Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Exedra ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Exedra— Exobasidium
1)54
Exedra (kreik. ekse’dra, oik. = „ulko-istuin",
rakennuksen ulkonema), muinaiskreikkalaisessa
talossa alkujaan sisäpihan perällä oleva huone,
sittemmin tavallisesti gymnasioiden
pylväskäytäviin puolipyöreä, istuimilla varustettu
laajennus; roomalaisessa yksityisasunnossa katettu
seurustelusali, jonka seinämillä oli penkit.
Kristityssä taiteessa e. on sama kuin apsis (ks. t.).
E. R-n.
Exegi monumentum ære perennius (lat.,
Horatius, Odæ III 30,), olen pystyttänyt itselleni
muistomerkin, vaskipatsasta ikuisemman.
Exemplum [-e’-] (lat.), koe; esimerkki. —
E x e m p 1 a d o c e n t, esimerkit opettavat. —
Exempla non probant, sed
illu-strant, esimerkit eivät todista, mutta
valaisevat. — Exempla (t. uomina) suut
odiosa, esimerkit (t. nimet) herättävät
pahennusta. — E x e m p 1 i e a u s a 1. e x e m p 1 i
g r a t i a, esimerkin vuoksi.
Exercitium
i’t-J, harjoitus.
Exeter feksi’laj, Devonshiressa, [-Lounais-Eng-lannissa sijaitseva kaupunki ja kreivikunta(v:sta
1888), 47.185 as. (1901). Sijaitsee lähellä
Exe-joen suuta, johon se on kanavalla yhdistetty.
E. on protestanttisen piispan sija; siellä on ihana
tuomiokirkko (alkuaan normannilaista tyyliä
v:lta 1112, myöhemmin muutettu goottilaiseen
tyyliin 1280-1370), Rougemont nimisen linnan
rauniot (v:lta 1068). raatihuone (1464),
houruin-huone, teatteri, 2 seminaaria, 2 lukiota, museo
kirjastoilleen ja taidekouluilleen y. m. Kaupungissa
valmistetaan huonekaluja ja
maanviljelystar-peita. siellä on valimoja, parkituslaitoksia ja
olutpanimoja. Sittenkuin kanava uudelleen on
rakennettu, ou E. suuresti vaurastunut ja
laiva-liike edistynyt. — E. on kelttiläisten Caer Isc,
roomalaisten Isca Damnoniorum,
anglosaksilais-ten Exanceastcr. Vilhelm Valloittaja miehitti
sen 1068 ja perusti Rougemonfin linnan.
Ruusujen sodassa E. oli Lancaster-suvun tukikohtana.
1600-luvun sisällisissä sodissa se valloitettiin
useat kerrat. TF. S-m.
Exfoliatio (mlat.) ks. E k s f o 1 i a t s i o n i.
Exhibition [-hi’san] (engl.), näyttely, eritoten
maailmannäyttely.
Exitus (lat.), loppu ; e. 1 e t a 1 i s = kuolema.
Exklaavi ks. E k s k 1 a a v i. vrt. E n k 1 a a v i.
Exlex (< lat. cx = ulkopuolella, ja Ze# = ]aki),
lain ulkopuolella oleva, rauhaton.
Exlibris (lat. sanoista: Ex libris N. N.-N.
N:n kirjakokoelmasta), kirjanomistajan merkki,
varustettu kirjoituksella, alkukirjaimilla,
mono-grammilla, vertauskuvalla, vaakunalla t,. m. s.
Vanhin tapa oli painaa se leimasimella kirjan
ulkokauteen, nykyään se on tavallisesti vaski- tai
puupiirros-, kivi- tai väripainos- tai etsauslehti,
joka liimataan kirjan etukannen sisäpuolelle. —
Exlibris-merkkien käyttö levisi kirjapainotaidon
mukana 1400-luvun loppupuolella, ensin Saksassa,
myöhemmin Ranskassa, Englannissa ja
Ruotsissakin. Varsinkin oppineet käyttivät niitä
paljon 1500-1700-luvuilla. Sen jälkeen vähennyt
e.-merkkien harrastus virisi uuteen eloon
1800-luvun lopulla. Tämän taidelajin harjoittajia
olivat aikaisemmin m. m. Albrecht Dilrer, näns
Holbein. Lucas Cranach, myöhemmin 1700-luvulla
Boucher, Moreau le jeune, Chodowiecky ja
nykyaikana Walter Crane, Burne-Jones, Max Klinger,
Hans Thoma, Joseph Sattler, Gerh. Munthe,
Thcrv. Bindesbnll. Carl Larsson. Hans Tegner
y. m. Suo- _______
men
taitelijoista A. [-Gallen-Kal-lela. E.-merkkien keräilemi-nen on käynyt muotiasiaksi. Erityisiä e.-kokoelniii’-]
{+Gallen-Kal-
lela. E.-
merkkien
keräilemi-
nen on käy-
nyt muoti-
asiaksi. Eri-
tyisiä e.-
kokoelniii’+}
omistavat
m. m.
Lontoon British
museum,
Pariisin
Bibliothèque
nationale,
Münchenin
Hof- und [-Staatsbibiio-thek-]
{+Staatsbibiio-
thek+} ja
Berliinin
Kunst-
gewerbe-museum. Suuremmissa kulttuurimaissa
on e.-ylidistyksiäkin, jotka julkaisuillaan
lisäävät jo muutenkin runsasta e.-kirjallisuutta.
[Seyler, „Illustrieites Handbuch der Ex
libris-Kunde" (1895) ; Hamilton, »French bookplates"
(1896) ; Carlander, »Svenska bibliotek och E."
(1902-04, 6 nid.).] E. R-r.
Exner, Johan Julius (s. 1825), tansk.
maalari. Oli käsityöläismaalarina ennenkuin sai
J. L. Lundin ja Eckersbergin johdolla
varsinaisen taidekasvatuksensa. Yritti aluksi
historia-maalausta, mutta löysi oikean alansa
laatukuvaa-jana, Saavutti suurta suosiota ylen huolellisesti
ja tuiki tarkasti maalaamillaan leikillisen
humoristisilla kuvauksillaan Amager-saaren
talonpoikien elämästä. Myöhemmin E. on myös käsitellyt
Sjællaudin ja Fanøn taloupoikaisluokan elämää
sekä viimeksi esittänyt laatukuvallisessa
ympäristössä ryhmäkuvia sivistyneestä keskiluokasta.
Varsinkin E:n maalauksista tehtyjen
kivipamos-ten kautta E. on tullut kenties tunnetummaksi
ja suositummaksi kuin kukaan muu tansk.
maalari. Oh 1872-93 Kööpenhaminan taideakatemian
opettajana, v:sta 1866 akatemian jäsen, sai
professorin arvonimen 1876.
E. R-r.
Ex nihilo nihil fit (lat.),
olemattomasta ei tule
mitään.
Exoascus ks. T a p h r
i-n a.
Exobasidium, sienisuku,
rakenteeltaan
yksinkertaisin itiökantainen, jonka
lajit loisivat korkeammissa
kasveissa. Erittäin
tavallinen meillä on E. Vaccinii.
joka pöhötyttää
puolukan-varsia ja lehtiä värjäten ne
ensin veripunaisiksi ja
lopuksi peittäen hienolla, valkoisella itiöjauheella.
Sama laji myös mustikalla ja juolukalla. Toisia
A. Gallén-Kallelan piirtämä exlibris.
Exobasidium Vaccinii.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
