Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eyde ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
959 Eö
vyyttä, mutta ei myöskään kammoiiut rikoksia,
välittäen yhtä vähän yleisestä vihasta kuin paavin
pannakirouksesta; niinpä hänen hallituksensa
tulikin mitä pahimman tyranniuden esikuvaksi.
Kauan hän taisteli onnellisesti, voittaen esim. 1258
vihollisensa täydellisesti Torrieellan luona, mutta
1259 hän Soncinon taistelussa joutui voitettuna
heidän valtaansa ja kuoli pari päivää
myöhemmin haavoihinsa. Hänen veljensä Alberik
pakotettiin 12G0 antautumaan San Zeno linnassaan
vihollisilleen, jonka jälkeen hänet perheineen
kiduttamalla surmattiin. [Gittermann, ,,E. von
Romano"; Mitrs, „Storia d’E. IV da Romano".]
G. Ii.
Eötvös /ötvös]. 1. Jözsef E. (1813-71),
unk. valtiomies ja kirjailija, liittyi 1830-luvulla
innolla niihin, joiden päämääränä oli Unkarin
yhteiskunnallinen uudistus. Oivallisena sekä
kauno- että valtiollisena kirjailijana E. oli
uudistuspuolueen vaikuttavimpia jolitomiehiä. Oltuaan
aluksi Kossutliin parhaimpia puoltajia hän
myöhemmin joutui tämän vastustajaksi
puolustaessaan maan hallinnon keskittämistä vastoin
Kossuth ia, joka tahtoi säilyttää komitaattien
vanhan itsehallinto-oikeuden.
Maaliskuun-vallan-kumouksen jälkeen 1848 E. oli opetusasiain
ministerinä Batthyänyn ministeristössä; tämän
kukistuttua hän siirtyi Müncheniin, jossa viipyi
v:een 1851. Valtiolliseen elämään E. kuitenkin
alkoi ottaa tehokkaammin osaa vasta 1861. Kun
Unkari jälleen 1867 sai oman. parlamentille
vastuunalaisen hallituksen, tuli E. taas
opetusasiain-ministeriksi, jossa asemassa sai toteutetuksi
monta tärkeätä uudistusta (m. m. koulupakon).
Muutenkin hänen vaikutusvaltansa sekä
hallituksessa että parlamentissa oli erittäin suuri (E. oli
myös loistava puhuja). — E:n kaunokirjallisista
teoksista ovat mainittavimmat hänen
syväaattei-set sivistyshistorialliset ja yhteiskunnalliset
romaaninsa „A karthausi" („Kartusialaismunkki",
1838-40, 2 osaa), „A falu jegyzöje" („Kylä-
vös • 9 KO
kiijuri". 3 osaa, 1845) ja „Magyarorszäg
1514-ben" („Unkari v:na 1514", 3 osaa, 1847) ja
„Növérek" (,.Sisarukset", 2 osaa. 1857), jotka
veivät unkaril. romaanin osaksi uusille, ennen
viljelemättömille aloille ja ulkomaillakin
(saksannoksilla) herättivät suurta huomiota. E:n
yhteiskunnallisista ja valtiollisista julkaisuista
mainittakoon: ,,Vélemény a foghåzjavitäs
ügyé-ben" (,,Lausunto vankilareformi-asiasta", 1838) ;
„A zsidök egyenjogusltäsa" (,,Juutalaisten
yhdenvertaisuudesta", 1841, 2:n p. 1892) ; „Reform"
(1846, myös saks.) ; ,,Az XIX. szäzad uralkodö
eszméinek befolyäsa az älladalomra" („19:nnen
vuosis. vallitsevien aatteiden vaikutus valtioon",
2 osaa. 1851-54; myös saks.), jossa hän käsittelee
vapaus-, tasa-arvoisuus- ja kansallisuusaatteita,
yhteiskunnallisten epäkohtien syitä sekä keinoja
niiden poistamiseksi; ,,Die Garantien der Macht
und Einheit Oesterreichs" (1859). Pitämänsä
muistopuheet (m. m. Kazinezystä, Széclienyistä,
Vörösmartysta, Regulysta) hän v. 1868 julkaisi
kokoelmassa ,,Magyar Irök és ällamférfiak"
(,,Unkaril. kirjailijoita ja valtiomieliiä").
2. Lorand E. (s. 1848), edellisen poika,
fyysikko. v;sta 1871 dosentti ja v:sta 1875
kokeellisen fysiikan professori Budapestin yliopis
tossa, 1894-95 opetusasiainministerinä Wekerlen
ministeristössä (jolloin koetti saada kirkkopoliitt.
uudistuksia, niink. siviilirekisteriä ja
siviiliavioliittoa läpiajetuiksi), v:sta 1895 jälleen
professorina yliopistossa; perusti v. 1891 Unkarin
matemaattisen ja fysikaalisen seuran (sen esimies),
v:sta 1S93 Unkarin tiedeakatemian esimies.
Tunnettuja ovat liiuspilli- ja vetovoimaa koskevat
E:n tutkimukset (ilmestyneet aikakauskirjoissa
.,Természettudomånyi közlöny", „Müegyetemi
lapok", „Matliematikai és természettudomånyi
értesltö", ,,Mathematikai és pliysikai lapok".
Unk. tiedeakatemian julkaisuissa, y. m.).
(Y. W.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
