Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Etäisyysmittari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
»11
Eucken—Euemeros
912
sei) vähäinen varjoisuus, mikä johtuu ylempien
lehtien kohtisuorasta asennosta. — Sukuun
kuuluvista lajeista on E. globulus, kuumepuu,
maailmanmainio troopillisten ja subtroopillisten
suoseutujen (m. m. Italiassa) kuumetauteja
synnyttävän ilmaston parantajana. Nopeakasvuinen
(nuorena aina 2 m:iin vuodessa) puu imee
voimakkaasti vettä juurillaan kuivattaen siten
alustansa, joka ei enää sovellu tartuntaa levittävien
hyönteisten toukka-asteiden olinpaikaksi. Myös
lehdissä tavattavan runsaan haihtuvan öljyn
väkevän hajun aryellaan karkoittavan hyönteisiä.
Puun korkeus kotimaassaan ilmoitetaan 110
m:ksi. Se on täysin akklimatiseerautunut
eteläi-simpään Eurooppaan kestäen talvet vielä
Pohj.-Italian järvien luona; meillä joskus
ruukkukasvina. — Vielä kookkaampi kuin edellinen on
E. amygdulina — korkeus 150 m, tyvi
ympäri-mitaten 30 m, lehvä siitä huolimatta joks. pieni,
ensimäiset haarat kun esiintyvät vasta 70-90 m:in
korkeudella. — Miltei kaikista E.-lajeista
saadaan, kestävyytensä vuoksi termiittejä y. m.
hyönteisiä vastaan ja kovuutensa tähden,
erinomaista tarvepuuta. Monet lajit sisältävät
hartseja (vrt. Kino) ja kumia. Lehtien sisältämää
eetteristä öljyä käytetään polttoaineena petrolin
asemesta, antiseptikumina ja lääkkeenä.
J. A. W.
Eucken [öikkan], Rudolf (s. 1846). saks.
filosofi, s. 5 tammik. 1846 Aurichissa Itä-Friis-
lannissa, tuli
filosofian professoriksi
Baseliin 1871 ja Jenaan
1874. Julkaisi aluksi
tutkimuksia filosofian
historian alalta,
eri-tyisestikin Aristoteleen filosofiasta, mutta
on sittemmin
antautunut kehittämään
uudenaikaisen
idealistisen filosofian
periaatteita. Koettamatta
peittää aikamme
aatteellisia ristiriitoja
hän pyrkii sellaisen
elämänkatsomuksen
esittämiseen, jonka
mukaan tunnustetaan
uudenaikaisen tieteen ja erittäinkin
luonnontieteen merkitys, mutta samalla henkisen
elämän itsenäisyys ja vapaus. Persoonallisuuden E.
tahtoo ymmärtää siten, ettei se rajoitu
yksityisihmisen sielunelämään eikä myöskään
yhteiskunnallisiin ilmiöihin, vaan kuuluu ikuiseen ja
yhtenäiseen hengenmaailmaan, joka on
havainnollista todellisuutta korkeampi. Tällainen
persoonallisuuden aate on E. filosofian perusaatteena.
Persoonallisuusfilosofiansa avulla hän itsenäisellä
tavalla liittää toisiaan lähemmäs kristinuskon
ja aikamme sivistyselämän. Valmista filosofista
järjestelmää hän ei ole tahtonut luoda, vaan
vaikuttaa aatteellisesti herättävästi ja syventävästi
aikaansa. Hänen pyrkimyksensä tyydyttää ajan
sisimpiä aatteellisia tarpeita on saanut paljon
vastakaikua Saksan ulkopuolellakin, erittäinkin
englantilaisissa maissa. Ruotsin akatemia antoi
hänelle 1908 Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
Pääteokset ovat: »Die Einheit des Geisteslebens"
Kudoit’ Eucken.
(1888), »Der Kampf um einen geistigen
Lebens-inhalt" (1896), ,,Grundlinien einer neuen
Lebeus-anschauung" (1907) sekä »Die
Lebensanschau-ungen der grossen Denker" (1896; suomennettu
nimellä: »Suurten ajattelijain
elämänkatsomukset") .
E: n itsensä suosittama yleiskatsauksellinen
esitys omasta filosofiastaan on W. R. B o y c e
Gibson, »Rudolf Eucken’s pliilosophy of life";
2 pain. 1907.
E. on esiintynyt pienten kansain puoltajana.
Hartaana Suomen ystävänä hän m. m. otti
vaikuttavasti osaa n. s. eurooppalaisen adressin
aikaansaantiin. Z. C.
Eucyklinen (kreik. eu = hyvin, ja kyklos =
ympyrä), kokokielikurainen. ks. Kukka.
Eudaimonismi (kreik. eudaimonVa =
onnellisuus) , »onnellisuusoppi", se siveysopillinen
suunta, jonka mukaan onnellisuus on kaiken
inhimillisen toiminnan ja senvuoksi myöskin
siveellisen toiminnan ainoa
järjellinen tarkoitusperä. Sen eri muotoja ovat
hedonismi (ks. t.) ja utilitarismi (ks. t.).
ks. Siveysoppi. — Eudaimonisti,
eu-daimonismin kannattaja. Z. C.
Eudiometri (kreik. eudi’a = kirkas, tyven ilma,
ja metron = mitta), ilmamittari. pykälöity
lasiputki, jossa ilman kokoumus määrätään. —
Eu-d i o m e t r i a, ilman analyysi ja myöskin
kaasu-analyysi yleensä, vrt. Ilma.
Eudoksos f-do’-J (n. 407-355 e. Kr.), kreik.
oppinut, etevä varsinkin tähtitieteilijänä,
syntyisin Vähän-Aasian Knidoksesta, oli ollut Platonin
oppilaana, tutki tähtitiedettä ja matematiikkaa
Egyptissä ja Etelä-Italiassa, opetti Ateenassa,
lienee sitten palannut kotikaupunkiinsa, jonne
hänen kerrotaan rakennuttaneen tähtitornin.
E. on tehnyt merkillisiä keksintöjä
stereomet-riassa; m. m. hän ensimäisenä todisti, että
pyramidin ja kartion tilavuus on kolmannes
yhtä-situripolijaisen ja samankorkuisen särmiön ja
lieriön tilavuudesta. Vielä merkillisempi on hänen
keksimänsä teoria taivaankappaleiden liikuntojen
selittämiseksi, jossa hän ajattelee niiden olevan
kiinnitettyinä useihin, eri suuntiin kiertyviin,
läpinäkyviin palloihin; hänen oppinsa valmisti
tietä Ptolemaioksen tähtitieteelliselle
oppijärjestelmälle. Filosofiassa E. poikkesi Platonin
kannasta ja selitti, niinkuin Aristippos, nautinnon
korkeimmaksi hyväksi. A. Or.
Eudromias ks. Kurmitsat.
Euemeros [euë’-J, Euhemeros, kreik.
kirjailija, syntyisin (Sisilian tai Peloponnesokseu)
Messenestä, eli luultavasti 3:nnen vuosis.
alkupuolella e. Kr» kirjoitti »pyhä kirjoitus"
nimisen utopistis-filosofisen matkakertomuksen. Siinä
hän kertoi muka Intian-meressä olevan
Pan-khaia-saaren oloista ja laitoksista. M. m. hän
oli siellä nähnyt kultaisen patsaan, johon oli
piirretty Kreikan jumalien elämänvaiheet; he
olivat muka olleet kuolevaisia ihmisiä,
muinaisajan kuninkaita tai muita merkkihenkilöitä, joita
oli ruvettu pitämään jumalina. — Näistä
»jumalista" E. erotti ikuiset jumala-olijat, joita olivat
aurinko, kuu, tähdet, tuulet y. m. s. Teos on
hävinnyt; se on meille tunnettu etupäässä
Diodo-roksen otteiden kautta. Latinalaisen
käännöksen tai mukailun laati runoilija Ennius. Sekin
on hävinnyt. O. E. T.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
