Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Etumerkintö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
905
Etumerkintö—Etuvartiopalveius
maksut suoritettiin, kuten nimikin jo sanoo,
etukäteen, s. o. siten että niitä ei huomattu tileissä
menoina maksettaessa, vaan merkittiin maksut
erityisiin luetteloihin. Näitä maksuja oli kahta
lajia, toiset sellaisia, jotka aikanaan rahassa
korvattiin eivätkä siis lopullisesti jääneetkään
menoiksi (näitä sanottiinkin ennakkolainoiksi),
toiset olivat taas sitä laatua, että niistä ei kohta
voitu lopullista tiliä antaa, jonka vuoksi ne
merkittiin tileissä lopullisena menona vasta sitten
kun tilitys todisteineen oli annettu. Näille
vii-meksimainituille menoille annettiin sittemmin
(1876 v:n jäljestä) virallinen nimitys:
„loppu-suorituksen ja tilinteon alaiset edeltämaksut".
Nykyään voimassa olevain, valtion
tilijärjes-telmää koskevain asetusten mukaan ei enää
edellytetä etumaksuja tarvittavan. Mutta
käytännössä ei niitä ole voitu kokonaan välttää, vaan
suoritetaan, välttämättömien valtiotarpeiden sitä
vaatiessa, sellaisia maksuja yhä edelleen,
vaikkakin vähemmässä määrässä, ja siten, että ne
maksuvuonna tavallisesti korvataan tahi
merkitään tileihin lopullisina menoina. [Katso
lähemmin K. Willgrenin .,Suomen finanssioikeus" ss.
308-310; 315, 316; 446, 447.] — Erityinen laji
etumaksuja on sopimuksen mukaan
määräajoit-tain urakoitsijalle etukäteen suoritettu
rahamäärä, joka pidetään lopullisena menona vasta
sittenkuin työ on hyväksytty. E. W. P.
Etumerkintö, mus., 1) tahtimerkintö (ks. t.),
2) sävellajinmerkintö, yhteinen rinnakkaisille
duur- ja moll-sävellajeille, merkitään siten, että
kunkin viivaston alussa on, nuottiavaimen ]a
tahtimerkinnön välissä #- tahi b-merkit
niiden sävelten kohdalla, jotka ylennettyinä tahi
alennettuina kuuluvat kysymyksessä olevan
sävellajin varsinaisiin säveliin. Moll-sävellajien
etumerkinnössä ilmenee näennäistä
epäjohdonmukaisuutta, kun se aina on sama kuin
vastaavien rinnakkaisten duur-sävellajien, mutta itse
sävellyksen kulussa kuitenkin moll-asteikon 7:s
aste usein, jopa enimmiten esiintyy korotettuna
ja vastaavalla tilapäisellä korotus- (tahi
tasoitus-) merkillä varustettuna. Enimmät musiikin
teorian esitykset pitävätkin korotettua 7.ttä
astetta mollissa luonnollisena ja etumerkinnön
osoittamaa korottamatonta pelkkänä
poikkeuksena. Ja siten joutuu sävellajiteorian ja
etumerkinnön käytäntö ristiriitaan. Mutta vika on
epäilemättä teorian esitystavassa, ja muutamat
etevät uudet teoreetikot ovatkin siitä luopuneet,
viitaten korottamattoman 7:nnen asteen
luonnon-omaiseen esiintymiseen kansanlaulussa ja yleensä
vanhemmassa musiikissa. I. K.
Etuoikeus, lakit., velkojan oikeus saada
määrätyistä saamisista maksu ennen muita velkojia,
jos velallisen omaisuus ei riitä kaikkien hänen
velkojensa suorittamiseen. Kaikkien maiden
oikeudessa on säädettynä erityinen järjestys (e t
u-oikeusjärjestys), jonka mukaan erilaiset
saamiset ovat asetetut enemmän tai vähemmän
suosittuun asemaan. Etuoikeus on joko
erikoinen (speciell), jolloin se on voimassa ainoastaan
johonkin määrättyyn omaisuuteen nähden, mikä
silloin, niin pitkälti kuin sitä riittää, on
käytettävä yhden tai useamman erityisen saamisen
maksuun, syrjäyttämällä muut, tahi yleinen,
jolloin se kohdistuu joko velallisen koko
omaisuuteen tahi ainakin hänen irtaimistoonsa. Mei-
dän lakimme pääasiallisimmat määräykset
etuoikeudesta sisältyvät °/u 1868 annettuun Keis.
Asetukseen velkojain oikeudesta ja etuudesta
toistensa edellä makson saamiseen konkurssiin
luovutetusta omaisuudesta, sellaisena kuin tämä
asetus kuuluu erinäisissä kohdin muutettuna
% 1895 ja »/» 1902 annetuilla Keis. Asetuksilla,
’/n 1868 kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen
annetun Keis. Asetuksen 22 §-ään, sellaisena kuin
se kuuluu muutettuna IS/3 1909 annetulla Keis.
Asetuksella, ®/c 1873 annetun Suomen
Suuriruhtinaanmaan Merilain 12 §: ään (muutettuna 11/11 1889
annetulla Keis. Asetuksella) ja 109 §:ään, sekä
3/12 1895 annetun Ulosottolain 4 luvun 12 §:ään.
Mainituissa asetuksissa on säädetty suuri joukko
etuoikeuksia, sekä erikoisia että yleisiä.
Erikois-etuoikeus esiintyy tavallisimmin pantti- tahi
pidätysoikeuden yhteydessä (ks. n.).
Etuoikeusjärjestystä on sovellutettava etupäässä
velallisen konkurssissa, mutta erikoisetuoikeuksiin
nähden se tulee kysymykseen myös ulosotossa.
— Jos konkurssissa on varoja vielä jäljellä,
sittenkuin kaikki etuoikeutetut saamiset on
maksettu, suoritetaan niistä muille velkojille
maksu suhteellisesti näiden saamismäärien
mukaan. Sakoilla ja sakkokoroilla on kuitenkin
,.vähin oikeus, ja älköön niitä sentähden
luovutetusta pesästä ulosotettako, ennenkuin kaikki
muut velkojat ovat saatavansa niin pääoman
kuin koronkin puolesta saaneet täysin
maksetuiksi". O. K:nen.
Etuoikeutettu, lakit., etuoikeutta nauttiva.
— Etuoikeutettu saaminen ks.
Etuoikeus. — Etuoikeutetut osakkeet
ovat osakkeita, jotka jossakin määrätyssä
suhteessa, esim. voitonjakoon nähden, ovat
paremmassa asemassa kuin muut osakkeet
(kantaosakkeet). — vrt. Osake ja Osakeyhtiö.
O. K:nen.
Etuosa. Kun mies tai vaimo kuolee ja
yhteinen pesä sen kautta tulee jaettavaksi, saa
eloonjäänyt puoliso ottaa etuosanaan pesän
jakamattomasta irtaimesta tavarasta, sittenkuin pesän
velka on makoettu, mitä hän tahtoo, korkeintaan
kahdennenkymmenennen osan. Jos pesä on
köyhä, saa hän ottaa kihlasormuksensa,
vuoteensa ja pitovaatteensa, vaikka niiden arvo
olisikin päälle kahdennenkymmenennen osan.
(Naimiskaaren 17 luvun 1 §). K. E-a.
Etuotto ks. E n n a k k o s ä v e 1.
Eturaajat ks. Raaja t.
Etusana ks. Prepositsioni.
Etuus, lakit., oikeus, etu; käytetään
erityisesti merkitsemään sitä oikeutta, mikä velkojalla
on toisten saarnamiesten rinnalla saada maksu
yhteisen velallisen omaisuudesta. ks.
Etuoikeus.
Etuvartiopalveius. E:n tarkoituksena on
suojella lepääviä sotajoukkoja vihollisen
läheisyydessä. Keinot tähän ovat: 1) koota tietoja
vihollisesta s. o. tiedustuspalvelus ja 2) suojella
takana lepääviä joukkoja vihollisen
äkkiarvaa-mattomalta hyökkäykseltä s. o.
etuvartiopalveius. Etuvartiolinja on useimmissa tapauksissa
kaareva linja kuperalla puolellaan käännetty
viholliseen päin. Etuvartiopalvelusta
suorittamaan asetetaan etuvartioketju, jonka
muodostavat: 1) etuvartiopoötit, joiden
velvollisuus on pitää silmällä vihollista, laskematta ke-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
