempaan, ja n. v. 270 e. Kr
oli koko Etruria joutunut Rooman valtaan.
Etruskit sulautuivat muuhun väestöön, ja heidän
Saviteollisuutta.
Francois-maljakko kreikkalaista alkuperää.
Firenzen museossa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
