Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eurooppa - Eurooppalainen adressi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
935
Eurooppalainen adressi
laiset), Keski- ja Itä-E:ssa slaavilaisiin (vendit
1. sorbit, tsekkiläiset ynnä slovaakit, puolalaiset,
venäläiset, bulgaarialaiset, serbokroaatit,
sloveenit), Itämeren eteläpuolella balttilaisiin
(lättiläiset ja liettualaiset) ja lisäksi vielä
kelttiläisiin (Walesissa, Skotlannissa, Irlannissa ja
Bre-tagnessa), kreikkalaisiin ja albanialaisiin,
ar-meenialaisiin ja kaikkialle hajaantuneihin
mustalaisiin. Vähempi osa kuuluu
suomalais-ugrilai-seen ja turkkilaistataarilaiseen kieliryhmään.
Loput ovat Ivoillis-Euroopassa samojedeja,
Lounais-E:ssa baskilaisia, ja kaikkialle
hajaantuneita juutalaisia (ks. lisäksi
erikoisartikkeleja edelläluetelluista kansoista ja
kieliryhmistä). (J. J. M.)
E. 011 11. 4 kertaa tiheämmin asuttu kuin muut
maanosat. Asukastiheyden mukaan ne
järjestyvät seuraavasti. Eurooppa 36, Aasia 19. Afrikka
5 V2, Pohjois- ja Etelä-Ameriikka 3, Austraalia
hieman yli ja Antarktis 0 as. km-:llä. E. ei
aina ole tiheimmin asuttua siellä, missä maaperä
on hedelmällisintä ja ilmasto parasta, vaan siellä,
missä aineellinen viljelys kukoistaa rehevimmin.
E:ssa kristinusko on saavuttanut suurimman
menestyksensä ja täältä se on levinnyt
Pohjois-ja Etelä-Ameriikkaan sekä Austraaliaan.
Muhamettilaisia ovat Euroopassa vain
turkkil.-tatari-laiset kansat sekä jotkut pakolla käännetyt
joukot albanialaisia, bosnialaisia y. m. Juutalaiset
ovat lukuisiminat rajoilla Itä-ja Keski-Euroopan
välissä; kalmukit ovat buddhalaisia.
Roomalaiskatolilainen oppi on voittanut enimmät
tunnustajansa romaanilaisten, protestanttisuus
germaanilaisten ja suomalaisten, kreikkalaiskatolilainen
oppi slaavilaisten keskuudessa.
Eurooppa jaetaan Pohjois- (Suomi, Ruotsi,
Norja, Kuolla ja Venäjän-Karjala), Itä-(Venäjä),
Etelä- (Balkanin-, Apenniinien- ja
Pyreneit-ten-niemimaat) ja Keski-Eurooppaan (muut
maat).
Euroopan kansojen lukumäärä (miljoonissa ja
prosenttiluvuissa koko Euroopan väestöön):
N. s.
urali-al-tailaisia .
I suomalaiset, [-unkarilaiset-] {+unkarilai-
set+} y. m. suomalais-
ugrilaiset.....16,0
| turkkilaiset, tataarit;
I kalmukit 6,3
22,5 — %
Iudo-eurooppalaisia:
Germaaneja .
saksalaiset,
alankomaalaiset, flaamilaiset. 81,0 I
englantilaiset . . . . 41,5 (ltJ3iO — /o
skandinaavit.....10.-, I
Romaanilaisia
Slaavilaisia
ranskalaiset.....43,0
italialaiset, reto-romaa-
nit, furlaanit .... 35,0
espanjalaiset,
portugalilaiset .......23,5
romaanialaiset ....
venttiiliset, ruteenit . . 88.0
puolalaiset......17,5
tsekit, slovaakit ... 8,5
sloveenit, kroatsialaiset,
serbialaiset.....9,5
bulgaarialaiset .... 4,0
lättiläiset, liettualaiset . 4,0
kelttiläiset.....2,.-,
Muita indo-eu- kreikkalaiset.....4,5
rooppalaisia . 1 albanialaiset.....1,5
| mustalaiset.....0,5
armeenialaiset y. ITI. . . 0,3
111,0 = 26,6 °/o
127,5 = 30.G%
13,, = 3,2°/0
Seemiläisiä:
Haamilaisia:
Kristityltä
Ei-kristityitä
juutalaiset.
baskilaiset.
9-0
• 0.7
u — 00
"-7 –1
roomalais-katolilaisia . 183^, 1
kreikkalais- ,. . 399^ = 95, •/,
protestantteja .... 103,,)
juutalaisia. . .
muhamettilaisia
pakanoita . . .
9-0 I
8.3 18,, = 4.,»,,
I
Siis on koko maanosan väestöstä 92,3 %
indoeurooppalaisia, 5,4 % urali-altailaisia, ja 2,» %
muita, sekä: 44 % roomalais-katolilaisia,
kreikka-laiskatolilaisia yli 27 % ja protestantteja n. 25
Keskimääräinen väentiheys 1 km2:llä:
Islanti ......................................................1. asuk.
Suomi ........................................................9 „
Skandinaavia ............................................10 „
Venäjä ........................................................21 „
Balkanin- ja Pyreneitten niemimaat
sekä Romaania ....................................40 „
Alppimaat ................................................55 „
Karpaattien maat ja Tanska ................65 „
Ranska ........................................................73 „
Puola ........................................................75 ,,
Keski-Eurooppa ja Italia ....................120 „
Iso-Britannia ............................................140 „
[E. Réclus, „Nouvelle géographie universelle,
I-V" (1887) ; A. Philippsson, „Europa" (1906) ;
C. C. Christensen, H. Lassen, ,.Europa", I-III
(1902) ; Torpson, „Europa" (1896) ; A. Hettner,
..Europa" (1908) ; A. Scobel, ,,6eographisches
Haudbuch" (1909), J. E. Rosberg, ..Maa ja
kansat" (1907).] J. E. R.
Eurooppalainen adressi. Kun helmikuun
manifestilla 15 p. lielmik. 1899 oli vastoin
Suomelle vahvistettua valtiosääntöä julkaistu
määräys Venäjälle ja Suomelle yhteisten lakien
säätämisestä, herätti tämä yleistä paheksumista
ulkomaillakin, niissä piireissä, jotka voivat tämän
toimenpiteen lainvastaista ja väkivaltaista
luonnetta arvostella. Syntyi ajatus yhteisestä
adressista, jolla eurooppalaisen tieteen ja kulttuurin
edustajat lausuisivat mielipiteensä tapahtuneesta
oikeudenloukkauksesta ja kehoittaisivat
hallitsijaa toimenpidettä peruuttamaan. Yrityksen
etunenään asettuivat useat etevät laki- ja
tiedemiehet, adresseja valmistettiin ja allekirjoituksia
kerättiin eri maissa, ja kesäkuun lopussa lähti
lähetystö, johon kuuluivat senaattori Trarieux
Ranskasta, prof. Brusa Italiasta, prof. van der
Vlugt, Alankomaista, maanmiehemme prof.
Nordenskiöld Ruotsista, prof. Brogger Norjasta ja
prof. Norman-Hansen Tanskasta (prof. Westlake
Englannista ja prof. Szinnyei Unkarista olivat
tulleet estetyiksi), persoonallisesti viemään
adressia perille Pietariin. Turhaan yritettyänsä
kesäk. 26 p:stä heinäk. 2 p:ään saada pääsyä
keisari Nikolain puheille, palasi lähetystö kotiinsa
Suomen kautta, jossa sitä kaikkialla innolla
tervehdittiin ja jossa sille 3 p. heinäk. Helsingissä
Kaivohuoneella pidettiin juhla-aamiaiset
puheineen. Adressin allekirjoittajia oli yhteensä 1050
tiedemiestä y. m. merkkihenkilöä kahdestatoista
eri maasta, ja niiden joukossa Euroopan tieteen
kuuluisimmat nimet, kuten Ilæckel, Virchow,
Mommsen, Fischer, Jellinek, Eucken, Dalin, v.
Amira, Brandes, Erslev, Thomsen, Lavisse, Leroy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
