Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fabliau ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
967
Timon d’Athönes" (1899), „La vie publique"
(1902), ,,La rabouilleuse" (1904), „Les ventres
dorés" (1905), „La maison d’argile" (1907), „Les
vainqueurs" (1908). [Jules Lemattre.
»Impres-sions de théàtre" IX; A. Sorel, »Emile Fabre",
(„La nouvelle revue", 1903), XXI; P. Flat, „Les
ventros dorés", »Revue bleue", III.] J. H-l.
Fabre d’Ëglantine [fäbr deglàWn],
Philippe Francois Nazaire (1755-94), ransk.
kirjailija ja politikko, kirjoittanut suuren
joukon näytelmiä, joilla ei ollut sanottavaa
menestystä ; ihaili suuresti Rousseau’n aatteita ja
heittäytyi innostuneena suuren vallankumouksen
pyörteisiin liittyen läheisesti Danton’iin ja
Camille Desmoulins’iin ; kansalliskonventtiin
valittuna äänesti kuninkaan kuolemaa; yhteishyvän
valiokunnan jäsenenä hän sai toimeenpannuksi
uuden tasavaltalaisen kalenterin, jonka
kuukausien ja päivien nimet ovat hänen keksimänsä;
joutui sittemmin maltillisuudesta epäiltynä
Robespierren vihoihin ja mestattiin samana
päivänä kuin Danton (5 p. huhtik. 1794).
Fabriano
ä’-J, Gentile da (n. [-1370-n. 1428), it. maalari, s. Fabrianossa, k. Roomassa ;
Umbrian maalauskoulun käännekauden
huomattavimpia mestareita. Työskenteli m. m. Bari’ssa,
Venetsiassa (Doge-palatsissa, n. 1422),
Bres-ciassa, Firenzessä (n. 1422-25), Orvietossa,
Sie-nassa ja Koomassa (Lateraanissa, 1426-27).
Harvinaisen hienoa runollisuutta ja
satutunnel-maa henkivissä, suureksi osaksi laatukuvallisissa
maalauksissaan hän usein käyttää kultataustaa,
rakastaa väririkkaita, kullankirjailtuja
loisto-pukuja ja esittää kauniita, hurskaanlempeitä
kasvontyyppejä. Muistuttaa Kölnin
madonna-maalaajia, Simone Martin’ia ja etenkin Fra
Angelicoa, vaikka onkin viimemainittua
maallisempi, hilpeäluontoisempi. Pääteos: alttaritaulu
,,Kolmen kuninkaan kumarrus" (1423, Firenzen
akatemiassa). E. R-r.
Fabricius
ri’-J, Gaius F. Luscinus
(»silmäpuoli"), muinaisroomal. virkamies ja [-sotapäällikkö, konsulina 282 ja 278 e. Kr., censorina
275, kuuluisa vaatimattomuudestaan ja
nuhteettomuudestaan. Taistellessaan Etelä-Italian
kansoja, samnilaisia, lukaaneja ja bruttilaisia
vastaan ja toimiessaan lähettiläänä kuningas
Pyr-rhoksen luona F. osoittautui tarmokkaaksi ja
taipumattomaksi kaikkiin houkutteluihin. K. J. H.
Fabricius [rl’], Hieronymus (it.
Girolamo F a b r i z i), synnyinkaupunkinsa mukaan
saanut liika,nimen ab Aquapendente
(1537-1619), it. anatomi ja kirurgi, opiskeli Padovassa
kuuluisan Fallopion johdolla, jonka seuraajaksi
hän tuli anatomian ja kirurgian professorina. F.
oli monipuolinen anatomi ja fysiologi, hän
ensi-mäisenä sanoin ja kuvin tarkasti selitti
laskimojen lämsät sekä tutki eräiden selkärankaisten
sikiökehitystä. Kootut teokset (.,Opera omnia")
ilmestyneet Leipzigissä 1687 ja Leidenissä 1737.
(J. A. W.)
Fabricius [-rl-], Johan Christian
(1745-1808), tansk. hyönteistieteilijä, harjoitti opintoja
m. m. Upsalan yliopistossa, ollen Linnén
etevim-piä oppilaita. Tuli sittemmin luonnontieteiden
ja maatalouden professoriksi Kielin yliopistoon.
F. keräsi itsellensä suuren hyönteiskokoelman,
joka vieläkin on Kielin yliopiston huostassa.
Hänen ansionsa ei ole yksin siinä, että hän
968
rikastutti tiedettä 5-6 kertaa niin monella
hyönteislajilla kuin Linné, vaan hän laati aivan uuden
omintakeisen hyönteisjärjestelmänsä, perustaen
sen yksinomaan hyönteisen monimutkaisiin
suuosiin: „niin monta hyönteissukua on olemassa
kuin erilaista suumuotoakin". Lajit hän erotti
toisistaan muiden tunnusmerkkien mukaan.
Esikoisteoksessaan „Systema entomologiæ (1775)
F. ensi kerran esittää järjestelmänsä, jossa hän,
luopuen Linnén siipiin nojautuvasta
jakoperus-tasta, jakaa hyönteiset suumuotojen mukaan 8
lahkoon; mutta vasta teoksessaan ,,Philosophia
entomologica sistens scientiæ fundamenta" (1778)
hän tarkemmin selvittelee ja perustelee
järjestelmäänsä. F:n laajin teos on ,,Systema
insec-torum" (1801-05). U. S-s.
Fabricius [-rVtsi-], Johan Philipp
(1711-91), saks. lähetyssaarnaaja. Tuli
tanskalais-halle-laisen lähetyksen lähettinä Itä-Intiaan 1741,
työskennellen alituisten sotain häiritsemänä
Madrasissa v:sta 1742 kuolemaansa asti. Hänen tärkein
työnsä oli etevä koko Raamatun käännös tamilin
kielelle, jota hän mestarillisesti hallitsi,
julkaisten m. m. myös kieliopin (1778) sekä tamil.-engl.
(1779) ja engl.-tamil. (1786) sanakirjan.
[Ger-mann, ,,Joh. Philipp Fabricius, seine 50-jährige
Wirksamkeit im Tamulenlande" etc.] U. P.
Fabricius
ri’tsi-J, Johann Albert [-(1668-1736), saks. filologi, puhetaidon prof. Hampurin
lukiossa, klassillisen kirjallisuuden historian
perustajia, tuottelias ja monipuolinen kirjailija,
julkaisi m. m. „Bibliotheca latina" (1697),
Bib-liotheca graeca" (1705-28), „Bibliotheca latina
mfdiæ et lnfimæ ætatis" (1734-36), ,,Bibliographia
antiquaria" (1713). [Reimarus, „De vita et
scriptis J. A. Fabricii", 1737.] K. J. H.
Fabrikaatti (lat. faber = käsityöläinen), tuote,
valmiste. — Fabrikööri, tehtailija. —
Fabriseerata, valmistaa, rustailla.
Fabritius [-rl-], Carel (n. 1620-54), holl.
muotokuva- ja historiamaalari, Rembrandtin
lahjakkain oppilas Amsterdamissa. Työskenteli
Delftissä, jossa tämä itsenäinen, vaikka
opettajansa taidetta läheltä muistuttava taiteilija sai
ennenaikaisen surmansa kaupungin ruutitornin
räjähdyksessä. Hänen varsin harvinaisia
maalauksiaan on m. m. Amsterdamissa, Pariisissa ja
Lontoossa. E. R-r.
Fabritius 1. Fabricius
ritsi-J, suom.
suku, jonka nimen arvellaan johtuneen lat.
faber = seppä ja jota Itä-Suomessa on ollut [-kolmekin haaraa.
1. Ernst Fredrik F. (1842-99),
sanomalehtimies, maanviljelijä ja
hevoshoidontarkas-taja; hevoshoidon edistäjä. F. on ensimäisiä
suomenkielisten runojen säveltäjiä maassamme.
Hänen säveltämänsä on lauluvihkonen »Peipposen
liverrys" (runot Suonion; myyty normaalikoulun
suom. osaston hyväksi), jonka lauluista
tunnetuin on »Ainoa hetki".
2. August Johan F. (s. 1844), edellisen
veli, rautatienvirkamies, pikakirjoittaja.
Valtion rautateiden tilastokonttorin esimies
1897-1904. Maamme ruotsinkielisen pikakirjoituksen
etevin edustaja. Julkaisi m. m. »Lärobok
i svensk stenografi" (1 pain. 1885) ; perustanut
ja kauan yksin toimittanut aikakauskirjaa
»Tid-ning för stenografi". (-Iskm-J
Fabritius [-ritsi-J, Ludvig (1648-1729),
Fabre d’Églantine—Fabritius
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
