Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eupatridit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
923
Euran kappeli—Euripides
924
1300-luvulta. Kirkko puiueu. Eurajokeen
kuuluu Irjanteen rukoushuonekunta. [K.
Killinen, „Kiiut. muin.-j. Ulvilan kihlakunnassa.
Eurajoki". (Vet. soc. bidr. u:o 33).]
K. S.
Euran kappeli. 1. K u n t a, T. ja P. 1.,
Maskun khlak., Marttila-Koski-Eura-Karinaisten
nimismiesp.; kirkolle Kyrön asemalta 15 km,
Paimion asemalta 18 km; 92,2 km2, joista
viljeltyä maata 3,357 ha (1901) ; 24 13/21 manttaalia,
talonsavuja 97, torpansavuja 103, muita savuja
177; 1,744 as., miltei kaikki suomenkiel.; 370
hevosta, 1,542 nautaa, 581 lammasta (1907). —
Sivistyslaitoksia: kansakoul. 2. — 2.
Seurakunta, Turun arkkihiippak. Perniön rovastik.,
vanha; Marttilan kappeliksi Keis. k. 20/io 1859,
itsen, khrakunnaksi sen. p. 3/6 1906 ; uusi nimi:
Tarvasjoki. K. S.
Euran tuomiokunta käsittää Eurajoen, Luvian
kappelin, Rauman maaseurakunnan, Lapin ja
Hinnerjoen —; Euran pit., Kiukaisten,
Honkilahden, Köyliön ja Säkylän —; Kokemäen ja
Harjavallan — käräjäkunnat. K. S.
Euraåminne ks. Eurajoki.
Eurelius /-ë’-/ ks. Dahlstierna.
Eurén, Eerik Kustaa (1818-72),
koulumies ja suomen kielen tutkija; ylioppilas 1841,
fil. maisteri 1844. E. rupesi koulumieheksi ja
tuli 1857 Hämeenlinnan vastaperustettuun
lukioon historian lehtoriksi, toimien myös sen
rehtorina 1857-63. — Eurénin kirjallinen toiminta
on kohdistunut sopivain suomen kielen
opetuksen apuneuvojen laittamiseen. Siltä alalta hän
on julkaissut seuraavat teokset: ,,Grunddragen
tili finsk formlära" (1846), „Finsk språklära"
(1849; tämän lyhennys on 1851 ilmestynyt
,,Finsk språklära i sammandrag"), „Suomalainen
kielioppi Suomalaisille" (1852) ja
„Suomalais-ruotsalainen sanakirja" (1860). E. nojasi
teoksissaan Lönnrotin ja Castrénin tutkimusten
tuloksiin; sanakirjaansa hän sai käyttää
Lönnrotin aineksia. Lisäksi hän on toimittanut
suomeksi vielä ,,Hebrean kieliopin" (1857; kouluja
varten). Edelleen hän on suomentanut ja
osittain itsekin kirjoittanut suuren joukon
kansan-kirjasia, toimittanut paria sanomalehteä ja
perustanut „Hämäläisen" (1857), toimittaen sitä
v:een 1871. E. O.
Euripides [-ripi’dvs] (n. 484-406 e. Kr.),
nuorin Ateenan kolmesta suuresta tragediain
kirjoittajasta. E. oli
Mne-sarkhideen poika,
arvossa pidettyä sukua;
kertomukset hänen
vanhempiensa halvasta
säädystä sekä hänen äitinsä
torikauppias-ammatista
ovat todistettavasti
perättömiä. E. vietti
elämänsä erillään
valtiollisista toimista. Hänen
teoksensa todistavat
hänen syvälti tutkineen
ihmisten luonteita ja
miettineen elämän
ongelmia. Hän edustaa
runoilijana sofistien ja
Peloponnesolaissodan monessa suhteessa revin-
näistä aikaa. Hän on omistanut tämän ajan
kriitillisen hengen; hänen runoelmistaan käy
ilmi, etteivät häntä tyydytä vanha usko, vanhat
perinnäiset ja sovinnaiset siveyskäsitteet: hän
pyrkii uutta todempaa totuutta kohti, mutta
eheätä vakaumusta hänen ei onnistu saavuttaa.
Se maailmankuva, joka hänen tragedioissaan
ilmenee, on synkänlainen, sovittamatonta
ristiriitaa täynnä. Tragediain kirjoittajana hän on
sidottu perinnäisiin taruaiheisiin, mutta hän on
tragedian uskonnollisesta luonteesta
vieraantunut. Usein hän sentäliden uurtaa pohjan niiden
uskonnollisten ja siveellisten aatteiden alta, joita
hänen taruaiheensa edellyttävät. Siitä
huolimatta hän kuitenkin tragediojensa lopussa usein
turvatuu siihen, että joku jumal-olento („deus
ex tnacliina") mahtisanallaan ratkaisee
konfliktin, jonka runoilija on solminut, mutta jota hän
ei voi tai ei huoli kehittää psykologisesti ja
taiteellisesti tyydyttävään loppuun. -— Koori,
joka alkuaan oli mitä tähdellisin tragedian aines
ja edusti sen uskonnollista tunne- ja aatepohjaa,
jää E:n tragedioissa usein pelkäksi
sovinnaiseksi koristukseksi. E:n tragediojen heikkoja
puolia on sekin, ettei hän, kuten hänen
edelläkävijänsä, kudo toiminnan edellytyksiä
(expo-séta) vuoropuheluun, vaan panee kappaleen
alussa jonkun henkilöistään kertomaan suoraan
yleisölle mitä sen on tiedettävä ymmärtääksensä
kappaleen kulun. — Toiselta puolen E. on
tragediaa suuresti rikastuttanut, valloittamalla sille
uusia ihmiselämän aloja. Paljoa
monipuolisemmin kuin hänen edelläkävijänsä hän on
analy-seerannut sydämissä piileviä hyviä ja pahoja
voimia, molempia ymmärtäen. Hän on suuri
intohimojen kuvaaja. M. m. hän on rohjennut
näyttämöllä esittää miehen ja naisen rakkauden
mahtavana, kohtalokkaana intohimona, —
hämmästyttäen sillä aikalaisiaan, joista tämä oli
outoa ja tragedialle sopimatonta. Hänen
sankarinsa ovat ihmisiä sellaisia, jommoisten hän
ympärillään näki taistelevan ja vehkeilevän,
palavan, kärsivän, eksyvän ja sortuvan. Mutta
huonosti ne useinkin vastasivat niitä ihanteellisia
sankarityyppejä, joita ne olivat kuvaavinaan.
Vanhojen muotojen ja uuden sisällyksen
ristiriitaa E. ei kyennyt voittamaan. Mutta
heikkouksistaan huolimatta hän on
maailmankirjallisuuden tenhoisimpia runoilijaneroja. Eläessään
hän ei saavuttanut yleisön suosiota; n. 90
näytelmällä hän sai tragediakilpailuissa vain 5 kertaa
voiton. Ja kiihkeästi häntä ahdistelivat
pila-ja häväistysjutuilla komediankirjoittajat, koska
hän muka turmeli sekä taidetta että kansaa. —
Viimeiset elinvuotensa E. vietti Makedoniassa,
kuningas Arkhelaoksen hovissa. Hänen
kuolemansa jälkeen hänen maineensa kasvamistaan
kasvoi, ja hänen teoksensa ovat painaneet mitä
syvimmän leiman myöhemmän antiikin koko
henkiseen elämään. — E:n näytelmiä on säilynyt
18 (19:säs, Rhesos, ei ole hänen tekemänsä) ; ne
ovat (ajanmukaisessa järjestyksessä, mikäli se
on tunnettu tai todennäköisesti määrättävissä):
..Alkestis" (438), „Medeia" (431), ..Hippolytos"
(428). „Hekahe", „Herakleidai", „Androma’khe",
..Herakles", „Hiketides", „Ion",
„Troialaisnai-set" (415), ,.Elektra", „Tphigeneia taurolaisten
luona", ,,Helena" (412), „Phoinikialaisnaiset",
„Orestes" (408), ..Iphigeneia Auliissa" ja „Bak-
Euripides. (Antiikkinen
patsas Mantovassa).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
